Tiedote 5.6.2018

Etelä-Suomen nuoret kiinnostuneimpia muuttamaan ulkomaille töiden perässä

Ammattiin valmistuvilla nuorilla on luja usko tulevaisuuden työmarkkinoihin. Työn merkitys on myös muuttunut: työn tekeminen koetaan tärkeäksi osaksi hyvää elämää.

Eteläsuomalaisilla nuorilla on maan korkein valmius muuttaa ulkomaille työn perässä. Jopa 54 prosenttia 17–29-vuotiaista, ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevista nuorista kertoo olevansa valmis vaihtamaan kotimaata, jos töitä ei löydy Suomesta. Muualla Suomessa luku vaihtelee 40–48 prosentin välillä. Tämä selviää Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

– Linkit kansainväliseen kauppaan ovat Etelä-Suomessa tiiviit ja vahvat. Iso osa muun maalaisista työntekijöistä työllistyy Etelä-Suomessa, jolloin kansainvälisyys on luontevampaa ja helpompaa. Kynnys ulkomaille muuttamiselle on siksi pienempi kuin muualla, sanoo Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi.  

Vahva usko työllistymiseen

Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (78 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 66 prosenttia.

– Opinnoissa onnistumisen edellytys on, että uskoo työllistymiseen. Substanssiosaaminen on edelleen tärkeää, vaikka koulutusalan voi myös nähdä välineenä tiedonkäsittelyvalmiuksien kerryttämiseen. Näin oman alan töitä ei nähdä enää niin kapeasta näkökulmasta, sanoo Hussi.

Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 75 prosenttia eteläsuomalaisista ammattiin valmistujista kokee olevansa valmiita uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmiita tekemään jopa 93 prosenttia.

– Ammattiin opiskelevat ovat työelämän suhteen realisteja. Työelämä muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Nuoret haluavat säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa ja olla kiinnostavia toimijoita työmarkkinoilla. He ymmärtävät uudet mahdollisuudet paljon paremmin kuin keski-ikäiset.

Työn merkitys on muuttunut

Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Palkka on kahdeksasta motivaatiotekijästä sijalla viisi. Työnhaussa uskotaan puolestaan oman persoonaan. Työssä jaksamisessa auttavat eniten avoin ja kannustava ilmapiiri sekä hyvä esimies, vähiten säännölliset työajat.

Yrittäjyydessä nuoria kiinnostaa erityisesti työn itsenäisyyteen liittyvät asiat. Rahan merkitys yrittäjäksi ryhtymisessä on selvästi laskenut.

Eteläsuomalaisista ammattiin valmistuvista 73 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka palkka olisi pienempi kuin maksettavat tuet yhteensä. Valtakunnallinen luku on hieman korkeampi, 76 prosenttia. Tutkimustulosten valossa nuorten suhtautuminen tulevaan työelämään on erittäin positiivinen, arvioi Tomi Hussi.

– Vastauksista kuultaa läpi työn merkityksen muuttuminen. Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä.

Tätä mieltä ammattiin valmistuvat ovat Etelä-Suomessa:

  • 78 % uskoo löytävänsä oman alan töitä. Koko Suomen vastaava luku on 82 %.
  • Jos oman alan töitä ei löydy, 93 % eteläsuomalaisista on valmiita tekemään muita kuin oman alan töitä, 75 % on valmiita kouluttautumaan uudelleen uuteen ammattiin.
  • Vastaajista 77 % on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä ja ulkomaille 54 %.
  • Yrittäjäksi ryhtymisessä eteläsuomalaisia houkuttaa eniten työn itsenäisyyteen liittyvät asiat. Aiempina vuosina työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita ovat pitäneet ykköspaikkaa. Rahan merkitys yrittäjäksi ryhtymisessä on selvästi laskenut.
  • Etelä-Suomessa yhteisyrittäjyys kiinnostaa noin kahta kolmasosaa vastaajista ja yksinyrittäjyys noin kolmannesta. Työnantajana toimiminen kiinnostaa vain 49 % vastaajista, kun muualla Suomessa luku on yli 50 %.
  • Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema.
  • Työssä jaksamisen kannalta merkittävimpiä asioita ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö.

 

Ilmarinen teetti nuorten työelämätutkimuksen Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 400 ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevaa 17–29-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Etelä-Suomesta kyselyyn vastasi 100 henkilöä. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen (vuosina 2015–2017 tutkimuksen teetti Etera, joka yhdistyi vuodenvaihteessa Ilmariseen). 

Miten eri alueet eroavat toisistaan, mitä mieltä nuoret ovat valtakunnallisesti?

Tutustu tuloksiin osoitteessa ilmarinen.fi/uutishuone.  

Lisätiedot

Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi

Ajankohtaista

Uutinen 15.3.2019

Tukea työkykyriskin hallintaan – työkykypalvelut ja ammatillinen kuntoutus 2018

Ilmarinen tekee tiivistä yhteistyötä asiakasyritystensä kanssa työkyvyttömyysriskien hallinnassa. Tavoitteena on edistää työkykyä, ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä ja rakentaa näin parempaa työelämää.

Lue uutinen

Artikkeli 11.12.2018

Onnistu ihmisten johtamisessa – kuuntele, ole läsnä ja huolehdi luottamuksesta

Ihmisten johtamisessa eivät korostu luvut ja faktat, vaan keskustelu, kuuntelu ja aito läsnäolo. Ihmiset kaipaavat kuulluksi tulemista sekä oikeudenmukaista ja läpinäkyvää kohtelua johtamisessa läpi yrityksen, muistuttaa Ilmarisen työkykypäällikkö Jaana Pakka.

Lue uutinen

Tiedote 21.11.2018

Tekemätön työ maksaa edelleen miljardeja – keskisuuriin yrityksiin tekemättömän työn kustannukset iskevät kovimmin

Tekemättömästä työstä aiheutuu suomalaisille yrityksille vuositasolla yhteensä noin 3,6 miljardin euron lasku. Tänä vuonna toteutetussa tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana myös keskisuuria yrityksiä, ja niissä tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat jopa hieman korkeammat kuin suuryrityksissä. Työkykyä johtamalla organisaatiot voivat saavuttaa miljoonasäästöjä ja pidentää työuria.

Lue uutinen
Lisää uutisia ja tiedotteita