Ihminen katsoo kädessään olevaa puhelinta, kuvituskuva.
Tiedote 22.10.2019

Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen tutkimus: Työelämään tulevien nuorten vahvuutena on halu kehittyä ja kehittää työtä

Työelämään tulevat nuoret kaipaavat tukea esimieheltä ja työyhteisöltä. Halu kehittyä ja kehittää työtä on nuorilla vahva, mutta elämäntilanne voi haastaa, selviää Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen yhteisestä tutkimuksesta.

Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa selvitettiin nuoriin liittyviä käytäntöjä ja esimiesten kokemuksia kymmenessä yrityksessä. Tavoitteena oli selvittää nuorten työntekijöiden työhön kiinnittymistä sekä tarjota työpaikoille välineitä nuorten työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen.

– Onnistuneella työelämään kiinnittymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten työuriin ja hyvinvointiin. Työyhteisöllä ja esimiehellä on tärkeä rooli nuorten työntekijöiden työhön kiinnittymisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Nuoret ovat avoimia uudelle

Haastatteluissa nousi vahvasti esiin, että nuoret työntekijät nähdään heterogeenisena joukkona, ja työn merkitys vaihtelee.

– Nuorilla on hyvin erilaisia vahvuuksia, toiveita ja haasteita. Myös työelämäodotukset vaihtelevat, tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitokselta kuvailee.

Nuorten vahvuuksina tutkimuksessa nousivat esiin erityisesti avoimuus uudelle, oppimishalu sekä keskustelu- ja neuvotteluvalmiudet. Myös halu kehittyä ja kehittää työtä koettiin nuorten vahvuudeksi.  

–Tietotekniset taidot ja some-osaaminen saivat myös kiitosta, Nykänen jatkaa.

Elämäntilanne voi haastaa nuoria

Haasteena tutkimuksessa esiin nousi mm. nuorten elämäntilanne. Nuorten työelämään siirtyminen kytkeytyy usein muihin siirtymävaiheisiin, mikä voi vähentää työhön käytettävissä olevia voimavaroja. Kehittämisen tarvetta työelämätaidoissa tunnistettiin puolestaan erityisesti töissä, joihin ei vaadita tiettyä koulutusta.

– Koska nuorilla on vähän työelämäkokemusta, heidän voi olla vaikea arvioida omaa työsuoritustaan. Esille tuotiin toisaalta alisuoriutumista, toisaalta hyvin korkeaa, uupumisriskin aiheuttavaa vaatimustasoa itseä kohtaan, Nykänen kertoo.

Haastateltavat näkivät, että nuorten odotukset työelämästä, työstä tai urakehityksestä eivät aina kohtaa työn todellisuutta. Nuori työntekijä voi esimerkiksi odottaa nopeaa urakehitystä, mikä voi johtaa pettymykseen, jos eteneminen ei heti konkretisoidu – tai uupumiseen kovan yrittämisen vuoksi.

Tutkimuksessa nousi esiin myös tilanteita, joissa nuoren työntekijän työkyky vaihtelee paljon esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden vuoksi.

– Näissä tilanteissa olisi tärkeää selvittää erilaisten työjärjestelyjen, kuten muokatun työn mahdollisuutta ja tukea nuorta, Ilmarisen Kristiina Halonen sanoo.

Mitä nuoret odottavat ja mikä heitä motivoi?

Työelämään tullessaan nuorilla on monenlaisia odotuksia. Tutkimushaastatteluissa nuorten työelämäodotuksista nostettiin esiin joustavuus työajoissa sekä vapaa-ajan suuri merkitys. Esimiehen ja työyhteisön tukea sekä mahdollisuuksia kehittymiseen pidetään tärkeänä.

– Oman osaamisen kasvattaminen ja uralla eteneminen ovat monen nuoren keskeinen tavoite. Myös tarve saada palautetta korostuu nuorten työntekijöiden kohdalla. Nuoria innostavat ja motivoivat puolestaan uudet asiat ja yhdessä tekeminen, Nykänen kuvailee.

Osana hanketta syntyi esimiesten työkaluiksi kaksi videota, joissa pureudutaan perehdyttämiseen sekä palautteen antamiseen ja tavoitteellisuuden tukemiseen.

– Työpaikoilla on vastuullinen tehtävä, jotta saisimme kaikki nuoret kiinnittymään työelämään. On tärkeää, että työpaikoilla vahvistetaan nuorten työelämävalmiuksia. Nuoret tuovat mukanaan valtavasti vahvuuksia ja osaamista, joita muuttuvassa työelämässä tarvitaan, Halonen sanoo.

Nuoret onnistuneesti työelämään -hanke

  • Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen Nuoret onnistuneesti työelämään -hanke toteutettiin kesä-lokakuussa 2019. Hankkeessa selvitettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin nuoriin liittyviä käytäntöjä kymmenessä yrityksessä.
  • Kohderyhmään kuuluivat esimiehet, HR-asiantuntijat sekä nuorten työntekijöiden ohjaamiseen ja perehdyttämiseen osallistuvat henkilöt. Yhteensä haastatteluihin osallistui 20 henkilöä.
  • Tutkimuksessa pureuduttiin nuorten työntekijöiden työssä oppimiseen ja työssä suoriutumiseen sekä siihen, miten työpaikalla ohjataan ja tuetaan nuoria työntekijöitä. Haastatteluissa käsiteltiin myös nuorten työhyvinvointia sekä nuoria työyhteisön jäseninä.

Tutustu tarkemmin: 

Lisätiedot

Ajankohtaista

Tiedote 15.4.2024

Ilmarisen uudistettu suhdanneindeksi: Työntekijämäärän lasku voimistui

Työntekijämäärä laski maaliskuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus sekä rakentaminen. Alueellisesti tarkasteltuna työntekijämäärä laski joka puolella Suomea. Uudistettuun suhdanneindeksiin mukaan laskettavat toimialat kattavat nyt valtaosan yksityisestä sektorista.

Ilmarisen uudistettu suhdanneindeksi: Työntekijämäärän lasku voimistui

Uutinen 12.4.2024

Ilmarisen suhdanneindeksi laajenee kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista

Ilmarisen vuodesta 2013 asti julkaisema suhdanneindeksi tarjoaa ajantasaista tietoa kansantalouden kehityksestä. Indeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna. Nyt suhdanneindeksiin mukaan laskettavat toimialat laajentuvat kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista.

Ilmarisen suhdanneindeksi laajenee kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista
Ihminen katsoo kädessään olevaa puhelinta, kuvituskuva.

Tiedote 15.3.2024

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä laski edelleen ympäri Suomen

Työntekijämäärä laski helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus sekä rakentaminen. Alueellisesti tarkasteltuna työntekijämäärä laski joka puolella Suomea.

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä laski edelleen ympäri Suomen
Lisää uutisia ja tiedotteita