Työkypärä ja hansikkaat puulautojen päällä, kuvituskuva.
Tiedote 7.2.2020

Uusi Green Deal -purkusopimus edistää kiertotaloutta purkamisessa – Ilmarinen sitoutui sopimukseen tuoreeltaan

Uuden green deal -sopimuksen päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Allekirjoitustilaisuudessa Ilmarinen ja kaksi muuta RAKLI ry:n jäsentä sitoutuivat sopimukseen tuoreeltaan.

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry kannustavat sopimuksellaan rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoitus vähintään kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.

Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.

– Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

– Kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

Ilmarisen lisäksi sopimukseen sitoutuivat OP Kiinteistösijoitus Oy ja Ylva.

– Sopimus on mielestämme erinomainen jatkumo toiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja askel osana kiertotaloutta. Kiinteistösijoittamisessa jos missä, puhutaan pitkistä elinkaarista, suunnittelun ja materiaalitehokkuuden merkityksestä, sanoo Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske.

– Ilmarisella ja muilla kiinteistösijoittajilla on suuri mahdollisuus ja vastuu lisätä purkumateriaalin käyttöä osana kiertotaloutta. Siten voimme pienentää kaikkien meidän hiilijalanjälkeämme. Ja mikä tärkeintä, samalla pienenevät myös todelliset päästöt, eivät vain laskennalliset päästöt.  

Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista

Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.

Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.

Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.

– Purkamista ei tule tehdä vain repimällä ja raastamalla rakenteita rikki. Sitä tehdään suunnitellusti purkukartoituksen mukaisesti huolehtien purkumateriaalien kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä. Kuten sopimuksessa mainitaan kierrätystä ei ole purkumateriaalin polttaminen energiaksi, käyttäminen polttoaineena tai maantäyttöaineena, Hyrske sanoo.

Lisätietoja:

Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen, niina.nurminen@ilmarinen.fi, p. 050 574 7491

Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen päällikkö, Ilmarinen, anna.hyrske@ilmarinen.fi, p. 0400 271 371

Lue myös

Ajankohtaista

Puita ja Ilmarisen toimistorakennus ulkoa, kuvituskuva.

Tiedote 22.4.2021

Ilmarinen lähti pioneerisijoittajaksi uuteen vähähiiliseen yrityslainarahastoon 170 miljoonalla eurolla

Ilmarinen on lähtenyt pioneerisijoittajana mukaan mukaan AXA IM:n uuteen vähähiiliseen AXA WF US High Yield -yrityslainarahastoon 170 miljoonalla eurolla. Rahasto on lajissaan ensimmäisiä maailmassa ja sen sijoitusstrategiaan on integroitu vastuullisuus sekä erityisesti vähähiilisyys ja tehokas vedenkäyttö. Sijoitus on osa Ilmarisen laaja-alaista vastuullisen sijoittamisen strategiaa.

Ilmarinen lähti pioneerisijoittajaksi uuteen vähähiiliseen yrityslainarahastoon 170 miljoonalla eurolla
Puita ja Ilmarisen toimistorakennus ulkoa, kuvituskuva.

Uutinen 31.3.2021

Pohjoismainen suurten sijoittajien vaikuttajayhteistyö laajensi huomiota veden kestävään käyttöön – vuosikertomus 2020 julkaistu

Pohjoismaisten eläkesijoittajien The Nordic Engagement Cooperation (NEC) -vaikuttajayhteistyö laajensi huomiotaan sijoituskohteiden kestävän veden käyttöön vuonna 2020. Kaikkiaan Ilmarisella oli vuoden 2020 lopussa käynnissä yhteensä 13 vaikuttamisprosessia, joista kahdeksan oli NEC-yhteistyön prosesseja.

Pohjoismainen suurten sijoittajien vaikuttajayhteistyö laajensi huomiota veden kestävään käyttöön – vuosikertomus 2020 julkaistu

Tiedote 30.3.2021

Glasshouse Helsinki avaa vastuullisten toimijoiden myymäläkonseptin Ilmarisen Aleksanterikadun kiinteistöön

Glasshouse Helsinki Oy avaa keväällä Ilmarisen omistamaan perinteikkääseen Aleksanterinkadun kiinteistöön, Aleksi 13 -tavaratalon entisiin tiloihin, uudenlaisen, tulevaisuuteen orientoituneen vastuullisen ajattelun myymäläkonseptin. Tarkoituksena on koota yhteen muodin, designin, taiteen, teollisten innovaatioiden ja kulttuurin toimijoita, joilla kaikilla on yhteisenä nimittäjänä tekemisessään vastuullisuuden näkemys.

Glasshouse Helsinki avaa vastuullisten toimijoiden myymäläkonseptin Ilmarisen Aleksanterikadun kiinteistöön
Lisää uutisia ja tiedotteita