Työnantaja, edistä mielenterveyttä ennakoimalla

Ennakoimalla voit edistää mielenterveyttä tehokkaimmin. Tunnista työn kuormitustekijät ja vaikuta niihin. Huomioi työntekijöittesi yksilölliset tilanteet, lisää mielenterveyttä edistäviä voimavaroja ja tue sitä, että heidän työnsä ja muu elämänsä on mahdollista pitää tasapainossa.

Hallitse työn psykososiaalisia riskejä 

Työnantajana velvollisuutesi on tunnistaa ja tuntea työpaikkasi psykososiaaliset kuormitustekijät. Nämä kuormitustekijät ovat mielenterveyden riskejä eli terveysriskejä. Kartoitat niitä yhteistyössä työterveyskumppanin tekemissä työpaikkaselvityksissä ja työsuojelun riskien arvioinnissa. Voit tunnistaa ja selvittää kuormitustekijöitä myös, kun tutustut henkilöstökyselyjen tuloksiin, kehityskeskustelujen antiin ja keskustelet työpaikkasi esihenkilöiden (esimies) ja henkilökunnan kanssa.

Kun tutustut kuormitustekijöihin ajoissa, ennakoit. Silloin pystyt tekemään työpaikallasi muutoksia ja varautumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin ennen kuin kuormitustekijät aiheuttavat tarpeettomia haittoja.

Tarkastele kokonaisuutta 

Kun opettelet tuntemaan ja tunnistamaan työpaikkasi psykososiaaliset kuormitustekijät, on olennaista, että tarkastelet niiden muodostamaa kokonaisuutta etkä pelkkiä yksityiskohtia. Psykososiaalista kuormitusta kun aiheuttavat monet muutkin asiat kuin pelkkä kiire, työmäärä ja tulospaine. Vältä ennakko-oletuksia, kartoita tilanne sellaisena kuin se näyttäytyy sinun työpaikallasi. Kun tutustut kuormitustekijöihin, näet myös, mitkä niistä eivät ole haitallisia ja mitkä ovat hyvin hallinnassa. Silloin tutustut samalla työpaikkasi voimavaratekijöihin.

Tästä taulukosta näet, mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä psykososiaalisia kuormitustekijöitä työpaikallasi saattaa olla.

  1. Työn sisältö Työn yksitoikkoisuus, sirpaleinen tai merkityksetön työ, taitojen alikäyttö eli laadullinen alikuormitus, suuri epävarmuus, jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa
    Työmäärä ja työtahti Määrällinen yli- tai alikuormitus työn pakkotahtisuus, jatkuva aikapaine, jatkuvat aikarajat tai määräajat työssä
    Työaikamuoto Vuorotyö, yötyö, joustamattomat työaikajärjestelmät, ennustamattomat työtunnit, pitkät tai epäsosiaaliset työajat
    Työn hallinta Heikot mahdollisuudet osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kuten työmäärään, työtahtiin, työvuoroihin jne.
    Työympäristö ja välineet Puutteet työvälineiden saatavuudessa, sopivuudessa tai kunnossapidossa, huonot työskentelyolosuhteet kuten tilan puute, huono valaistus, melu jne.
    Organisaatiokulttuuri ja toiminta Puutteellinen työyhteisöviestintä, huono tuki ongelmien ratkaisemiseen, organisaation tavoitteiden määrittelemättömyys tai niistä sopimisen puutteellisuus
    Sosiaaliset suhteet Sosiaalinen tai fyysinen eristäminen, huonot työtoveri- tai esihenkilö-alaissuhteet, ihmisten väliset ristiriidat ja konfliktit, sosiaalisen tuen puute
    Rooli organisaatiossa Rooliepäselvyydet, rooliristiriidat ja vastuu ihmisistä
    Työuran kehitys Työuran pysähtyneisyys tai epävarmuus, huono palkka, työn epävarmuus, työn alhainen sosiaalinen arvostus
    Työn ja muun elämän yhteensovittaminen Työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset, perheen vähäinen tuki, kaksoisuraongelmat

Rakenna sallivaa, luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria

Mielenterveyden oireet ja häiriöt ovat nykyään entistä vahvemmin esillä yhteiskunnassamme. Siksi sinunkin työntekijäsi ehkä uskaltavat puhua niistä entistä luontevammin. Moni silti jättää puhumatta, koska kokee häpeää tai pelkää joutuvansa leimatuksi heikoksi tai oudoksi.

Oireileva työntekijäsi saattaa usein pyrkiä sinnittelemään työssään ja piilottamaan oireiluaan sivuuttaakseen sen. On hyvin yleistä, että hän ei itse huomaa tai ymmärrä oireiluaan ja sitä, miten se vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä, työsuoritukseensa ja vuorovaikutukseensa. Oireiden piilottelusta voi tulla ongelmallista erityisesti silloin, jos toimintakulttuurissanne korostetaan huippusuorituksia, positiivista asennetta, iloisuutta ja pärjäämistä.

Työnantajana sinä vaikutat kulttuuriinne suuresti 

Työnantajana olet avainasemassa työpaikan toimintakulttuurin rakentamisessa. Pyri rakentamaan toimintakulttuuri, jossa tunteet, vastoinkäymiset ja vaikeudet ovat sallittuja, ja että on täysin hyväksyttävää pyytää tukea vaikeisiin tilanteisiin matalalla kynnyksellä.

Edistä sitä, että työntekijöittesi on helppo hakea apua työterveydestä tai muualta työpaikkanne ulkopuolelta, mutta muista että vaikka apua haetaan työpaikan ulkopuolelta, ovat työpaikalla toteutettavat toimenpiteet silti tärkeitä.

Lue artikkelista asiantuntijapsykologimme vinkit hyvään toimintakulttuuriin ja psykologiseen turvallisuuteen

Huolehdi työn ja muiden elämänalueiden välisestä tasapainosta

Huolehdi siitä, että työ antaa tilaa työntekijöittesi muullekin elämälle. Kun työ ja muu elämä ovat tasapainossa, työntekijäsi on helpompi hallita työstä johtuvaa stressiä ja hänen voimavaransa pysyvät riittävinä. Työnantajana voit edistää tätä tasapainoa monipuolisesti.

Hyviä toimenpiteitä ovat  

  • joustava työaika, sapattivapaat jne.  
  • etätyö  
  • perheystävällinen organisaatio, esim. ei tapaamisia klo 16 jälkeen  
  • toimintakulttuuri, joka mahdollistaa esihenkilöiden ja työntekijöiden työn ja yksityiselämän tasapainon esim. valmennuksilla ja työntekijän tukiohjelmilla  
  • henkilöstökehittäminenmyös osa-aikaisten työntekijöitten 
  • työhön paluun tuki vanhempainvapaan jälkeen  
  • tuki lasten- tai vanhustenhoitoon
  • yrityksessä järjestettävä perhepäivä  
  • viestintä muun muassa stressiin ja työn ja yksityiselämän tasapainoon liittyvistä asioista  
  • ”työstä irrottautuminen” -menettely lomalla, eli ei matkapuhelimia tai kannettavia tietokoneita lomalla. 

Lähde: THL: Mielenterveyden edistäminen työpaikalla 2014.

Kun työntekijäsi mieli oireilee ennakoinnista huolimatta

Kuormituksen ja riskien hallinta ja työntekijöiden voimavarojen lisääminen ovat mielenterveyden edistämisen perusta. Kun työntekijä näistä huolimatta oireilee, voit parhaiten tukea työntekijäsi mielenterveyttä varhaisen tuen toimenpiteillä työpaikalla. Se tarkoittaa sitä, että tuette työntekijöiden työkykyä ja ehkäisette sen heikkenemistä pitkällä aikavälillä.  Varhaisen tuen toimintaan kuuluvat keskeisinä osa-alueina sairauspoissaolojen seuranta, työhön paluun tuki pitkiltä sairauspoissaoloilta, esihenkilön toteuttamat keskustelut, kun poissaolot toistuvat tai pitkittyvät, tai muutoin herää huoli työntekijän työkyvystä.

Ota varhaisen tuen toiminta käyttöön työpaikallasi. Sopikaa varhaisen tuen käytännöistä ja työkaluista yhdessä, jotta ne tulevat tutuiksi kaikille esihenkilöille ja työntekijöille, ja jotta he kiinnostuvat niistä. Pidä käytännöt, työkalut ja varhaisen välittämisen malliajan tasalla ja varmista, että jokainen työpaikallanne osaa toimia niiden mukaisesti ja käyttää niitä.

Seuraavaksi: Toimi

Tuo varhainen tuki, välittäminen ja työn muokkaaminen osaksi päivittäistä johtamista.

Lue lisää >