Työnantaja, toimi ja tue mielenterveyttä

Tunnista ongelmat ja tartu niihin varhain

Varhaisen tuen tavoitteena on auttaa työpaikkoja tukemaan työntekijöiden työssä suoriutumista, vähentämään tarpeettomia sairauspoissaoloja ja sairauksien pitkittymistä sekä tukea työntekijöiden työhön palaamista. Pyri siis tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja tartu niihin varhaisessa vaiheessa. Varmista, että esihenkilöillä (esimies) on riittävät valmiudet ja osaaminen niin mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamiseen kuin niihin puuttumiseen. Järjestä esihenkilöille tilaisuuksia kerrata osaamistaan ja jakaa kokemuksiaan. Hyvässä tilanteessa varhaisen tuen toimenpiteitä ei tule kovin usein eteen.

Kouluta ja tue esihenkilöitä myös tunnistamaan, ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään psykososiaalista kuormitusta ja stressin haitallisia vaikutuksia. Parhaassa tapauksessa he pääsevät ratkomaan tilanteita jo paljon ennen kuin ne muuttuvat toteutuneiksi sairauspoissaoloiksi, diagnosoitaviksi sairauksiksi ja virallisiksi varhaisen tuen toimenpiteiksi. ​Rakenna toimivaa yhteistyötä työterveyskumppanin kanssa, jotta yksittäisen työntekijän tai esihenkilön ei tarvitse erikseen pohtia, miten edetään.

Usein työntekijän voi olla helpompi puhua omista vaikeuksistaan tai mielen oireistaan työkaverilleen kuin esihenkilölle. Varmista, että kaikki työntekijät tietävät, minkälaista tukea on saatavilla. Mielenterveyden ongelmiin on helpompi hakea apua, kun avun piiriin ohjaa läheinen ja luotettu ihminen.

Varmista puitteet työn muokkaamiseen ja joustoihin, valtuuta esihenkilöt 

Fyysisten rajoitusten ja oireiden kohdalla työn muokkaaminen on selkeämpää kuin mielenterveyden ongelmien yhteydessä. Muokkauksen tueksi on käytössä esimerkiksi standardeja ja ergonomiaohjeita.  

Mielenterveyden ongelmien kanssa työn muokkaaminen voi tuntua vaikeammalta, koska erilaisia rajauksiin ja muokkauksiin ei välttämättä ole niin yksiselitteisesti määriteltäviä rajoja. Sopivia muokkauksia voivat olla esimerkiksi työtehtävien rajaaminen, palautteen lisääminen, tukihenkilön nimeäminen tai siirtyminen tilapäisesti pois esimerkiksi asiakaspalvelutehtävästä tai esihenkilöroolista.

Määrittele valmiiksi, minkälaisia muokkauksia työpaikallasi voidaan tehdä. Valtuuta esihenkilöt käyttämään omaa harkintaansa näiden määritelmien puitteissa, kun muokkauksia tarvitaan.

Asiantuntijamme auttavat mielellään löytämään sopivia työn muokkauksen malleja juuri sinun työpaikallesi. Meillä on pitkä kokemus ammatillisesta kuntoutuksesta ja työhön paluun tukemisesta. Samankaltaiset työn muokkaamisen keinot toimivat myös, vaikkei kyse vielä olisikaan kuntoutuksesta tai työhön palaamisesta sairauspoissaolon jälkeen, vaan ennemmin sopivan työkuormituksen järjestelemisestä työssä jaksamisen tueksi.

Yksityiskohtaisempia vinkkejä työn muokkaamiseen mielenterveyden ongelmien kohdalla löydät Työterveyslaitoksen oppaasta: TTL – Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn.

Edistä mielenterveyttä työpaikalla

Edistät mielenterveyttä parhaiten työpaikalla kehittämällä työolosuhteita ja työn organisoimista. Sopivasti mitoitettu työ ja riittävät edellytykset sen tekemiseksi luovat pohjaa hyvälle ololle ja mielenterveydelle.

Varmista myös, että työntekijöiden ja esihenkilöiden välisille keskusteluille on riittävät puitteet, aikaa ja mahdollisuudet. Säännölliset kehityskeskustelut ovat hyvä lähtökohta. Kiinnitä huomiota siihen, että esihenkilöillä olisi näiden lisäksi mahdollisuus säännölliseen keskusteluun työntekijöiden kanssa viikoittain tai joka toinen viikko.

Myönteiset ihmissuhteet, fyysinen terveys, itsetunnon vahvistaminen, armollisuus ja hyväksyntä, ongelmanratkaisu-, ristiriitojen ratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat kaikki mielenterveyttä edistäviä tekijöitä. Työnantajana sinulla merkittävä on mahdollisuus edistää näiden toteutumista.