HAAVEIDEN PERÄSSÄ AVUSTUSTÖIHIN AFRIKKAAN

13.5.2015
|
Uutinen
image

Pitkän työuran Ilmarisessa tehnyt henkilöstöpäällikkö Arja Savolainen päätti ennen eläkeikää kokeilla rohkeasti jotain aivan uutta.

Arja Savolainen lähti kuluvan vuoden alussa Zimbabween työskentelemään suomalaisen pariskunnan perustamaan orpojen lasten koulutusta tukevaan avustusjärjestöön.

– Tilaisuus tuli kohdalle otollisella hetkellä. Jossakin mielen sopukoissa oli jo jonkin aikaa kytenyt ajatus siitä, että ennen eläkeikää pitäisi tehdä vielä jotain erilaista. Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä Zimbabween, päätin siihen tarttua. Olinhan jo nuorena haaveillut osallistumisesta kehitysaputyöhön, Arja Savolainen kertoo.

Osaamista todella tarvitaan

Arja Savolaisen tehtävänä Zimbabwessa on auttaa tukikeskuksen johtoa organisaation hallinnon kehittämisessä.

– Työni on hyvin käytännön läheistä. Tilanne täällä on hyvin samanlainen kuin monessa pienessä yrityksessä: kirjanpito ja maksuliikenne ovat kunnossa, mutta muiden hallintokuvioiden kehittämiseen ei johdolla tahdo riittää aikaa eikä tarmoa.

Arkinen työ sisältää paljon samanlaisia piirteitä kuin Savolaisen vanhoissa tehtävissä Suomessa, mutta myös eroavaisuuksia on paljon.

– Työtäni on hankaloittanut se, että käytettävissä olevat työvälineet ovat kaukana siitä, mihin olen tottunut. Kaikesta on pulaa ja toistuvat sähkökatkot kiusaavat. Täkäläinen työkulttuuri on myös vaatinut totuttelua. Parasta on ollut huomata, että työtäni ja osaamistani todella tarvitaan! 

Onnellisia ihmisiä vaikeissa olosuhteissa

Vaikka Arja Savolainen oli etukäteen tutustunut Zimbabween ja maan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen, on moni asia kuitenkin yllättänyt.

– Todellisuus on karumpaa kuin osasin odottaa. Apuamme todella tarvitaan täällä. Eniten on ihmetyttänyt se, miten ihmiset voivat tulla toimeen maassa, jossa hinnat ovat lähes yhtä korkeat kuin Suomessa, mutta palkat ovat vain kymmenesosa meidän palkoistamme. Työttömyysprosentti huitelee 80 prosentin paikkeilla. Kaikesta huolimatta ihmiset jaksavat olla iloisia ja avuliaita!

– Täältä katsottuna Suomen asiat ovat todella hyvin. Köyhinkin suomalainen on vauraampi kuin suuri osa tämän maan asukkaista. Silti täällä osataan olla onnellisia, Savolainen miettii.

Minkälainen on Zimbabwen eläkejärjestelmä?

Zimbabwe poikkeaa monella tavalla suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta maan työeläkejärjestelmällä on joitakin yhtäläisyyksiä Suomen vastaavan kanssa. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat tietyn prosentin palkasta eläkevakuutusmaksua.

– Työnantajan maksuosuus on suurempi kuin työntekijän maksu. Lakisääteinen eläkeikä on 65 vuotta, jolloin voi saada kansaneläkettä, mikäli ei saa työeläkettä. Tämä kansaneläke on hyvin pieni, tietääkseni vain noin 60 dollaria kuussa, Savolainen kertoo.

Zimbabwesta löytyy kuitenkin varoittava esimerkki siitä, miten eläkejärjestelmälle käy, jos maan talous romahtaa. Kun maassa laukkasi hyperinflaatio, sulivat kerätyt eläkevarat pois ja eläkkeensaajat jäivät ilman eläkettä.

– Edelleen työelämässä olevat ovat ehtineet kerätä uusia eläkevarantoja vasta vuodesta 2009 alkaen, jolloin maassa luovuttiin omasta valuutasta ja siirryttiin käyttämään USA:n dollaria. Saamani tiedon mukaan menetettyjä rahastoja ei ole kompensoitu mitenkään.  

Savolaisen mukaan suomalainen eläkejärjestelmä vaikuttaa Zimbabwesta katsottuna todella turvalliselta ja luotettavalta, vaikka Suomenkin talous on yskähdellyt viime vuosina.

– Eläkkeensaajia meillä on suhteessa valtavasti enemmän kuin Zimbabwessa. Harva täkäläinen saavuttaa lakisääteisen eläkeiän, joskin eliniän odote on täälläkin noussut viime vuosikymmenistä, Arja Savolainen sanoo.

Työelämä tarvitsee kaikenikäisiä

Savolaisen on työurallaan Suomessa ja Zimbabwessa huomannut, että varttuneiden työntekijöiden joukossa on samanlaisia työtekijöitä kuin muissakin ikäryhmissä.

– Varttuneilla työntekijöillä on kokemuksen tuomaa osaamista, jota ei aina osata oikein hyödyntää. Meissä eläkeikää lähestyvissä työntekijöissä on paljon työhönsä sitoutuneita, motivoituneita ja uusiin asioihin innokkaasti tarttuvia työntekijöitä. Myös elinikäinen oppiminen on tärkeää ja myöhemmässäkin vaiheessa uraa on mahdollisuus lähteä aivan uusille poluille, Savolainen kannustaa.

Teksti: Sami Kelhä
Kuvat: Pieniä koululaisia Zimbabwessa: Arja Savolainen, Arja Savolaisen kuva: Mikko Käkelä

Aihepiiri
Eläkkeet Ilmarinen