MAAHANMUUTTO HAASTAA YRITYKSET TYÖKULTTUURIN MUUTOKSIIN

8.10.2015
|
Artikkeli
image

Maahanmuuttajien määrän kasvu jopa 50 000:een tänä vuonna panee, paitsi koko yhteiskunnan, myös yritykset nopeasti uuden eteen. Samalla kun vastaanottokeskuksia nousee ympäri Suomea, pohditaan keinoja tulijoiden kotouttamiseksi. Lassila & Tikanojalla on vuosien kokemus kymmenistä eri maista tulevien ihmisen työllistämisessä. Ilmarinen tukee asiakasyrityksiään muuttuvissa tilanteissa. Hyvistä työkäytännöistä voi ottaa oppia.

Lassila & Tikanojassa monikulttuurisuus on rikkautta

Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa Tilastokeskuksen mukaan useimmin siivouspalveluihin. Seuraavaksi eniten heitä on ravintola-alalla ja rakentamisessa.

Palveluyritys Lassila & Tikanojan Suomessa työskentelevistä ihmisistä 16 prosenttia oli viime vuoden lopussa ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudulla siivoustoimen yksiköissä ulkomaalaisia on jopa puolet. Koko Suomessa heitä on yli 80:stä eri maasta, eniten Virosta, Nepalista, Bangladeshista ja Venäjältä.

Yhtiön henkilöstöjohtaja Kirsi Matero kertoo, että maahanmuuttajat on tärkeä kohderyhmä, johon yritys haluaa panostaa.

‒ Meillä on pulaa työvoimasta vaikka olemme käyttäneet hyvin erilaisia rekrytointikanavia.  Kesälläkin oli 100 paikkaa auki joka päivä, pääasiassa siivoustehtäviä. Suomalaiset eivät siivoustyötä halua tehdä. Kielitaito ja kulttuuriset erot tuovat haasteita. Mutta monikulttuurisuus on myös rikkautta, erilaisuus on voimavara.

‒ Perehdyttäminen ja koulutus ovat erittäin tärkeitä, oli sitten kysymys maahanmuuttajista tai kantaväestöstä.  Meillä työnsaannin edellytys on auttava suomen kielen taito tai englanti. Siivousalalla perehdytyksessä käydään läpi aineisiin, työvälineisiin ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Työelämätaidot ovat sitä, että meille tullaan kun työt alkavat ja työt tehdään täsmällisesti ja ripeästi.

Kirsi Matero kertoo, että siivooja perehdytetään yrityksen toimintatapoihin ja erikseen asiakaskohteeseen. Jätehuollossa ja muissa tehtävissä koulutusjakso voi olla pitempi ja siellä vaaditaan erilaisia ammattipätevyyksiä.

Materon mukaan joskus työt eivät jatku koeajan jälkeen, kun toisenlaisesta kulttuurista tulleen henkilön käsitys työn tekemisestä on liian erilainen. Juuri perehdyttämisjaksolla pyritään varmistamaan, ettei näin käy. Pääsääntöisesti L&T:ssä on varsin hyviä kokemuksia ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. 

Intialainen Mubarik Sultani tekee kahta työtä

27-vuotias Mubarik Sultani siivoaa aamupäivisin 5-7 tuntia mm. Sanomatalossa Helsingin keskustassa ja tekee iltapäivisin varastohommia Inexillä Vantaalla. Hän on tullut Suomeen viisi vuotta sitten suomalaisen vaimonsa mukana ja aluksi haaveissa oli oman yrityksen pyörittäminen.

‒ Minulla oli oma kauppa Intiassa ja ajattelin laittaa täällä pystyyn vaikka oman ravintolan. Mutta täällä on niin eri systeemit, on helpompi tehdä töitä toiselle ihmiselle. 

Ennen Suomeen tuloaan Sultani myi Goassa pashminahuiveja, koruja ja koriste-esineitä turisteille seitsemän kuukautta vuodessa, ensin kymmenen vuotta enonsa kaupassa ja viimeiset kolme vuotta omassaan. Osan vuodesta hän oli perheensä luona Kashmirissa Pohjois-Intiassa. 

Suomessa töitä löytyi nopeasti netin kautta. Vakinaisena Lassila & Tikanojan palkkalistoilla hän on ollut vuoden, sitä ennen mm. pari vuotta pienessä siivousfirmassa ja kielikursseilla. Mubarik Sultani puhuu suomea ja englantia.  Ilman töitä hän ei olisi onnellinen.

‒ Ilman rahaa on vaikea jatkaa elämää. Jos kotimaassa on ongelmia, menen auttamaan. Lähetän joka kuukausi rahaa Intiaan vanhemmilleni. Jos olisin kotona, olisin väsynyt ja se ei ole terveellistä. En halua olla laiska, vaan hyvä työntekijä. Jos pomo pyytää minua siivoamaan huoneen, haluan että siitä tulee siisti. Silloin ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Olen oppinut tämän perheeltäni.

Mubarik Sultani on ostanut asunnon yhdessä vaimonsa kanssa. Myös hänen suomalainen vaimonsa tekee pitkiä päiviä ja kahta työtä.

Yhteistä dialogia tarvitaan

Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Kortesoja sanoo, että erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja erilaisten taustojen hyödyntäminen tuo uudenlaisia mahdollisuuksia paitsi yrityksille myös koko yhteiskuntaan.

‒ Monikulttuurisuus vaatii työpaikoilla sen, että pystymme näkemään ja kokemaan asioita uudella tavalla. Tämä taas mahdollistaa innovaatiot ja uuden luomisen. Myös johtamiseen tulee haasteita. Tärkeintä on aito halu johtaa erilaisuutta, yhdistää vanhaa ja uutta, uudistaa toimintakulttuuria.

‒ Yhteinen dialogi on tarpeen. Yritysten pitää pystyä järjestämään uudenlaisia koulutuksia, valmennuksia ja esimiespolkuja. Yritysten vastuu on tässä merkittävä

Ilmarinen miettii näitä kysymyksiä yhdessä asiakasyritystensä kanssa.

Lassila & Tikanojan henkilöstöjohtajan Kirsi Materon mielestä maahanmuuttajat olisi saatava nykyistä nopeammin töihin.

‒ Koulutusputket pitäisi saada tehokkaammiksi ja lyhemmiksi. Me olemme valmiita ottamaan työkokeiluun ja harjoitteluun maahanmuuttajataustaisia meille sopivia ihmisiä paljon nykyistä aikaisemmin.  

 

Lassila & Tikanoja toimii Suomessa,Ruotsissa ja Venäjällä

- Työllistää noin 8000 henkilöä, heistä noin 7000 Suomessa

- Liikevaihto 2014 noin 640 miljoonaa euroa

 

Teksti: Pirjo Sunila

Kuvat: Jukka Mykkänen