TYÖELÄMÄ EI OLE RIKKI – MUTTA KAIPAA ASENNEMUUTOSTA

16.3.2015
|
Uutinen
image

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander toivoo, että Suomen työelämässä kiinnitettäisiin enemmän huomiota olemassa olevan työvoimareservin käyttöönottoon. Suomen työikäisestä väestöstä lähes kolmannes ei ole töissä.

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja ylijohtaja Juhana Vartiainen korostavat viime viikolla julkistetussa raportissaan työllisyyden merkitystä Suomen talousongelmien ratkaisemisessa. Lääkkeeksi raportti tarjosi niin palkkaratkaisuja, sosiaaliturvaetuuksien uudistuksia kuin maahanmuuton lisäämistäkin.

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Kiander jakaa näkemyksen työn ja työllisyyden merkityksestä. Hän kuitenkin kääntäisi katseen ensisijaisesti kotimaisen työvoimareservin käyttöönottoon.  

− Vaikka maahanmuutto on merkittävä väestönkasvun lähde, suurin työllisyyspotentiaali on jo nyt Suomessa asuvassa väestössä. Maamme 3,5 miljoonasta työikäisestä vain kaksi kolmannesta on töissä. On selvää, että tämä on liian vähän.

Kianderin mukaan työelämään pitäisi saada ensisijaisesti ne ihmiset, joka tällä hetkellä ovat työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä, hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai opiskelevat. 

− Työllisiä tulisi olla reilusti enemmän, jotta julkisen talouden ongelmat saataisiin ratkaistua, hän painottaa.

Varttuneissa iso potentiaali

Borgin ja Vartiaisen raportti osoittaa, että merkittävin potentiaali Suomessa on yli 55-vuotiaissa. Tässä ryhmässä työllisten osuus on selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolella. 

Kiander katsoo, että varttuneissa työntekijöissä on yksi Suomen keskeisimmistä käyttämättömistä resursseista.

− Jotta tämä porukka saataisiin töihin, tulisi työkyvyttömyyden rajaa muuttaa nykytasolta. Työkyvyttömyys on työttömyyden ohella keskeisin syy yli 55-vuotiaaiden alentuneeseen työllisyysasteeseen.

Suunta on viime vuosina ollut oikea: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on ollut laskussa ja esimerkiksi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi peräti 8 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ikääntyvien terveys ja toimintakyky paranevat koko ajan.

− Myös tehokkaaksi osoittautunut työeläkekuntoutus pitäisi ottaa aktiivisempaan käyttöön myös varttuneemmilla. Esimerkiksi viime vuonna Ilmarisen työeläkekuntoutuksessa olleista jopa 77 % palasi takaisin työelämään.

Työelämän sopeuduttava väestön ikääntymiseen

Borgin ja Vartiaisen laskelmissa tavoitteena on, että työllisiä olisi tulevaisuudessa noin 200 000 tämänhetkistä enemmän. Ikärakenteen muutoksen vuoksi tavoite on erittäin kunnianhimoinen: seuraavan kymmenen vuoden aikana työikäinen väestö supistuu 3,4 miljoonaan.

− Jos työllisten määrä kasvaisi toivotulla tavalla, olisi tulevaisuudessa töistä poissa vain 0,8 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaisi 76 prosentin työllisyysastetta. Tällainen luku olisi meillä historiallisen korkea.

Kiander ei pidä historiallisen korkeaa työllisyysastetta kuitenkaan mahdottomana. Paitsi kuntoutusta, Kiander peräänkuuluttaa myös työelämän asennemuutosta.

− Työelämän ja koko yhteiskunnan on sopeuduttava väestön ikääntymiseen. Heidät tulee huomioida työyhteisöjen johtamisessa, heidän osaamistaan tulee arvostaa ja kehittää edelleen. Myös joustavia työaikajärjestelyjä tulee lisätä, Kiander listaa.

− Jos tässä onnistutaan, voimme kasvattaa työvoimapotentiaaliamme merkittävästi. 

Fakta: Lähes kolmannes työikäisistä ei ole töissä
Suomessa on tällä hetkellä n. 3,5 miljoonaa työikäiseksi laskettavaa 16-64 -vuotiasta. Heistä on työssä noin 2,4 miljoonaa eli 68 %.
Melkein kolmannes työikäisistä eli noin 1,1 miljoonaa henkeä taas ei ole töissä. Tämä ryhmä sisältää opiskelijoita, työttömiä, sekä työkyvyttömyyseläkkeellä, hoitovapaalla tai vuorotteluvapaalla olevia.
Työikäinen väestö supistuu seuraavan 10 vuoden aikana 3,4 miljoonaan.
Viime vuoden lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ikäryhmistä eniten yli 55-vuotiaita (54 %).