TYÖHYVINVOINTI ON YHTEISTYÖTÄ

28.9.2015
|
Artikkeli
image

Viime vuonna Europortsin Rauman yksikkö tarttui toden teolla toimeen ja aloitti tiiviin työhyvinvointiyhteistyön Ilmarisen kanssa. Samalla uudistettiin myös terveyshuoltoyhteistyötä. Kolmikantayhteistyön tiivistäminen kumppanuudeksi on muun muassa laskenut yrityksen maksuluokan seitsemästä kolmeen.

Markku Lehtovaara oli vuonna 2013 uusien asioiden kynnyksellä, sillä pesti Euroports Finland Oy:n henkilöstöjohtajana oli juuri alkanut. Halu lähteä kehittämään Rauman yksikön työhyvinvointia oli perusteltua. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely, sairauspoissaolojen määrä ja työkyvyttömyyseläkkeen korkea maksuluokka puhuivat karua kieltä siitä, että jotain olisi tehtävä ja pian.

– Toimiala on hyvin vaativa ja raskas. Olemme täyden palvelun satamaoperaattori.

Toimintaamme kuuluvat muun muassa lastinkäsittely, varastointi, huolinta ja varustamopalvelut. Työtä tehdään pääsääntöisesti ulkona, ja koneiden kanssa työskentely vaatii staattisia, hankalia työasentoja, Lehtovaara kertoo.

Ensimmäinen vuosi kului strategiaa rakentaessa yhdessä tuotannon kanssa ja jo seuraavana vuonna ryhdyttiin sanoista tekoihin paremman työhyvinvoinnin puolesta.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokka tulee ensi vuonna olemaan kolme. Vielä kaksi vuotta sitten sama luku oli seitsemän.

Mitä ihmettä tässä välissä on tapahtunut?

Parhaat mahdollisuudet menestymiseen

Viime vuonna Euroports Rauma tarttui toden teolla toimeen ja aloitti tiiviin työhyvinvointiyhteistyön Ilmarisen kanssa. Ilmarinen satsasi hankkeeseen antamalla parhaan osaamisensa asiakkaan käyttöön.

Avuksi pitkäjänteiseen kehittämistyöhön Euroports sai Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Merja Luukkosen.

– Yhdessä Ilmarisen, asiakasyrityksen ja työterveyshuollon kanssa muodostamme kolmikantaisen ohjausryhmän, jonka yhteistyö tähtää henkilöstön entistä parempaan työhyvinvointiin, kuvailee Luukkonen.

Yhteistyön tavoitteena on saada työhyvinvoinnin käytännöt kuntoon, sillä työvoimavaltaisella alalla henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde. Taantuman keskelläkin satsaus työhyvinvointiin kannattaa, koska se luo edellytykset pärjätä myös taloudellisesti.  Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiva yritys on myös vetovoimainen työpaikka.

Kipupisteistä kannustaviin tuloksiin

Ilmarinen ja Euroports Rauma kartoittivat yhdessä yrityksen tilanteen.

– Esimiestyön kehittäminen ja henkilöstön työssä jatkamisen varmistaminen olivat niitä kipukohtia, joita yhdessä lähdimme kehittämään, Luukkonen kertoo.

HR tarttui toimeen välittömästi. Iso pyörä lähti pyörimään, kun Euroports Rauman työhyvinvoinnin tiimiin nimettiin työhyvinvointipäällikkö Hanna Murto ja työhyvinvointikoordinaattori Eija Harju.

– Ahtaajille on valtavan iso asia, että meillä on nyt selkeästi nimetyt ihmiset, jotka vastaavat työhyvinvoinnista. Pitkän sairausloman jälkeen työhön paluuta helpottaa huomattavasti se, että vastassa on joku, joka välittää ja on kiinnostunut siitä, kuinka työntekoa voisi mahdollisesti tukea, Lehtovaara tietää.

Varhaisen välittämisen mallin mukaisesti Euroports Raumalla keskitytään nyt erityisesti tunnistamaan ennalta mahdolliset riskit.

– Tavoite on tunnistaa henkilöt, joiden työssä suoriutumisen kyky on heikentynyt tai heikentymässä. Tällä pystytään jo ennalta hallitsemaan sairauspoissaolojen määrää. Esimiehillä on tässä valtavan tärkeä rooli. Lisäksi vastuu on myös jokaisella työntekijällä itsellään, Luukkonen sanoo.

Ahkera ja systemaattinen kehittämistyö on nyt jo tuonut kannustavia esimerkkejä siitä, mihin työhyvinvointiin satsaamisella voidaan päästä.

– Olemme pystyneet Ilmarisen kuntoutusrahan avulla saamaan jo useamman henkilön takaisin työelämään hyvinkin pitkien sairauslomien jälkeen. Avaintekijöitä tässä ovat henkilöstä välittäminen ja huolehtiminen sekä työnantajan joustavuus, vinkkaa Lehtovaara.

Systemaattisesti kohti tavoitteita

Nyt Euroports Raumalla on takanaan kaksi vuotta suunnitelmallista työhyvinvoinnin kehittämistä. Tulokset ovat lupaavia ja kannustavat jatkamaan samalla tiellä. Lehtovaaran mukaan muutos on havaittavissa koko henkilökunnan asenteessa. Luukkonen on asiasta täysin samaa mieltä.

– Selkeästi on menty eteenpäin. Määrätietoinen työhyvinvoinnin kehittäminen on noussut koko yrityksen yhteiseksi agendaksi.

Hyvinvointi työssä korreloituu selvästi työn tuottavuuteen. Se, jos mikä, on seikka, joka on syytä ottaa huomioon kustannustehokkuutta haettaessa. Lehtovaara itse ei tunnusta olevansa kovin kiinnostunut numeroista, vaan enemmän ihmisistä ja heidän voinnistaan.

– Työhyvinvointi on jatkuvaa toimintaa. Se ei ole koskaan valmis. Yhdessä tehden ja kehittäen menemme eteenpäin. Tavoitteenamme on olla koko Suomen turvallisin satama.

Teksti: Nina Leppäniemi / Kumppania
Kuvat Euroports Rauma: Kumppania

 

 

Lue myös Ilmarisen Timo Aron blogikirjoitus: Unelma paremmasta työelämästä
Työeläkeyhtiö uurastaa yritysten arjessa; työelämän laatua kehittäen - jotta työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät ja tuottavuus paranisi. Tämä on velvollisuutemme ja tehtävämme, kirjoittaa Timo Aro Parempaa elämää -blogissa.