TYÖHYVINVOINTI ON AVAIN TUOTTAVUUDEN KASVUUN

3.6.2015
|
Artikkeli
image

Moni henkilöstökysely mittaa työpahoinvointia. Se on tärkeä aihe, mutta tuottavuus syntyy työhyvinvoinnista. Sitäkin kannattaisi mitata. Tämä ja moni muu kansantaloudelle merkittävä löytö on noussut nyt jo esille Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelmassa – Ilmarisen ja Lapin yliopiston elokuussa 2014 aloittamassa kolmivuotisessa hankkeessa.

Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen ja Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti ovat päässeet saman pöydän ääreen keskustelemaan tutkimusyhteistyöstään. Hanke etenee vauhdilla. Toimintatutkimuksessa luodaan teoriaa ja testataan se välittömästi käytännössä.

”Harva työntekijä motivoituu siitä kun työnantaja hoitaa vain lakisääteiset velvoitteensa.  Hyvät henkilöstöjohtamiskäytännöt kiinnostavat asiakkaitamme todella paljon. Niiden yhteys tuottavuuteen on osoitettu selkeästi tutkimuksilla”, Huoponen painottaa.

Huoponen ja Kesti uskovat työhyvinvoinnin olevan avain koko Suomen tuottavuuden kasvuun. Johtoryhmät eivät näe sen parantamisessa piilevää tuottavuuspotentiaalia, sillä moni luulee yrityksensä työhyvinvoinnin olevan kunnossa. Vääristynyt kuva johtuu mittareista. Hyvinvoinnin sijaan Suomessa mitataan pahoinvoinnin puutetta.

”Työpahoinvointia vähentämällä saadaan kustannuksia alas, muttei tuottavuutta ylös”, Huoponen kertoo.

”Tutkimukset osoittavat tuottavuuden kulkevan käsi kädessä työhyvinvoinnin kanssa.”

”Maslowin tarvehierarkian ylin porras – tarve toteuttaa itseään – vaikuttaa tuottavuuteen tutkitusti eniten. Tämä pätee kaikkiin työntekijöihin, viettävät he päivänsä sitten asiantuntijatöissä tai liukuhihnalla. Suomessa henkilöstökyselyistä unohdetaan usein työntekijöitä motivoivat, tuottavuutta nostavat asiat. Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija. Kehitysideoita kannattaa kysyä suoraan työntekijöiltä”, Kesti jatkaa ajatusta.

Tutkimusyhteistyön ytimessä on Kestin luoma henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio. Se on kansainvälisen tiedeyhteisön tunnustama malli, jolla voidaan etukäteen laskea kuinka paljon yritykseen saadaan lisää käyttökatetta tehostamalla työhyvinvointia. 

”Lisäämällä työhyvinvointia saadaan tutkitusti noin 2000 euroa lisää käyttökatetta jokaista työntekijää kohden. Olemme tutkineet asiaa Ilmarisen kanssa lukuisissa erikokoisissa yrityksissä. Näyttö on selvää: työhyvinvointia lisäämällä käyttökatteeseen saadaan jopa kymmenen kertaa suurempi summa kuin mihin päästään vähentämällä työpahoinvointia”, Kesti sanoo ja täsmentää tarkoittavansa 2000 euron käyttökatelisäystä työntekijää kohti joka vuosi: ”Käyttökatelisä on vuosittaista ja rakentuu aina edellisten päälle. Potentiaalia riittää useaksi vuodeksi eteenpäin.”

Huoponen kertoo tutkimusyhteistyön näkyvän Ilmarisen asiakkaille työkaluina ja konkreettisina palveluina. Kehitteillä on muun muassa pelillisiä simulaatioita esimiestyöskentelyn tueksi, digitaalisia palveluja ja uusia mittareita. Ensimmäisiä työkaluja pilotoidaan jo yhdessä asiakkaiden kanssa.

Kiireessä ei ehditä kehittää

Suomen talouskasvu on yhä Euroopan heikoimpia. Kestin ja Huoposen mukaan Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset uuteen nousuun.

”Meillä on maailman osaavin ja kokenein henkilöstö. Kilpailukykyämme haittaa kaksi keskeistä asiaa: työvoiman osaamisen heikko hyödyntämisaste ja investointien vähyys”, Kesti alleviivaa.  Molemmat ovat tutkijan mukaan ratkaistavissa – nopeastikin – ryhtiliikkeellä.

”Organisaatioissa on ihmisiä hyvin eri tilanteissa: terve, innostunut ja motivoinut ammattilainen tarvitsee toisenlaista johtamista kuin työntekijä, jonka työn jäljessä näkyy jo terveysongelma tai muu haaste. Hyvä esimiestyö ei voi olla tasalaatuista. Esimiehen pitää pystyä havaitsemaan riittävän aikaisessa vaiheessa keinot, jolla hyvää tilannetta ylläpidetään, tai sitä vähän jo heikentynyttä tilannetta saadaan paremmaksi”, Huoponen muistuttaa.

”Yrityksissä on kiire. Sählätessä toimintaa ei ehditä kehittää, eikä tuottavuus parane. Suomessa kaivataan yhteiskuntasopimusta, joka toisi yrityksiin jokaiselle työntekijälle kolme päivää lisätyöaikaa oman toimintansa kehittämiseen. Se loisi paljon pieniä parannuksia, joilla olisi suuri yhteisvaikutus tuottavuuteen”, Kesti lisää.

”Verottaja katkaisee yritysten kasvun varhain. Otetaan Viron mallista oppia ja verotetaan vain yrityksestä ulos otettu raha. Se kannustaisi yrityksiä kanavoimaan suuremman osan tuloksestaan investointeihin. Näin syntyisi uusia työpaikkoja, jotka puolestaan toisivat valtiolle uutta tuloverovirtaa”, Kesti laskee.

 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN TUOTANTOFUNKTIO

  • Lapin yliopiston dosentti Marko Kestin kehittämä malli, jolla voidaan laskea henkilöstön kehittämisen rahallinen vaikuttavuus organisaatiossa.
  • Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio käsittää henkilöstömäärän ja työajankäytön lisäksi aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteen eli työelämän laadun vaikutukset.
  • Tehollisen työajan osuuden työssä vietetystä ajasta määrittää henkilöstön kokema työelämän laatu.
 
Teksti: Joanna Sinclair, Kuvat: Olli Urpela