UUSI KOHTAA VANHAN

10.3.2015
|
Artikkeli
image

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevilla arvokiinteistöillä on keskeinen rooli Ilmarisen kiinteistösalkussa. Vanhoihin taloihin liittyy kulttuurihistoriallisia arvoja ja ne ovat tärkeä osa elävää kaupunkikuvaa. Eläkesijoittajana Ilmarisen tavoitteena on sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja eläkevarojen tuottavuus.

Listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti korostaa kiinteistösijoittamisessa pitkäjänteisyyttä.

− Me hankimme kiinteistöjä, kehitämme niitä, pidämme niistä hyvää huolta ja pyrimme saamaan niille pitkällä aikavälillä kohtuullisen tuoton.

Torstin mukaan Helsingin keskustan kiinteistöihin on yleensä suhteellisen helppo saada vuokralaisia. Vuokratuotot käypään arvoon verrattuna ovat kiinteistösijoitusten matalasta päästä mutta itse rakennukset säilyttävät hyvin arvonsa.

Suojeltuihin taloihin liittyy paljon erityisvaatimuksia ja vanhoja taloja on kohdeltava pieteetillä. Yhteistyö eri viranomaisten kuten Helsingin kaupunginmuseon kanssa on tiivistä. Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski painottaa tilojen käyttökelpoisuutta.

− Usein keskustan arvokiinteistöissä kohtaavat kulttuurihistorialliset arvot ja kaupallisuus. Jos kaupallisuutta ei riittävissä määrin oteta kokonaiskuvassa huomioon, tiloille ei löydy vuokralaisia. Tyhjä keskustatila ei palvele kenenkään etua, Rajakoski korostaa.

Maamerkkinä Postitalo

Postitalo Mannerheimintiellä on valmistunut 1938. Ilmarisen omistukseen se siirtyi kymmenkunta vuotta sitten. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Postitalossa ei saa teettää sen arvoa tai tyyliä tärveleviä korjaustöitä. Aika on muuttanut sen toimintaa. Itella poistui pääpostisalista kevättalvella 2012 ja postin tehtäviä hoitaa enää Helsinki 10:n postikonttori alakerrassa Rautatieasemaa vastapäätä. Postimuseo on puolestaan muuttanut Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle.

Kun Ilmarinen osti Postitalon, julkisivu korjattiin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Ylimmissä kerroksissa oleva, aiemmin korjattu tiililaattaverhous oli elinkaarensa päässä ja se jouduttiin uusimaan. Laattoja katsastivat niin Ilmarisen kuin kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan edustajat.

Helsingin kaupunginmuseon yksikön päällikkö Anne Mäkinen korostaa, että suojeltu rakennus on säilytettävä seuraaville sukupolville. Rakennus on kokonaisuus, johon sisältyvät sisätilat ja ulkoasu, kaikki materiaalit ja yksityiskohdat.  Postitalolle on kaavassa kaikista korkein suojelumääräys SR1 ja se tarkoittaa sitä, ettei muutoksia tehdä ilman rakennusvalvonnan pyytämää kaupunginmuseon kannanottoa.

Nyt pääpostisalissa toimivat Rajala Pro Shop ja Foto-kahvila.

− Nämä toimijat istuvat tiloihin erittäin hyvin. Me olemme löytäneet oivat vuokralaiset ottaen huomioon suojelunäkökulmat ja vuokralaisten tarpeet tilojen suhteen. Tila on haastava; sali on korkea ja iso eikä sitä voi jakaa, sanoo Niina Rajakoski.

Alakertaan on muuttanut K-supermarket, mikä taas on tuonut lisää ihmisvirtoja ja dynaamisuutta. Kaupunginmuseon tutkija hyväksyi omalta osaltaan kaupan palvelujen tuomisen alakertaan. Lisää eloa tuo aikanaan Helsingin uuden keskustakirjaston muutto Sanomatalon kupeeseen Postitalon naapuriin.

WTC remontissa

Aleksanterinkadulla World Traden Centerin pääovi on suljettu. Ilmarinen on omistanut valtaosan kiinteistöstä viitisentoista vuotta. Nyt entisen pankkisalin sisäkattoa uusitaan vanhan ilmeen mukaiseksi.

Kaupunginmuseon yksikön päällikön Anne Mäkisen mukaan WTC:ssä on hyvin korkeat arkkitehtoniset ja historialliset arvot. Sisäpuolella olevat seinäpinnat ja alakatto ovat tärkeitä. Vanhassa salissa on ollut lasinen kattorakennelma, lyhty, josta valo on alun perin tullut pankkisaliin. Viimeisimpien suunnitelmien mukaan katon alkuperäiset teräsrakenteet säilytetään ja lyhty katetaan kuparipellillä. Lasinen sisäkatto korjataan entisen mallin mukaan jolloin tilallinen näkymä palautuu.

− Tällä hetkellä mietimme, miten voisimme löytää vaihtoehdon, jossa vanha pankkisali saadaan jälleen eläväksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Tämä vaatii kaikilta osapuolilta ratkaisuhalukkuutta, Ilmarisen Niina Rajakoski sanoo.

Maximin kiinteistö puhuttaa

Kluuvikatu 1:ssä on toiminut Maxim-elokuvateatteri vuodesta 1909 lähtien. Maxim on näin Suomen vanhin samalla paikalla edelleen toimiva elokuvateatteri, joka on osin suojeltu. Rakennus purettiin vuonna 1972 ja paikalle rakennettiin nykyinen kaksi salia sisältävä rakennus. Ilmarinen omistaa rakennuksen tilat, jotka ovat osa Esplanadille ulottuvaa vanhaa Grönqvistin taloa.

Ilmarisen tarkoituksena on kehittää vanhaa kiinteistöä. Laadituissa luonnossuunnitelmissa kiinteistössä jatkuisi elokuvatoiminta. Lisäksi kiinteistössä toimisi hotelli.

− Pyrimme siihen, että Maximin kiinteistö saisi uuden elämän ja hieman nykyistä monipuolisemman käytön. Tavoitteena on taata sekä laadukas elokuvatarjonta että riittävä tuotto tulevaisuuden eläkkeitä varten, sanoo Esko Torsti.

Rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski näkee Maxim-kiinteistön lisärakentamisen mahdollisuutena alueen kaupunkikuvalle. Hänen mukaansa paikalle voitaisiin saada sellaista ajallista ja historiallista kerroksellisuutta, mitä löytyy monista suurkaupungeista.

− Kerroksellisuus ilmenisi tässä kohdin esimerkiksi siten, että kiinteistöä muutetaan osin; rohkein ja laadukkain ratkaisuin, kuitenkin säilyttäen elokuvateatteritoiminta. Esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Lontoossa hotelli ja elokuvateatteri toimivat onnistuneesti samoissa tiloissa.

Rajakosken mukaan olisi hyvä, että Suomessa uskallettaisiin enemmänkin ottaa mallia maailmalta, jossa hyväksytään arvokivitalojen rinnalle jotain uutta.

− Tämä täytyy tietenkin tehdä niin, että ratkaisut kestävät aikaa ja ovat vastuullisia. 

Ilmarisen kiinteistöt

Suorat kiinteistösijoitukset 3,2 miljardia euroa 2014

Asuntoja 22 %, toimistoja 37 %, liiketiloja 14 %, hotelleja 10 %, varastoja yms 17 %

Noin 80 % pääkaupunkiseudulla

Helsingin keskusta: mm. Postitalo, Kämpin koko kortteli, enemmistö WTC:stä, enemmistö Grönqvistin talosta, vanha SYP:n pääkonttori

Teksti: Pirjo Sunila
Kuvat: Jukka Mykkänen