TEKEMÄTÖN TYÖ MAKSAA SUOMESSA MILJARDEJA

16.11.2016
|
Uutinen
image

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun, kertoo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016. Tästä huolimatta tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa.

Koko Suomen yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa vuosittain 4,3 miljardin ja henkilöstömäärältään pienemmällä kuntasektorilla 1 miljardin euron kustannukset. Yksityisellä sektorilla Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 todisti hienoisesta positiivisesta käänteestä, sillä työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli laskenut 6,39 prosenttiin edellisvuoden keskiarvosta 6,76 prosentista palkkasummasta laskettuna. Euroissa se tarkoittaa 6,5 miljoonaan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

– Hienoa, että työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat katsauksen mukaan kääntyneet yksityisellä sektorilla laskuun. Oikeassa ja tavoitteellisessa työkykyjohtamisessa piilee kuitenkin edelleen merkittävä kasvupotentiaali. Niin yritysten kuin julkisenkin sektorin on entistäkin tärkeämpää kiinnittää huomio turhiin kulueriin, sanoo Ilmarisen työkyky ja työelämä -alueen johtava asiantuntija Timo Aro.

– Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia, joihin jokainen yritys voi vaikuttaa. Nyt ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä yli 160 000 henkilöä. Uskon vakaasti, että jos kaikki työpaikat johtaisivat työkykyä samaan tapaan kuin edelläkävijäyritykset, työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät merkittävästi nykyisestä, Timo Aro kommentoi.

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannukset vuonna 2015 vaihtelivat yksittäisissä yrityksissä 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta.

Uutta tutkimusta vaikuttavasta työkykyjohtamisesta

Syitä sille, miksi panostukset työkykyjohtamiseen tuottavat joissakin organisaatioissa parempia tuloksia kuin toisissa, on aiemmin tunnettu huonosti. Työterveyslaitoksen elokuussa 2016 julkaisema Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimus tarjosi uutta tietoa niistä tekijöistä, jotka tekevät työkykyjohtamisesta vaikuttavaa.

– Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden koordinointi, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

–  Kaikkia näitä edellä kuvattuja keinoja on syytä käyttää yhdessä. Henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde ja henkilöstöstään huolehtivalla yrityksellä on parhaat mahdollisuudet menestyä taloudellisesti haastavina aikoina. Huippuyrityksissä työkykyjohtaminen on osa yrityksen strategiaa, Timo Aro kommentoi.

Ilmarinen tekee asiakasyritystensä kanssa jatkuvaa ja tavoitteellista yhteistyötä työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

– Olemme selkeästi nähneet, että työelämän laadun parantaminen on sekä mahdollista, että kannattavaa: työpaikoilla työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen panostaminen johtaa sekä työkyvyttömyydestä johtuvien kustannusten alenemiseen että myös tuottavuuden parantumiseen, Timo Aro sanoo.

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Lisätietoja: