Aivoergonomia pitää tietotyöläisen terveenä

12.12.2017
|
Artikkeli
image

Aivot ovat tietotyöläisen hauis, mutta miten niitä tulisi käyttää, jotta työ olisi mahdollisimman sujuvaa ja vähän kuormittavaa? Työterveyshuolto Heltissä näihin kysymyksiin etsitään ja tarjotaan päivittäin vastauksia.

Vuonna 2013 perustetussa Heltissa puhutaan paljon aivoergonomiasta, onhan sen asiakkaista 95 prosenttia tietotyöläisiä. Aivoergonomialla tarkoitetaan työn optimointia niin, että se tukee ajatustoimintoja ja tietojenkäsittelyä.

– Avokonttoreiden riesa on melu, kuten myös keskeytykset, jotka ovat todella suuri kuormitustekijä. Multitaskaamista eli monen asian tekemistä yhtä aikaa tehdään paljon, vaikka se on myrkkyä aivoille. Päivät täyttyvät usein pelkästään palavereista, eikä aikaa jää ajattelulle, Heltin perustaja Tanja Lappi listaa.

Tietotyöläisen työterveydestä saa tukea tällaisten asioiden ratkaisemiseen.

 Esimerkiksi melusta helposti häiriintyvät tulisi huomioida siten, että työpaikalta löytyy hiljaisen työn tiloja. Työn keskeytyminen on yksi suurimmista kuormittajista, mutta siihen voi vaikuttaa itse paljon.

– Aiheutamme yli puolet keskeytyksistä itse, koska nykyään on niin valtava määrä erilaisia viestintäkanavia, Lappi huomauttaa.

Jatkuvaan mailien vastailuun ja lukuisiin palavereihin saa kulumaan tolkuttomasti aikaa. Mitä jos mailit tarkistaisikin vain pari-kolme kertaa päivässä jatkuvan tiirailun sijaan? Palavereista ei voi usein tinkiä, mutta niiden sujumiseen jokainen voi vaikuttaa sillä, seuraako palaveria vai tekeekö samalla muita asioita.

– Voidaan esimerkiksi sopia, että kaikki laitteet ovat palaverin ajan kiinni, ellei sitten tee muistiinpanoja.

Muistiinpanoja kannattaa tehdä paljon muutenkin, Lappi huomauttaa.

– Lyhytkestoisessa muistissa pysyy kerrallaan noin neljä asiaa. Muistilappujen ja muistiinpanojen tekeminen paitsi estävät unohduksia, ne myös helpottavat aivojen kuormitusta.

Datan avulla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti hoitoa

Heikko aivoergonomia yhdistettynä työhön liittyviin stressitekijöihin vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin negatiivisesti sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin.  

– Työn kuormittavuus tietotyöläisillä näkyy esimerkiksi jaksamisessa ja väsymyksessä. Unta ei saa, koska mielessä on liikaa asioita, Lappi sanoo.

Moniin tietotyöläisen oireisiin ja niiden hoitamiseen auttaa data, jota työntekijät keräävät omasta hyvinvoinnistaan. Datan kerääminen ja eteenpäin luovuttaminen on aina vapaaehtoista, mutta moni haluaa luovuttaa sitä työterveyden käyttöön.

– Dataa saa helposti esimerkiksi aktiivisuusrannekkeesta, unisensoreista ja työntekijän terveyskyselyvastauksista. Mitä enemmän dataa saadaan, sitä paremmin ja nopeammin voidaan ennakoida uupumista ja muita työkykyriskejä ja toimia siten oikea-aikaisesti ennen sairastumista tai työkyvyn menettämistä.

Lappi antaa esimerkin unesta, aihealueesta, josta hänellä on monta vuotta työkokemusta psykologina.

– Unen laadun ja määrän lisäämisessä datasta on paljon apua sekä potilaalle itselleen että asiantuntijalle. Datan avulla voidaan määrittää, millaisia toimenpiteitä kannattaa lähteä toteuttamaan ja miten toimenpiteet vaikuttavat. Motivaation kannalta on erittäin tärkeää nähdä, että pienilläkin muutoksilla arjessa on iso vaikutus vaikka parempaan unen laatuun. Data tuo muutokset näkyviksi. 

Työkykyjohtaminen lähtee yrityksestä

Tietotyöläisillä on erityiset tarpeensa, mutta se, millaiseksi yrityksen yhteistyö työterveyshuollon kanssa muodostuu, on aina tapauskohtaista – kuten se on muidenkin työläisten kohdalla. Vetovastuu on yrityksellä.

– Yritys itse asettaa tavoitteet omalle toiminnalleen ja me olemme tukikaveri, joka auttaa yritystä pääsemään tavoitteisiin. Tärkeää on se, että tavoitteet ovat yrityksen, joka itse niitä mittaa, Lappi sanoo.

Kattava työpaikkaselvitys on hyvä tapa aloittaa. Sen avulla saadaan tarkka kuva työpaikasta, työn erityispiirteistä ja työolosuhteista. Työterveys taas pystyy tuottamaan tietoa yrityksen henkilöstön hyvinvoinnin tilasta. Näiden tietojen pohjalta voidaan lähteä yhdessä suunnittelemaan vaikuttavaa ja yrityksen strategiaa tukevaa työterveystoimintaa.

Myös Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Kirsi Jormakka on sitä mieltä, että yrityksen tulee johtaa työterveyttä.

– Yrityksissä kannattaa aidosti paneutua tavoitteiden asettamiseen. Tämän jälkeen on selkeästi sovittava, mikä työterveyshuollon rooli on tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmarinen voi tarvittaessa auttaa arvioimaan, miten yrityksen yhteistyö toimii nykyisen työterveyshuollon kumppanin kanssa.

Ilmarisen rooli ei rajoitu kuitenkaan vain arviointiin. Kumppanin löytymisestä alkaa pitkä matka, jolla tuloksia ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Joskus yhteisellä matkalla tulee haasteita, mutta silloin ei kannata luovuttaa liian nopeasti. Systemaattinen välikartoitus ja tavoitteiden kirkastaminen ovat usein sitä, mitä tarvitaan.

– Olen viime vuosina havainnut, että yritykset saattavat kilpailuttaa työterveyshuoltoa liiankin usein. Yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö on pitkäjänteistä, eivätkä asiat aina tapahdu vuodessa tai kahdessa. Ensin kannattaakin laittaa nykyisen kumppanin kanssa prosessit kuntoon ja katsoa, lähteekö homma toimimaan paremmin ja vasta sitten miettiä kilpailutusta, Jormakka muistuttaa.

Vinkit tietotyöläisen hyvinvointiin

  1. Toimiva yhteistyö yrityksen ja työterveyden välillä edellyttää aktiivista yhteydenpitoa
  2. Matala yhteydenottokynnys työterveyteen onnistuu modernien viestintäkanavien avulla
  3. Työterveys on paljon enemmän kuin sairaudenhoitoa, hyödynnä työterveyttä laajasti
  4. Minimoi melu, keskeytykset ja multitaskaaminen töissä
  5. Data tukee terveyttä ja motivaatio tehdä elintapamuutoksia – jos mahdollista, kerää esimerkiksi dataa unesta, liikkumisesta ja ravinnosta

Heltti pähkinänkuoressa

Heltin perustivat vuonna 2013 kolmikko, joka halusi uudistaa työterveyshuoltoa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Noin 95 prosenttia Heltin yli 6000 jäsenestä eli asiakkaasta on tietotyöläisiä. Heltti tuottaa yli 75 % palveluistaan digitaalisesti. Heltin palveluksessa työskentelee sairaanhoitajia, työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työterveyspsykologeja, työfysioterapeutteja ja ravitsemusterapeutteja.

Kuvassa Ilmarisen Kirsi Jormakka ja Heltin Tanja Lappi

Kirjoittaja: Sebastian Koskinen, Kuvaaja: Johanna Taskinen