Esteettömät toimitilat voivat pidentää työuria

15.5.2017
|
Artikkeli
image

Työpaikkojen ja julkisten tilojen pitää olla kaikkien saavutettavissa, muistuttavat Helppo liikkua -viikko ja Esteettömyyspäivä.

Miten saa vedettyä oven auki, kun toisessa kädessä on läppäri ja toisessa kahvikuppi?

Kahvikupin voi laskea maahan ja läppärin sujauttaa laukkuun. Entä jos käsillä pitää yhtä aikaa avata ovi ja liikutella lastenrattaita? Tai pyörätuolia? Tai jos ei ylety ovenkahvaan?

– Esteettömyyden pohtiminen alkaa siitä, miten kohteeseen pääsee sisälle. Onko piha-alueella suuria ja jyrkkiä korkeuseroja? Onko esteettömiä autopaikkoja? Toimivatko ovet automaattisesti? Ovatko ne riittävän leveitä? luettelee Marika Nordlund, Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija.

Keskiviikkona vietetään ensimmäistä Esteettömyyspäivää osana Invalidiliiton Helppo liikkua -viikkoa. Kampanjaan kuuluvalla sivulla kuka tahansa voi käydä jakamassa tietoa esteettömistä kohteista. Kehujen lisäksi voi jättää myös kriittistä palautetta esimerkiksi sisäänkäynneistä.

– Esteettömyys ei ole välttämättä mitään erityisratkaisuja. Kaikki voi sulautua ympäristöön, Nordlund sanoo.

Parhaimmillaan esteettömyys tarkoittaa viihtyvyyttä ja helppokäyttöisyyttä kaikille käyttäjäryhmille. Nordlund käyttää esimerkkinä uusia kauppakeskuksia.

– Harva ajattelee tulleensa esteettömäksi rakennettuun tilaan.

Kauppakeskuksissa on mahduttava liikkumaan ostoskärryjen kanssa. Se tarkoittaa leveitä käytäviä ja oviaukkoja, loivia luiskia ja hissejä. Valaistukseen on kiinnitetty huomiota, jotta tuotteet näyttäisivät mahdollisimman houkuttelevilta. Opasteet johtavat palveluiden luo.

 Marika Nordlund
– Esteettömyys ei ole välttämättä mitään erityisratkaisuja, sanoo Marika Nordlund.

Turhia halleja

Esteettömyydestä tulee helposti mieleen niin sanotut inva-wc:t.

– Useimmiten julkisten rakennusten esteettömät wc:t ovat huonosti suunniteltuja, kun niistä on tehty kolkkoja halleja, Nordlund sanoo.

Invalidiliiton tiloissa kaikki wc:t on suunniteltu esteettömiksi. Kopeissa ei ole sukupuolijaottelua ja on toteutettu vierekkäin peilikuvapareina. Toisessa wc:ssä on jätetty enemmän tilaa istuimen oikealle ja toisessa vasemmalle puolelle. WC on käytettävissä riippumatta siitä, onko vaikkapa toinen käsistä halvaantunut.

Esteettömyyssäädöksistä on vääriä mielikuvia, mikä johtuu osin niiden monitulkintaisuudesta. Nordlundin mukaan ensi vuonna voimaan tuleva esteettömyysasetus yhtenäistää ja selkeyttää tilannetta.

– Oven leveyskään ei ole aina yksiselitteistä. Eri kunnissa on omia ohjeistuksiaan ja tulkintoja. Niistä kannattaa kysyä kunnan rakennusvalvonnasta tai -virastosta, Nordlund sanoo.

Suunnittelu säästää purkamiselta

Ilmarinen ja Invalidiliitto alkoivat keväällä edistää yhteistyössä Ilmarisen kiinteistöjen esteettömyyttä. Työ alkaa kesällä asuntokohteissa, kertoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

Ilmarinen omistaa noin 3600 asuntoa ja noin sata liikekiinteistöä.

– Ilmarisen mottona on, että kiinteistömme taipuvat muuttuviin olosuhteisiin. Niissä on pystyttävä asumaan tai työskentelemään pitkään.

Rajakoski kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miten paljon asioita on jo osattu huomioida.

– Mutta paljon on vielä opittavaa, Rajakoski sanoo.

Rajakosken ja Nordlundin mukaan helpoimmalla pääsee, jos esteettömyyskysymykset huomioidaan jo rakennusvaiheessa tai suurempien remonttien yhteydessä: suunnitellaan niin, ettei mitään tarvitse purkaa. Esteettömyyden voi määritellä kriteeriksi jo kilpailutuksessa.

– Ei suunnitella keskivertoihmiselle, koska sellaista ei ole olemassakaan, Nordlund sanoo.

Kalustehankinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota säädettävyyteen. Valaistusta ja akustiikkaa voi hallita pienillä keinoilla, kuten väliseinillä ja sälekaihtimilla.

Apua omaan esteettömyyspohdintaan saa esimerkiksi esteettömyyskartoittajilta. Invalidiliiton ja ammattikorkeakoulujen kouluttamien kartoittajien yhteystiedot löytyvät esteetön.fi-sivustolta.

Kolme askelta kohti esteetöntä työympäristöä:

  1. Sisäänkäynnit ja kulkuväylät. Onko työpaikalle helppo päästä sisälle? Onko paljon tasoeroja? Onko riittävästi loivia luiskia? Mahtuuko tiloissa liikkumaan helposti?
  2. Valaistus. Onko työpisteissä heijastamaton valaistus? Tuleeko ikkunoista häiritsevää vastavaloa?
  3. Yhteiset tilat. Yhteistilojen esteettömyys on tärkeää, jotta kukaan ei jumiudu työpisteeseensä. Onko säädettäviä tasoja? Onko vesihanat sijoiteltu tiskipöytien etu- vai takaosaan? Millä korkeudella jääkaapit ja muut keittiökoneet ovat?

Lue lisää
Esteettömyystiedon keskus
Helppo liikkua -kampanja

Teksti: Joona Raudaskoski
Kuvat: Invalidiliitto, Riitta Lehto