Vuorovaikutuksesta hyvinvointia

13.3.2017
|
Artikkeli
image

Lilinkotisäätiössä keskustellaan paljon isoissa ja pienissä ryhmissä. Kehitettävät asiat nostetaan tikun nokkaan ja toimenpiteistä sovitaan yhdessä. Työhyvinvoinnin hyvä johtaminen on vähentänyt esimerkiksi sairauspoissaoloja.

Kerran kuukaudessa pientyöryhmät aloittavat palaverinsa puolen tunnin pulinakierroksella. Ryhmien työnjako on selvä: esimiehet istuvat taka-alalla ja kirjaavat ylös esiin tulevat asiat, työntekijät kertovat vapaasti, mitkä asiat hiertävät arkisessa aherruksessa. Joskus se voi olla tapa jakaa lääkkeitä asiakkaille, joskus se, että auto ei seiso luvatusti pihalla, kun olisi aika lähteä asiakkaan kanssa kaupungille.

Ryhmät pohtivat keskenään, mitä ongelmille pitäisi tehdä. Tavoitteet kirjataan ylös ja niiden toteutumista seurataan niin kauan, kunnes päämäärä on saavutettu.

– Tällainen käytännönläheinen malli jämäköittää työskentelyä mielenterveysalalla, jossa helposti sanotaan, että ”pitäisi tehdä jotain”. Työryhmätyöskentelyn ansiosta puheesta seuraa tekoja, sanoo toiminnanjohtaja Riikka Kallio.

Lilinkotisäätiö tarjoaa asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Sen toiminta käynnistyi vuonna 2002, jolloin se aloitti asuntorakentamisen. Työntekijöitä oli tuolloin 25. Asuntokanta kasvoi vuosi vuodelta, samoin henkilöstön määrä. Yhtäkkiä säätiö havahtui siihen, että lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät.

Säätiö osallistui Kuntoutussäätiön toteuttamaan JATS-hankkeeseen ja otti käyttöön ensimmäisen työkykyä ylläpitävän varhaisen välittämisen mallin. Tuloksia syntyi: alkuaikojen sairauspoissaolot vähenivät 6,4 prosentista nykyiseen 3,5 prosenttiin.

Ilmarisen avulla Lilinkotisäätiö on kehittänyt muun muassa työterveyshuoltoaan ja esimiesvalmennustaan.

Sosiaalinen pääoma

Mielenterveysalalla työskentelevien työ on henkisesti raskasta, ja siksi työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Tärkein juttu on meillä se, että asiakas voi hyvin. Se onnistuu vain, jos työntekijät voivat hyvin, Kallio toteaa.

Keskeisessä roolissa on työnohjaus, jota annetaan koko henkilöstölle johtoa myöten. Viime vuonna säätiö tajusi, että itsestäänselvyytenä pidetty työnohjaus oli ajautunut sivuraiteelle. Oli aika selvittää, tuottiko se todellista iloa ja hyötyä ja oliko toimintatapoja syytä uudistaa. Vastaus oli kyllä. Toimintatavat päivitettiin. Seuraavaksi uudistukset viedään yksi kerrallaan käytäntöön.

Työskentelyyn on tulossa kuluvana vuotena muitakin muutoksia. Yksi perustavanlaatuinen muutos liittyy asiakastyöhön.

– Asiakas tulee olemaan mukana kaikessa. Hän on oman sairautensa asiantuntija ja tietää parhaiten tilanteensa ja unelmansa. Meidän tehtävämme on etsiä tietoa ja auttaa unelmien toteutumisessa, Kallio kertoo.

– Henkilökunta on ottanut muutoksen hyvin vastaan. Heistä on ihanaa, että Suomessa mielenterveystyössä tapahtuu jotain uutta Suomessa.

Henkilöstön tyytyväisyydestä kertoo myös alhainen vaihtuvuus, joka oli 4,2 prosenttia vuonna 2015. Työyhteisökyselytkin ovat tuottaneet itse asiassa niin hyviä tuloksia, että kriteerejä on pitänyt tiukentaa. Korkeat pisteet saa muun muassa esimiestyö, jota esimiehet tekevät raskaassa, kaoottisessa ja ajoittain psykoottisessa ympäristössä.

Toinen selitys korkeaan viihtyvyyteen on toiminnanjohtajan mukaan se, että henkilöstö sitoutuu vahvasti säätiön arvoihin. Lilinkotisäätiössä pääosassa on ihminen. 

Lilinkotisäätiö

Vuonna 2004 perustettu yleishyödyllinen säätiö ylläpitää kuutta mielenterveyskuntoutujille suunnattua palvelutaloa Helsingissä. Vuonna 2016 työntekijöitä noin 160, joista noin 70 prosenttia naisia. Liikevaihto 10,3 miljoonaa euroa vuonna 2016, toiminnanjohtaja Riikka Kallio.

Lue henkilöstötilinpäätös toimintakertomuksesta

 
NÄIN LISÄÄT TYÖPAIKAN HYVINVOINTIA

  • Järjestä vapaamuotoisia teemakeskusteluja, joihin koko henkilöstö on tervetullut.
  • Kun haluat uudistaa toimintaa, aseta tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Tavoitteisiin päästyä lopeta seuranta.
  • Luo toimintaa tukevia pienryhmiä, joihin ihmiset voivat osallistua omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan.
  • Panosta henkilöstön sosiaaliseen pääomaan: työpaikalla tapahtuvaan vastavuoroisuuteen ja luottamukseen.
  • Luo arvot, jotka henkilöstö kokee omikseen.

Teksti: Helen Moster
Kuvat: Olli Urpela