STRESSISTÄ SAA YSTÄVÄN

25.4.2017
|
Artikkeli
image

Ei sellaista ihmistä olekaan, joka aina jaksaa, mutta positiivisen stressin avulla paineita kestää paremmin. Stressistä on tullut julkisessa keskustelussa varsinainen peikko. Psykologian tohtori Kimmo Feldtiä hiukan harmittaa. – Stressiä on yksinkertaistettu. Se kuvataan pääsääntöisesti pahana ja kaikille samana, Feldt kertoo.

Kiitosta hän antaa stressikeskustelulle siitä, että palautumisesta puhutaan paljon. Esimerkiksi unen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

Mutta eikö stressi muka ole vihollinen? Voiko sen saada talutusnuoraan?
Kyllä voi. Ja sen avulla voi saada paljon aikaan, stressistä väitellyt Feldt sanoo.

Ensinnäkin, stressin tarkoitus on antaa elimistölle riittävästi energiaa selvitä haasteista.

– On kaksi vaihtoehtoa. Aivoni tekevät salamannopean ratkaisun, että resurssini eivät riitä tai että ne riittävät. Kummassakin tunnen stressiä, mutta elimistön reagointi on täysin erilainen.

Positiivisessa ajattelumallissa ihminen saa energiaa ja suoriutuu työssään paremmin. Hän voi silti olla aivan kuitti tehtävän jälkeen, mutta kokee saavuttamisen tunteita.

Negatiivisen ja positiivisen stressin ero on juuri hallinnan tunteessa.

– Tunne, että voi vaikuttaa asioihinsa ja elämäänsä, tuottaa positiivista stressiä tiukoissakin tilanteissa.

Suoraviivaisesti voisi kuvata, että jos lepo haihduttaa stressin, se on ollut positiivista. Jos edes lepo ei meinaa auttaa, ollaan lähellä uupumusta.

– Jos stressitila jää päälle, on tärkeää pysähtyä, Feldt painottaa.

On luotettava toiseen

Henkisen stressin aiheuttamasta uupumuksesta kärsii aika ajoin neljäsosa suomalaisista. Joskus oireita ei itse tunnista, mutta vierestä voi kuulla tärkeitä huomioita.

– Kannattaa kuunnella läheisiä, jos he ilmaisevat olevansa huolissaan voinnistasi. Oman hyvinvoinnin takia pitää uskaltaa uskaltaa puhua esimerkiksi työterveyshoitajalle. Puolueeton ihminen voi kuvata, missä mennään. Jos ei luota muihin, tilanne voi pahentua.

Yllättävän pienet asiat keventävät stressaantuneen taakkaa.

– Ei vaatisi paljoa, että jokainen katselisi töissä hieman ympärilleen ja kysyisi työkaverilta, miten sinulla menee, voinko auttaa. Edelleen on työyhteisöjä, joissa paine on kovaa ja tehdään juuri se mitä ei pitäisi eli jokainen keskittyy vain omaan tekemiseensä, Feldt miettii.

Parhaat työyhteisöt ovat yhteisöllisiä. Niissä keskustellaan.

Superihmisiä ei ole

Feldt muistuttaa, että nuorten kohdalla esimiesten on oltava erityisen valppaina, sillä he eivät välttämättä uskalla kertoa väsymyksestään. Odotukset itseä kohtaan voivat olla mahdottomat.

– Työn muoto on myös muuttumassa paljon, siitä tulee paikasta ja ajasta vapaata, joten vastuu omasta tarkkailusta lisääntyy. Ymmärrän huolen nuorten jaksamisesta.

Myös supersuoriutujakulttuuri mietityttää liike-elämää ja erilaisia organisaatioita läheltä nähnyttä valmentaja Kimmo Feldtiä.

– Iso osa siitä on harhaa. Superihmisiä ei ole. Kaikilla ongelmat ja haasteet eivät vain näy ulospäin. Jotkut voivat nähdä paljon vaivaa sen eteen, etteivät jaksamisen vaikeudet näy.

Turhaan myös pidetään heikkoutena sitä, ettei jaksa. Ei sellaisia ihmisiä olekaan, jotka aina jaksavat.

Stressaa, mutta soljuu

Positiivisessa stressissä ihminen voi kokea vastaavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita kuin negatiivisessakin, mutta hän kokee myös flow'ta.

Myöskään palautumisen oikeaa tai väärää tapaa ei kannata tuskailla. Jotkut saavat voimaa hiljaisuudesta, toiset muista ihmisistä. Joillekin työ itsessään voi olla palauttava elementti.

– Mikropalautuminen on hyvästä, ihan ne pienetkin hetket, kuten automatka töistä kotiin, Feldt muistuttaa.

Feldt kehottaa myös keskittymään juuri niihin asioihin, joihin voi elämässään vaikuttaa, ja priorisoimaan ankarasti.

Olin sokea oireille

Stressitutkija ei itsekään ole turvassa haitalliselta stressiltä. Kimmo Feldtillä on omakohtaista kokemusta.

– Olen käynyt aika lähellä burnoutia. Töissä meni kovaa ja olin sokea oireille. En kuunnellut ympäristöäni, Feldt kertoo.

Hän painottaa, ettei kenenkään kannata arastella ottaa puheeksi, mitä stressaantuneen oloiselle työkaverille, ystävälle tai läheiselle kuuluu.

Feldtin väsymys katkaistiin esimiehen lepokäskyllä, ennen kuin tilanne ehti pidemmälle.
– Sain kokemuksesta tärkeää oppia. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Paine kuuluu elämään

Kuinka stressiä voisi kaiken kaikkiaan välttää? Kimmo Feldtin mukaan ihmisen täytyisi oppia olemaan sinut oman riittämättömyytensä kanssa.

– Stressi ei kuitenkaan koskaan tule poistumaan ihmisten elämästä eikä ole tarkoituksenmukaista, että se häviäisi. Tämä ei ole synkkä visio, vaan stressi kuuluu osana ihmisluontoon, Feldt sanoo.

Ihmisen kokemus omasta tilastaan on paras – vaikkei täydellinen – mittari sille, ollaanko positiivisen stressin puolella vai lähellä burnout-riskiä.

Feldtin mukaan parhaillaan koetetaan kuumeisesti selvittää, miten lähitulevaisuudessa uupumista voitaisiin luotettavasti arvioida fysiologisilla mittareilla.

Tunnistatko uupumisen merkit?

Uupumus oirehtii yksilöllisesti, sen merkkejä voivat olla esimerkiksi:

  • jatkuva väsymys tai unettomuus
  • ahdistuneisuus, kärttyisyys ja kyynisyys työtään kohtaan
  • unohtelu ja keskittymiskyvyn puute
  • erilaiset fyysiset oireet, kuten migreeni, ihottuma ja vatsaoireet.

Teksti: Jaana Ahlblad, kuvat: Olli Urpela

Mä en aio uupua enää!

PsT Kimmo Feldt valmentaa stressin lainalaisuuksista ja työympäristön hallinnasta Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksissa "Mä en aio uupua enää!". Aamupäivän valmennus sopii kaikille omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille.

"Mä en aio uupua enää!" -valmennukset pidetään 25.4. Lahdessa, 18.5. Turussa, 12.10. Tampereella ja 29.11. Helsingissä.  Valmennukseen voit osallistua myös webinaarina 29.11.
Lue lisää ja ilmoittaudu

Tervetuloa Ilmarisen asiakkaille maksuttomiin valmennuksiin, joissa Suomen parhaat asiantuntijat jakavat uusia käytäntöjä ja käytännönläheisiä välineitä työyhteisön hyvinvoinnin lisäämiksi ja työelämän laadun kehittämiksi. Tutustu valmennuksiin ja hyödynnä asiakasetusi.

Parempaa työelämää -valmennukset ovat osa Parempaa työelämää -valmentamoa.