TOIMIVA TYÖYMPÄRISTÖ ON HYVINVOINNIN LÄHDE

16.3.2017
|
Artikkeli
image

Hyvä työympäristö tarjoaa jokaiselle jotakin. Tilaa on varattava niin vuorovaikutukselle, yhteistyölle, keskittymiselle kuin virkistäytymisellekin.

Työympäristö ei ole vain kirjoituspöytiä, työtuoleja ja neuvotteluhuoneita. Parhaat työympäristöt kannustavat luovuuteen, mahdollistavat spontaanin vuorovaikutuksen, auttavat keskittymään, tarjoavat rentoutumispaikkoja kiireisten työpäivien lomaan ja – mikä tärkeintä – luovat työhyvinvointia ja tuottavuutta.

 Työympäristö pitäisikin nähdä johtamisen välineenä, sanoo työympäristöjen ja julkisten tilojen suunnitteluun ja kalustamiseen erikoistuneen Martelan liiketoimintajohtaja Ari-Matti Purhonen. Purhosen mukaan työympäristön suunnittelun pitäisi aina lähteä yrityksen strategiasta ja tavoitteista.

Martela on kiteyttänyt hyvän työympäristön kokoonpanon neljään C:hen, jotka pohjautuvat englannin sanoihin communication, collaboration, concentration ja chilling out. Toimivassa työympäristössä pitäisi olla tilaa niin vuorovaikutukselle, yhteistyölle, keskittymiselle kuin virkistäytymisellekin. Riippuu yrityksestä, missä suhteessa tilaa eri toiminnoille varataan.

– Ei ole olemassa mitään standardiratkaisua, vaan kaikki riippuu siitä, millaista työtä yrityksessä tehdään, millaisia siellä työskentelevät ihmiset ovat ja millaisia työtehtäviä heillä on, Purhonen sanoo.

Myös Ilmarisen Innovaatioprosessi Wauhdittamon vetäjä Katja Atsar korostaa tilojen ja tarpeiden moninaisuuden huomioimista.

– Ihmiset haluavat työskennellä ympäristössä, joka tuntuu mielekkäältä ja vastaa heidän tarpeitaan, Atsar sanoo.

Tilaa kohtaamisille

Työn murros ja tietotyön yleistyminen vaikuttavat myös työympäristöön. Toisin kuin tehdastyössä, tietotyötä tekevä ihminen voi itse päättää, missä ja miten hänen kannattaa työtään tehdä. Yrityksen tehtäväksi jää luoda puitteet ja tarjota riittävästi erilaisia vaihtoehtoja niin etä- kuin läsnätyöhönkin.

 Miten sitten rakentaa työpaikasta niin houkutteleva, että ihmiset tekevät mieluummin töitä siellä kuin etäyhteyden päässä? Purhonen rohkaisee rakentamaan työympäristöstä houkuttelevan kotipesän, joka vetää puoleensa kotisohvaa tai lähikahvilan ikkunapöytää enemmän.

– Mahdollisuus etätyöhön on hyvä ja tasapainottava vaihtoehto, mutta yhteisen toimistotilan ja työympäristön merkitystä se ei vähennä. On hyvin tiedossa, miten paljon tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen vaikuttaa se, että ihmiset kohtaavat ja tekevät asioita yhdessä.

Myös Atsar painottaa vuorovaikutuksen merkitystä. Hänen mukaansa työympäristön voi nähdä eräänlaisena alustana, joka tarjoaa mahdollisuuden laadukkaaseen kanssakäymiseen ja parantaa samalla sekä yrityksen että yksittäisen työntekijän kilpailukykyä.

– Yrityksen pitää tarjota törmäyspaikkoja ja nähdä vaivaa sen eteen, että ihmiset voivat kohdata, vaihtaa ajatuksia ja oppia toisiltaan, Atsar sanoo.

Äly tulee työtuoliin

Digitaalinen murros ja päätelaitteiden nopea kehittyminen tekevät mahdottomaksi ennustaa, millaisia esimerkiksi työpisteet ovat viiden vuoden kuluttua. Olennaista on ymmärtää, että työympäristön muutos on jatkuvaa. Sen tulee seurata ja tukea liiketoiminnassa tai organisaatiorakenteessa tapahtuvia muutoksia.

– Muuntojoustavuutta pitää olla. Jos bisnes muuttuu, myös tilantarve voi muuttua. Jos esimerkiksi yksilötyötä tehdään entistä enemmän muualla, työpaikan rooliksi voi tulla kohtaamisten mahdollistaminen, Purhonen sanoo.

Yhdeksi merkittäväksi trendiksi Purhonen mainitsee kodinomaisuuden lisääntymisen ja siirtymisen monitilatoimistoihin, joiden on nähty vaikuttavan positiivisesti muun muassa tuottavuuteen ja kiinteisiin kustannuksiin. Martelan kokemuksen mukaan tilaa tarvitaan yleensä 20–40 prosenttia vähemmän, jos työympäristö suunnitellaan yrityksen todellisten tarpeiden pohjalta.

– Mikään ei ole kalliimpaa kuin hyödytön lämmitetty tila, Purhonen toteaa.

Monitilatoimiston kalustus määräytyy sen mukaan, millaisia tiloja työn tekemiseen tarvitaan. Jos tarvetta on yksilötyötilalle, ergonomiaan ja helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos työntekijöillä ei ole nimettyjä työpisteitä, tuolit ja pöydät on voitava säätää itselle sopiviksi helposti, nopeasti ja automaattisesti.

Äly onkin tulossa vahvasti työtilakalusteisiin.

– Esimerkiksi tuoleissa on erilaista anturitekniikkaa, joka ohjaa käyttäjää ja kertoo, jos tämä istuu liian pitkään samassa asennossa.

Ergonominen ajattelu on Purhosen mukaan tyystin toisenlaista kuin takavuosina.

– Jos ennen säädettiin pöytä ja tuoli yhteen tiettyyn asentoon, niin nyt paras asento on aina se seuraava. Oleellista siis on, että asentoa vaihdetaan riittävän usein.

Maraton seisomapöydän ääressä

Työympäristön merkitystä työhyvinvoinnille ei käy kiistäminen. Purhonen haluaisi kuitenkin unohtaa työhyvinvoinnin ja puhua yleisemmin hyvinvoinnista.

– Voiko hyvinvointia ja työhyvinvointia edes erottaa toisistaan? hän kysyy.

Purhosen mielestä on hassua ajatella, että hyvinvoinnista voisi huolehtia vain vapaa-ajalla. Hän ottaisi työpäivän hyötykäyttöön myös hyvinvoinnin näkökulmasta ja kiinnittäisi huomiota esimerkiksi työpäivän aikana otettuihin askeleisiin ja paikanvaihdoksiin.

– Työpäivän aikana voi tehdä huomaamattaan asioita, jotka vähentävät painetta olla illalla hypertehokas. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että jos tekee 3–4 tuntia päivässä töitä seisten, se vastaa vuositasolla kymmentä maratonia.

Tällaisesta hyvinvointiajattelusta hyötyisi Purhosen mukaan niin yksilö kuin yrityskin muun muassa sairauspoissaolojen vähentymisenä. Se kuitenkin edellyttää työympäristöä, joka ei sido tiettyyn työpisteeseen vaan rohkaisee työntekijöitä pitämään taukoja ja vaihtamaan paikkaa, asentoa ja välillä jopa maisemaa.                                                                                                      

– On myös muistettava, ettei työympäristö yksin riitä parantamaan hyvinvointia. Sitä pitää tukea hyvällä johtamisella, Atsar kiteyttää.

Viisi vinkkiä viihtyisään työympäristöön

1. Suunnittele työympäristö yrityksen strategian ja tavoitteiden, älä tilan ja olemassa olevien kalusteiden pohjalta.

2. Sitouta henkilöstö työympäristön muutokseen ottamalla heidät heti alussa mukaan suunnitteluprosessiin.

3. Varaa tilaa sekä keskittymistä että vuorovaikutusta vaativille tehtäville.

4. Varmista, että digitaaliset sovellukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat paikasta riippumatta.

5. Laadi pelisäännöt, joiden mukaan työympäristössä toimitaan.

Lue lisää:

Energinen ympäristö tukee tietotyötä

Ilmarinen toimitilat

Lähde: Katja Atsar ja Ari-Matti Purhonen

Teksti: Annamari Typpö
Kuvat: Olli Urpela