TYÖNANTAJAT HALUAVAT UUDISTUA – VAUHTI ON HIDAS

29.3.2017
|
Tiedote
image

Suomalaiset organisaatiot ovat varautuneet vielä heikosti työelämän muutokseen. Puutteita on esimerkiksi teknologian ja verkostomaisten yhteistyömallien hyödyntämisessä. Tämä käy ilmi Ilmarisen Future Score -testin ensimmäisistä tuloksista.

Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin organisaatioiden ja ihmisten tulisi varautua. Testin tausta-aineistona on myös Koulutusrahaston toimitusjohtajan, tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikin malli työelämävalmiuksista.

Future Scoren taustalla ovat tulevaisuusskenaariot työelämän muutoksesta, kuten teknologisesta vallankumouksesta, rakenteiden muutoksesta ja työyhteisöjen muutoksesta. Yritystestiin on vastannut jo yli 400 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä.

Työnantajatestiin vastanneet saavat tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 63/100

‒ Tämä on arvosanana yllättävän alhainen. Tulosten ensimmäinen tarkastelu kertookin, että työnantajilla on vielä paljon kirittävää siinä, miten ne ovat varautuneet työelämän rajuun muutokseen, sanoo kymmeniä yrityksiä vuosittain työelämän muutokseen liittyen konsultoiva Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar.

Teknologinen kehitys ei ole vapauttanut ihmisiä

Teknologisen kehityksen aiheuttamaan muutostarvetta työelämässä ei kukaan enää kiistä. Jopa 92% testiin vastanneista yrityksistä kertoo, että teknologian rooli yrityksessä tulee kasvamaan.

Future Score -testin tulosten mukaan lisääntynyt teknologia ei kuitenkaan ole vapauttanut aikaa keskittyä ihmisiin, osaamisen tai luovuuden edistämiseen. Noin 40 % vastaajista ilmoittaa, ettei teknologia ole vapauttanut aikaa ihmisille.

Tulevaisuudessa työskentely on siirtymässä yhä enemmän jatkuvasti eläviin verkostoihin. Yrityksissä ei kuitenkaan vielä osata hyödyntää sidosryhmiä riittävän monipuolisesti kehittämisessä ja ideoinnissa.  Neljä viidestä organisaatiosta tekee ainakin jonkin verran yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa mutta yli kolmannes kertoo, ettei oma organisaatiokulttuuri tue itseohjautuvia tiimejä tai virtuaaliorganisaatioita.

‒ Kilpailussa pärjäävät ne organisaatiot, jotka hyödyntävät aktiivisesti myös oman talon ulkopuolella olevaa osaamista. Ilmarisen Wauhdittamo on esimerkki toimintamallista, jossa asiakkaat kehittävät palveluita tasavertaisina kumppaneina. Uskomme, että tämänkaltainen avoin innovointi tulee yleistymään, Katja Atsar sanoo.

Myöskään teknologia ei tunnu taipuvan uusiin verkostomaisiin yhteistyömalleihin. Erityisesti suuremmissa yrityksissä tekniset järjestelmät ovat edelleen rajattu vain oman yrityksen työntekijöiden käyttöön. Vastaajista reilusti yli kolmannes kertoo, ettei tekniikka tue riittävästi ulkopuolisten ottamista mukaan työskentelyyn.

Luottamus ei näy käytännössä

Future Score -työnantajatestiin vastanneet antoivat oman organisaationsa valmiudelle muuttaa työn tekemisen tapoja keskimääräistä alhaisempia arvoja. Vain 23 % oli täysin samaa mieltä siitä, että oma organisaatio kykenee uudistumaan ketterästi.

Suurin osa organisaatioista (81 %) arvioi, että luottamus on ainakin jossain määrin työpaikan toiminnan lähtökohta. Vastausten perusteella tämä ei kuitenkaan aina näy käytännössä eikä esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksiin panosteta riittävästi. Vain 26 prosentissa vastaajaorganisaatioista työntekijät voivat riittävästi vaikuttaa siihen, missä ja milloin työnsä tekevät. Hyvin usein työpanoksen arviointikriteeri on tuloksen sijasta edelleen työhön käytetty aika.

Testin tulosten perusteella myös tiimityön tärkeyden ymmärtämisessä on vielä tekemistä.  Esimerkiksi rekrytointihaastatteluja harvoin tekevät ne ihmiset, jotka tulisivat työskentelemään samassa tiimissä uuden työntekijän kanssa.

Toimihenkilöt pelkäävät asemansa puolesta

Organisaatioiden valmiutta olivat arvioineet niin yritysten ylin johto kuin työntekijätasokin. Tulosten perusteella näyttää siltä, että johto on usein varsin optimistinen ja antaa organisaatiolleen parempia arvosanoja valmiuksissa tulevaisuuden työelämään. Kaikkein eniten työelämän muutos askarruttaa alempia toimihenkilöitä. Jopa työntekijätaso on toimihenkilöitä vähemmän huolissaan teknologian kehittymisestä ja kokee voivansa paremmin vaikuttaa omaan työhön.

‒ Spekulaatiot ammattien katoamisesta ja työn muutoksesta koskettavat varsin usein juuri toimihenkilöitä. Huoli tulevaisuudesta on siis saavuttanut kohderyhmän, Atsar pohtii.

Myöskään pienten yritysten yrittäjät eivät ole vielä päässeet muuttuvan työelämän kelkkaan. He saivat testistä suhteessa muita alhaisempia valmiuspisteitä.

‒ Yrittäjillä ei kiireisen työn tuoksinassa tahdo aika riittää oman osaamisen pohtimiseen ja kehittämiseen. Siihen on kuitenkin ryhdyttävä, jos aikoo menestyä muutoksessa.

Jähmeät organisaatiot

Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta henkilöstölle ei kuitenkaan tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Vain 21 %:ssa organisaatioista hyödynnetään olemassa olevaa osaamista riittävästi.

Suurin osa organisaatioista (85%) arvioi, että niiden toimintamalli tulee muuttumaan lähivuosina. Vain 28% oli täysin samaa mieltä väitteestä, että oma organisaatio on jo nyt kevyt ja ketterä.

‒ Kaiken kaikkiaan voi todeta, että työelämän muutos tunnistetaan suomalaisilla työpaikoilla jo varsin hyvin, teknologian mahdollisuudet tiedetään ja itseohjautuvaa työtä halutaan tukea. Tahtoa ja tietoa siis on, mutta käytännön toimenpiteitä vielä puuttuu, Katja Atsar summaa.

Lisätietoja:
Katja Atsar, työhyvinvointipäällikkö ja Wauhdittamon vetäjä, Ilmarinen
puh. 040 505 6217, katja.atsar@ilmarinen.fi

Katso Future Score työnantajatestin tarkemmat taustatiedot ja tulokset Slidesharessa.

Future Score testi julkaistiin osana Ilmarisen, Sitran ja Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n Tulevaisuuden työpaikka -hanketta. Hankkeen bootcampeissa 60 mukana olevaa yritystä kehittävät konkreettisia työkaluja työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja työpaikan uudistamiseen. Ks. lisää www.tulevaisuudentyopaikka.fi