Työkykyjohtaminen voi tuoda miljardisäästöt

12.10.2017
|
Tiedote
image

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat jatkaneet laskuaan, kertoo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017. Vuosina 2008–2016 vuosikatsaukseen osallistuneet yritykset ovat onnistuneet pienentämään tekemättömän työn kustannuksia keskimäärin 1,32 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna. Jos kaikki Suomessa toimivat työnantajat saavuttaisivat saman tuloksen, säästöä syntyisi yhden vuoden aikana yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Tekemistä kuitenkin on vielä: kokonaiskustannusten laskusta huolimatta keskimääräiset työkyvyttömyys- ja työtapaturmavakuutusmaksut ovat vuosikatsausaineistossa kääntyneet nousuun välillä 2015–2016.

Tekemätön työ aiheuttaa koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna vuosittain arviolta 3,5 miljardin euron kustannukset. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 paljasti, että työkyvyttömyyden keskimääräinen, palkkasummasta laskettu kustannus on laskenut 6,17 prosenttiin edellisvuoden vuosikatsauksen 6,39 prosentista. Keskimääräinen kustannus henkilötyövuotta kohden oli 2 580 euroa. Erot yritysten välillä ovat kuitenkin suuria: vuonna 2016 tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat yrityksissä 2,9 prosentista 11,0 prosenttiin palkkasummasta tai 1 500–5 300 euroa henkilötyövuotta kohden.

Seitsemättä kertaa toteutettu vuosikatsaus todistaa pidemmän ajan positiivisesta kehityssuunnasta: vuosien 2008 ja 2016 välillä tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet yrityksissä keskimäärin 1,32 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna. Euroissa tämä tarkoittaa noin 22 miljoonan euron säästöä tutkimukseen tänä vuonna osallistuneissa 55 yrityksessä.

– Yrityksissä on onnistuttu tarkasteluaikana alentamaan merkittävästi sairauspoissaolokustannuksia ja työkyvyttömyysmaksuja. Tulokset osoittavat, mikä merkitys järjestelmällisellä työkykyjohtamisella on. Taustalla vaikuttaa myös työterveyspanostusten kohdentaminen entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi työntekijävaltaisissa yrityksissä jo puolet ja toimihenkilövaltaisissa yrityksissä 40 prosenttia työterveyspanostuksista suunnataan vuosikatsauksen mukaan ennaltaehkäisyyn, sanoo työterveyden kehitysjohtaja Hanna Puhakka Terveystalosta.

– Hyvän ja tavoitteellisen työkykyjohtamisen onnistumisen kannalta tärkein asia on yrityksen ylimmän johdon sitoutuminen. Yritysten liiketoiminnan avainlukuja pitää seurata johtoryhmien agendalla tiiviisti, ja myös työkykyjohtamisen vaikuttavuudesta kertovat luvut tulee linkittää seurantaan mukaan – mikä tärkeintä: euroina. Tätä viestiä sekä työkykyjohtamisen osaamista me Ilmarisessa viemme asiakkaille, kommentoi Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen.

Työkyvyttömyysmaksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen laskusuunta taittunut

Huolestuttava signaali kuitenkin on, että vuosina 2015–2016 työntekijävaltaisten organisaatioiden työkyvyttömyysmaksu on pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen kääntynyt nousuun. Lisäksi työtapaturmavakuutusmaksu on koko aineistossa kääntynyt hienoiseen nousuun vuonna 2016, ja työntekijävaltaisissa organisaatioissa kustannukset ovat nousseet selvästi.

– Työtapaturmavakuutusmaksujen nousu otannassa on siinä mielessä yllättävää, että työturvallisuudesta puhutaan paljon ja työturvallisuuskulttuuri on kehittynyt paljon parinkymmenen viime vuoden aikana. Työtapaturmavakuutusmaksun nousun taustalla ovat todennäköisesti tapaturmien määrän lisääntyminen tai hoitokulujen kasvaminen tai molemmat. Tulosten notkahtamiseen vaikuttavia tekijöitä olisi syytä kartoittaa tarkemmin suunnan kääntämiseksi, Puhakka huomauttaa.

Tekemättömään työhön liittyy edelleen suomalaisissa yrityksissä merkittävää säästöpotentiaalia. Mikäli kaikki Suomessa toimivat työnantajat saavuttaisivat vastaavan 1,32 prosenttiyksikön kustannuslaskun palkkasummaan suhteutettuna, se tarkoittaisi yhteensä 1,3 miljardin säästöä.

– Tavoitteellisessa työkykyjohtamisessa piilee edelleen iso kasvupotentiaali. Yritysten on entistäkin tärkeämpää kiinnittää huomio turhiin kulueriin. Henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde ja henkilöstöstään huolehtivalla yrityksellä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Työkykyjohtaminen kannattaa ottaa osaksi yrityksen strategiaa, sanoo Kati Huoponen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT saavutti miljoonasäästöt

Teknologian tutkimuskeskus VTT on yksi Tekemättömän työn vuosikatsauksessa mukana olevista yrityksistä. Se yltää vertailuaineiston parhaimpien suuryritysten joukkoon. Vuodesta 2012 vuoteen 2016 VTT:n tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet 2,25 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna tai yli 1 140 euroa henkilötyövuotta kohden. Tulokset alittavat asiantuntijaorganisaatioiden jo lähtökohtaisesti alhaisen keskitason.

– Olemme erittäin ylpeitä saavutuksestamme. Vaikka prosenttiluku saattaa tuntua pieneltä, vuonna 2016 työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset olivat 2,28 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin ne olisivat olleet samalla henkilöstömäärällä vuonna 2012, kertoo VTT:n henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto.

Hänen mukaansa tulos perustuu pitkäjänteiseen työhön ja merkittäviin panostuksiin työkykyjohtamiseen ja ennaltaehkäisevään työterveyteen.

– Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön työkaluja työkykyongelmien tunnistamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukeneet tietotyöläisten hyvinvointia valmennusten avulla. Asiantuntijaorganisaationa ihmiset ovat tärkein voimavaramme, ja siksi haluamme olla edelläkävijöitä suomalaisen työhyvinvoinnin johtamisessa, Nuotto sanoo.

– Työkykyjohtamisen sijaan voi puhua myös työntekijöiden suorituksen johtamisesta. Suorituksen johtaminen ei ole esimiestyöstä irrallinen ja muille tahoille ulkoistettavissa oleva asia. Se on arkijohtamista, joka mahdollistaa havaittuihin haasteisiin vastaamisen yrityksen oman työkalupakin keinoja hyödyntäen ja ympäröivän verkoston tukemana, pohtii Kati Huoponen

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017

Seitsemännen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, työtapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2017 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

Lisätietoja:

Työterveyden kehitysjohtaja Hanna Puhakka, Terveystalo, p. 040 525 3166, hanna.puhakka@terveystalo.com

Kehityspäällikkö Sini Marttila, Terveystalo, p. 050 304 5019, sini.marttila@terveystalo.com

Henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 020 722 5301, kirsi.nuotto@vtt.fi

Työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen, Ilmarinen, puh. 050 577 9089, kati.huoponen@ilmarinen.fi