Yhteistä hyvää rakentamassa

29.9.2017
|
Artikkeli
image

Muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia menetelmiä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen. Suomen Punaisella Ristillä tiedetään, että motivoituneimmat fiilisvalmentajat löytyvät usein oman talon sisäpuolelta.

– Kun työntekijöiden tekemisen ja auttamisen ilo näkyy vapaaehtoisille ja autettaville, pystymme jakamaan entistä paremmin yhteistä hyvää työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa, kertoo Punaisen Ristin henkilöstönkehittäjä Kirsi Haapasalo. 

Tätä positiivista imua ja auttamisen iloa SPR lähti rakentamaan vuonna 2013 yhdessä Ilmarisen ja Talent Vectian kanssa. Syntyi Yhteisen Hyvän Talkoot, kehityshanke, jonka tavoitteena oli – no, yksinkertaisesti tavoitella yhteistä hyvää. 

Hankkeessa oli aluksi kyse pääasiassa työyhteisön kehittämisestä. Projektin edetessä kuitenkin valkeni, että työyhteisön hyvinvointia ja kulttuuria kannattaa tarkastella koko verkoston kannalta. Loppujen lopuksi yhteisen hyvän etsintään saatiinkin mukaan koko henkilöstö SPR:n keskustoimistosta, 12 piiristä, Kontti-kierrätystavarataloista ja Nuorten turvataloista. 

– Halusimme aktivoida sekä työntekijät että johtoportaan vahvistamaan yhdessä hyviä toimintamalleja, kuten arvostusta, avoimuutta ja innostavuutta. Hankkeen nimen mukaisesti tämä tavoite oli kaikille yhteinen asemasta riippumatta, Haapasalo sanoo. 

Lähettiläät muutoksen ytimessä

Systemaattisen kehityshankkeen moottoreiksi valjastettiin 17 yhteisen hyvän lähettilästä Punaisen Ristin henkilöstön joukosta. Heidän tehtävänsä oli levittää yhteistä hyvää vahvistavia toimintamalleja oman työnsä ohessa ympäri organisaation.

Tietoisuus on muutoksen ensimmäinen askel. Perehdytyksen jälkeen järjestölähettiläät lähtivätkin parin viikon mittaiselle organisaatiosafarille havainnoimaan omaa työyhteisöä arjessa, tavoitteenaan selvittää mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Havainnoinnin pohjalta siirryttiin asiakaskokemuksen äärelle SPR:n yksiköihin ympäri Suomea. Yksikkökierroksilla yhteistä hyvää etsittiin käytännön tasolla muun muassa fasilitoimalla keskusteluja, järjestämällä huolityöpajoja ja opettelemalla positiivisen palautteen jakamista.

 

– Työpajoissa ihmiset saivat nostaa esiin mieltä askarruttavia asioita ja kertoa työkavereilleen, mitä heissä arvostavat. Rohkeus ja avoimuus osoittivat voimansa näissä tilanteissa, työntekijälähettiläs Kimmo Juvas sanoo.

Kasvavan arvostuksen ilmapiiri

Neljä vuotta, lukuisia työpajoja, yhteisiä tapahtumia ja tuhansia arvostavia kohtaamisia myöhemmin on selvää, että projekti on kantanut hedelmää.

– Organisaatio on vahvempi, kun ihmiset ratkovat yhdessä eteen tulevia muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia toisiaan arvostaen ja auttaen, Haapasalo sanoo.

Talkoot ovat tuoneet Haapasalon mukaan organisaatioon paljon näkyviä muutoksia: ihmiset jakavat tietoa aiempaa enemmän ja kommunikoivat monipuolisemmin. Myös luottamus, palautteenanto ja onnistumisten palkitseminen ovat vahvistuneet – yksin tänä vuonna on jaettu lukuisia kunniamainintoja vuoden fiilistelijästä videokuningattareen.

– Jo se, että työkaveri kysyy kuulumisia, kertoo että on kiva nähdä ja todella tarkoittaa sitä, vaikuttaa todella paljon yhteishenkeen, Juvas sanoo. 

Yhteinen hyvä jatkuu tuloksellisesti

Yhteen hiileen puhaltaminen on tuottanut tulosta. Se on paitsi ollut avainasemassa vastaanottokeskustoimintojen nopeassa rakentamisessa ja muutoksien kohtaamisessa, myös auttanut kehittämään johtamista. Nyt esimiehet muun muassa lisäävät ja jakavat osaamistaan osallistumalla esimiesvalmennuksiin.

Punaisessa Ristissä mitattiin työhyvinvointia jo ennen talkoisiin lähtemistä. Nyt siihen kiinnitetään kuitenkin entistä enemmän huomiota: siinä missä ennen tehtiin henkilöstökysely kolmen vuoden välein, nyt myös ilmapiiriä mitataan kaksi kertaa vuodessa pulssimittauksilla. Niiden tulokset ovat olleet nousussa kolmivuotisen hankkeen alusta.

Hyvä fiilis näkyy myös ulospäin:

– Tänä vuonna Suomen Punainen Risti on asiantuntijayritys Universumin työnantajakuvatutkimuksessa viiden parhaan työnantajan joukossa niin humanistisen-, kulttuuri- ja kasvatusalan että terveysalan opiskelijoiden keskuudessa, Haapasalo sanoo. 

Sekä Haapasalo että Juvas ovat vakuuttuneita siitä, että yhteisen hyvän periaatteet ovat tulleet Punaisen Ristin arkeen jäädäkseen. Lähettiläät ovat kasvaneet työyhteisötaitojen asiantuntijoiksi, ja tätä osaamista SPR:ssä aiotaan hyödyntää myös jatkossa.

– On sitten kyseessä yhteistyö organisaatioiden välillä Kambodzassa tai työyhteisön sisällä koti-Suomessa, haluan edistää myönteistä ajattelua ongelmien ratkaisussa. Se tekee SPR:stä vastuullisen järjestökumppanin, Juvas sanoo.

Punaisen Ristin vinkit kulttuurimuutoksen johtamiseen: 

1. Sitoudu täysillä kaikilla tasoilla. Toimintakulttuurin muutos ei synny tyhjästä vaan vaatii sitoutumista kaikilta, erityisesti johdolta. Muutos tapahtuu organisaation sisällä.
2. Viesti tehokkaasti. Jos resurssit riittävät, projektin viestintään on varattava riittävästi resursseja.
3. Muista ratkaisukeskeisyys. Tulevaisuus on läsnä nykyhetkessä – kannattaa siis keskittyä siihen, miten nykyiset valinnat vaikuttavat positiivisesti organisaation yhteiseen tulevaisuuteen.
4. Valjasta mukaan hyvät yhteistyökumppanit. SPR:n avuksi tulivat Ilmarinen ja Talent Vectia. Ulkoisten kumppanien tarjoama ammattitaito on kullanarvoista muutoksen keskellä.
5. Yhteinen hyvä rakentuu pienillä teoilla, joista syntyy ennen pitkää kulttuuri.

Suomen Punainen Risti

  • Yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Tekee työtä niin kotimaassa kuin ulkomailla: mm. hätäapua, keräyksiä, ensiapukoulutuksia, ystävätoimintaa, turvapaikanhakijoiden tukemista, Nuorten turvatalo- ja Kontti-kierrätystavaratalotoimintaa ja veripalvelutoimintaa.
  • 40 000 vapaaehtoista, jotka toimivat oman paikkakuntansa paikallisosastoissa. Osastoja on yhteensä yli 500.
  • Koko maan vapaaehtoistoimintaa ja auttamistyötä koordinoi keskustoimisto.
  • SPR on yksi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton 190 jäsenyhdistyksestä.

Katso myös:

Teksti: Henna Kokko, Kuvat: Johanna Taskinen