Ympäristön etu on yrityksen etu

7.11.2017 13:11:08
|
Artikkeli
image

Kun organisaation ekoteot on varmennettu puolueettoman tahon toimesta, ei vastuullisuus jää pelkäksi sanahelinäksi. LEED-ympäristösertifikaatti on Ilmarisen vuokralaisille valttikortti, jota odotetaan hotelli Kämpissä innolla.

– Olemme sataprosenttisesti mukana, kyllä! naurahtaa Kämp Groupin Director of Facility Management Minna Laine, kun puheeksi nousee LEED-ympäristösertifikaatti. Kämp Collection Hotellien kiinteistöasioista vastaava Laine istuu Brasserie Kämpin kauniissa kulmapöydässä ja katselee ympärilleen. Tässä tilassa toimitaan ympäristöystävällisesti, ja pian siitä on todisteena myös LEED-ympäristösertifikaatti.  

Ilmarinen on tähän asti edellyttänyt kaikilta uusilta toimitilakiinteistöiltään kultatason LEED-ympäristöluokitusta. Nyt luokitusta haetaan myös vanhoille kiinteistöille: ensin Ilmarisen omalle pääkonttorille ja seuraavaksi 12:lle pääasiassa Helsingin keskustassa sijaitsevalle rakennukselle. Kämp on yksi näistä kohteista.

Kämpissä ympäristöasiat ovat olleet aktiivisessa mietinnässä jo pitkään. Ensimmäinen energiakatselmus tehtiin vuonna 2010. Tavoitteena oli selvittää, miten omaa toimintaa tulisi kehittää ja minkälaiset investoinnit mahdollistaisivat energiatehokkuuden parantamisen.

Saadun tiedon pohjalta syntyi perusta Kämpin omalle ympäristöohjelmalle, joka rakennettiin  Ekokompassi-hankkeen avulla. Kun kansainvälinen majoitusalalle suunnattu Green Key -ohjelma tuli Suomeen, haki Kämp sertifiointia ensimmäisten hotellien joukossa toimintaansa verifioimaan. Nyt vuorossa on LEED, maailmalla käytetyin ja kansainvälisesti tunnustetuin rakennusten ympäristösertifikaatti.

– Ekokompassi-ohjelma auttoi meitä luomaan järjestelmällisyyden ja prosessit ympäristövastuuseen, mutta se ei ole kuitenkaan globaalisti tunnustettu sertifikaatti, kuten Green Key ja LEED, Laine sanoo. 

Kansainvälinen ja käytännönläheinen

Mutta mitä LEED-sertifiointi (Leadership in Energy and Environmental Design) käytännössä tarkoittaa?

– LEED on kansainvälinen ja varmennettu rakennusten ja rakentamisen ympäristötehokkuuden mittari, joka on käytössä noin 180 maassa. Voisi sanoa, että kyseessä on aidosti globaalein ympäristösertifiointimalli maailmassa, sanoo Tuomas Suur-Uski sertifiointiprosessin käytännön asioita hoitavasta Green Building Partnersista. 

Sertifikaattia voi hakea niin rakenteilla olevalle kuin vanhallekin kiinteistölle. Olemassa olevien kiinteistöjen kohdalla puhutaan ylläpitovaiheen LEEDistä, joka tarttuu rakennusteknisten seikkojen sijaan pääasiassa käytännön toimintaan kiinteistössä – siihen, kuinka esimerkiksi jätehuolto, siivous, hankinnat ja ulkoalueiden hoito toteutetaan, ja kuinka ne voisi tehdä ympäristöystävällisemmin.

Luokitusprosessin yhteydessä toteutetaan energiakatselmus ja parannetaan energiatehokkuutta. Jos edellinen energiakatselmus on tehty alle kaksi vuotta aikaisemmin, ei katselmusta tarvitse uusia – Kämpin aktiivisuus energiatehokkuuden kehittämisessä on hyödyksi LEEDin hakemisessa, mutta sertifioinnin myötä asiaan pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Lisäksi prosessissa arvioidaan muun muassa rakennuksen ilmanlaatu, lämpöolosuhteet, siivouksen laatu, akustiikka ja valaistus. Käyttäjät ovat prosessissa tiiviisti mukana, ja heidän mielipiteitään kartoitetaan muun muassa kyselyin.

– Sertifikaatti ei ole kertasuoritus tai viherpesuprojekti, joka unohdetaan parin vuoden päästä. Auditointi antaa meille suuntaviivat, joiden pohjalta kehittää yrityksen ympäristöpolitiikasta elämäntapa, Minna Laine sanoo.

Kiinteistön käyttäjän ja omistajan on helppo tavoitella LEEDiä yhteistoimin, resursseihinsa sopivilla tavoilla ja jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntäen, sillä sertifikaatissa pisteytetään eri osa-alueita. Pisteitä voi hankkia monin eri tavoin. Yksi konkreettinen esimerkki on työmatkaliikkuminen. Kun LEEDissä selvitetään työntekijöiden kulkutottumukset, on käyttäjän helpompi tehdä toimenpiteitä vihreämmän liikkumisen mahdollistamiseksi – ja kun liikkumiseen kiinnitetään huomiota, voi jokainen kiinteistössä työskentelevä vaikuttaa yhteiseen ympäristökuormaan helposti.

Vastuullisena kiinteistösijoittajana Ilmarinen sijoittaa kiinteistöihin, jotka sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi kiinteistöissä on panostettu muun muassa työmatkapyöräilijöiden sosiaalitiloihin

Vakuuttaa niin työntekijät kuin asiakkaat

Muuttuvassa maailmassa ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä niin yrityksille ja niiden työntekijöille kuin kuluttajille ja potentiaalisille asiakkaillekin. Alkaa olla arkipäivää, että yrityksillä – kuten Kämpillä – on ympäristöohjelma omasta takaa, ja vastuulliset käytännöt ovat osa organisaation kulttuuria. Ympäristösertifioidut toimitilat antavat varmennetun todistuksen yrityksen halusta toimia ympäristöystävällisesti. Se on valtti niin asiakkaiden ostopäätösten kuin työnantajamielikuvankin näkökulmasta. 

– Haluamme olla ylpeitä siitä, mitä teemme. Sertifiointi ja auditoinnit auttavat myös henkilökuntaa ymmärtämään, miksi toimimme, niin kuin toimimme, Kämpin Laine kertoo.

Nykyään moni ympäristöä koskeva aloite tulee juuri Kämpin henkilökunnalta. Nuoret työtekijät ovat valveutuneita ja ottavat innolla kantaa vastuullisuusasioihin. Green Building Partnersin Suur-Uski uskoo, että parhaiden osaajien vaakakupissa painavat enenevissä määrin myös vastuullisuuskysymykset omaa työpaikkaa valitessa.

Hyötyä on myös liiketoiminnalle, sillä ympäristövastuullisuus on usein asiakkaalle tärkeä arvovalinta. Erityisesti b2b-liiketoiminnassa tällä on väliä, koska yritykset sekä globaalisti että kotimaassa haluavat toimia vastuullisten kumppanien kanssa.

– Emme ratsasta sertifikaateilla markkinoinnissamme, mutta ne ovat silti todella tärkeitä.  Moni asiakas tietää, että kun sertifiointi löytyy, niin ympäristöasiat ja kestävän kehityksen edistäminen eivät ole pelkkää sanahelinää, Laine summaa.

Teksti: Henna Kokko

Lue lisää: