Tiedote 5.6.2018

Pohjois-Suomen nuoret uskovat yrittäjyyteen enemmän kuin ennen

Pohjoissuomalaiset nuoret uskovat muuta Suomea enemmän yrittäjyyteen. Tulevaisuususko työelämän suhteen on vahvaa: jopa 82 prosenttia ammattiin valmistuvista nuorista uskoo löytävänsä oman alan töitä.

Yli puolet suomalaisista alle 30-vuotiaista ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevista nuorista suhtautuu myönteisesti itsensä työllistämiseen yrittäjänä. Vahvimmin yrittäjyyteen uskotaan Pohjois-Suomessa, jossa 60 prosenttia uskoo voivansa työllistää itsensä yrittäjänä. Viime vuonna vastaava luku oli 48. Tiedot selviävät Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

– Pohjois-Suomessa on esimerkiksi paljon matkailuun liittyvää pöhinää ja jo valmiiksi kehittyneitä, kansainvälisestikin kiinnostavia keskittymiä, kuten hiihtokeskukset ja kaivokset. Näiden ympärillä on tilausta pienemmille kumppaniyrityksille, pohtii Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi.

– Nuoret suhtautuvat lähialueeseensa vastuullisesti, mikä tarkoittaa sitä, että jos perustaa firman, haluaa tarjota työpaikan myös muille alueen asukkaille, hän jatkaa.

Yrittäjyyteen motivoivat eniten työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita. Myös työn itsenäisyys, kuten mahdollisuus päättää itse asioista ja vapaus määritellä omat aikataulunsa, houkuttelee pohjoissuomalaisia nuoria.

Vahva usko työllistymiseen

Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (82 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 77 prosenttia.

– Opinnoissa onnistumisen edellytys on, että uskoo työllistymiseen. Substanssiosaaminen on edelleen tärkeää, vaikka koulutusalan voi myös nähdä välineenä tiedonkäsittelyvalmiuksien kerryttämiseen. Näin oman alan töitä ei nähdä enää niin kapeasta näkökulmasta, Tomi Hussi sanoo.

Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. Myös työssä jaksamisessa uskotaan avoimeen ja kannustavaan ilmapiiriin. Hyvää esimiestä puolestaan kuvaillaan sanoilla kannustava ja kuunteleva.

– Vastauksista kuultaa läpi työn merkityksen muuttuminen. Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä, Hussi sanoo.

Työelämä vaatii joustoa ja tarjoaa mahdollisuuksia

Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 77 prosenttia pohjoissuomalaisista ammattiin valmistujista kokee olevansa valmiita uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmiita tekemään jopa 90 prosenttia.

Työn tekemisellä on nuorten parissa korkea arvo: jopa 79 prosenttia pohjoissuomalaisista vastaajista kävi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka palkka olisi pienempi kuin maksettavat tuet yhteensä.

– Ammattiin opiskelevat ovat työelämän suhteen realisteja. Työelämä muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Nuoret haluavat säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa ja olla kiinnostavia toimijoita työmarkkinoilla. He ymmärtävät uudet mahdollisuudet paljon paremmin kuin keski-ikäiset, Hussi sanoo.

Tätä mieltä ammattiin valmistuvat ovat Pohjois-Suomessa

• 82 % uskoo löytävänsä oman alan töitä, mikä vastaa koko Suomen vastaavaa arvoa.
• Jos oman alan töitä ei löydy, 90 % on valmiita tekemään muita kuin oman alan töitä, 86 % valmiita jatkokouluttautumaan omalla alalla ja 77 % valmiita kouluttautumaan uudelleen uuteen ammattiin.
• 60 % uskoo pystyvänsä työllistämään itsensä yrittäjänä. Viime vuonna vastaava luku oli 48 %.
• 78 % on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Jos koulutusta vastaavaa työtä ei olisi tarjolla, 46 % olisi valmis muuttamaan ulkomaille työn perässä.
• Työntekoon kannustavat eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema. 
• Työssä jaksamisen kannalta merkittävimpiä asioita ovat avoin ja kannustava työilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö.

Ilmarinen teetti nuorten työelämätutkimuksen Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 400 ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevaa 17–29-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Pohjois-Suomesta kyselyyn vastasi 100 henkilöä. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen (vuosina 2015–2017 tutkimuksen teetti Etera, joka yhdistyi vuodenvaihteessa Ilmariseen). 

Miten eri alueet eroavat toisistaan, mitä mieltä nuoret ovat valtakunnallisesti?

Tutustu tuloksiin osoitteessa ilmarinen.fi/uutishuone.  

Lisätiedot

Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi