Työuraeläke edessä

31.1.2018
|
Artikkeli
image

Hattulalainen Matti Lehto tekee vielä muutamia työpäiviä autopeltiseppänä. Sitten hän jää lomien myötä työuraeläkkeelle ensimmäisten suomalaisten joukossa. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen arvioi työuraeläkkeen merkityksen ja hakijamäärien kasvavan lähivuosina, kun vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee.

Hattulalainen Matti Lehto, 62, on tehnyt elämäntyönsä autopeltiseppänä. Työura alkoi yli 40 vuotta sitten ja siihen on kuulunut työjaksoja eri yritysten palveluksessa ja yrittäjänäkin. Nykytyöpaikassa hänellä on takana jo 30 työvuotta.

– Perustyö on pysynyt aika samanlaisena vuosikymmenet. 70-luvulla oli enemmän peltitöitä, nykyään autonrakenteet ovat erilaisia ja työhön kuuluu enemmän osien vaihtoa ja sähkötöitä. Teknistä osaamistakin vaaditaan nykyisin, Lehto kertoo.

Maaliskuussa 63 vuotta täyttävä Lehto on kärsinyt työtä haittaavista hengityselinsairauksista kuten astmasta, joka paheni korjaamon pölyissä työskennellessä.

– Tuppasin olemaan liian väsynyt työpäivän jälkeen. Siksi minulla oli mielessä jo pitkään, että jään eläkkeelle terveyden takia heti kun pääsen. Kuulun ensimmäiseen ikäluokkaan, jolla eläkeuudistus nosti vanhuuseläkeikää. Työuraeläkkeestä sain tietoa etsiessäni eläkeuudistuksesta tietoa netissä, Lehto kertoo.

Työuraeläke on uusi eläkemuoto, jota voi saada tästä vuodesta lähtien. Se on tarkoitettu raskaan työn tekijöille, joilla on takanaan vähintään 38 vuoden työura sekä työhön vaikuttavia sairauksia. Työuraeläkkeen ikäraja on 63 vuotta.

– Juttelin työuraeläkkeestä työterveyslääkärin kanssa, joka oli myötämielinen asialle. Selvitin Ilmarisesta työuraeläkkeen määrän ja samalla myös vanhuuseläkkeen määrän. Työuraeläkkeeseen sitten päädyin, vaikka eihän siitä paljon ajallista etua saa vanhuuseläkkeeseen nähden. Minulle ei ollut merkitystä, vaikka eläke hiukan pienenikin, Lehto tuumaa.

Työuraeläkehakemuksen teki nopeasti

Työuraeläkettä Lehto haki marraskuun 2017 lopulla. Lehdon mukaan eläkehakemuksen tekeminen sujui vaivattomasti muutamassa tunnissa, vaikka lomakkeessa oli useampi täytettävä sivu.

– Eläkehakemukseen piti kirjata työhistoriaa, työn laatua sekä rasitustekijöitä. Työeläkeotteessa on moni tieto valmiina, kuten työnantajat ja milloin olet aloittanut milläkin työnantajalla. Suurin vaiva oli kertoa omasta voinnista, työoloista ja siitä, miksi työolot rasittavat niin paljon, että haluaa jäädä työelämästä aiemmin pois. Työuraeläkehakemukseen tulee myös lääkärinlausunto sekä työnantajan todistus, Lehto kertoo.

Myönteinen eläkepäätös tuli joulukuun alussa eli reilun viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä.

– Korkkasin kuoharipullon välittömästi, kun sain eläkepäätöksen itsenäisyyspäivänä netpostiin, Lehto muistelee nauraen.

Lehdon suunnitelmana on jäädä pois töistä helmikuun alussa lomia pitämään ja huhtikuun alusta työuraeläkkeelle. Eläkepäiviä hän odottaa tyytyväisenä.

– Luulen, että aika ei tule pitkäksi. Puuhaa on kuitenkin kotona ja mökillä sekä harrastuksiakin. Ja sitten pitäisi kuulemma alkaa opetella ruoanlaittoa. Vaimo on uhkaillut, että ruoat pitää olla valmiina hänen tullessa töistä. Siinä on haastetta, Lehto nauraa.

Ilmarisen ylilääkäri: Työuraeläkkeen merkitys kasvaa, kun vanhuuseläkeikä nousee

Matti Lehto on ensimmäinen suomalainen, jolle Ilmarinen myöntänyt työuraeläkkeen. Hakuaika alkoi viime syksynä ja eläkettä voi saada 1. helmikuuta 2018 alkaen. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen arvioi, että tänä vuonna hakemuksia ei tule paljoa.

– Työuraeläkkeen kriteerit ovat tiukat. Lisäksi työuraeläkkeen ikäraja on tänä vuonna vain kolme (3) kuukautta matalampi kuin vanhuuseläkkeen alaikäraja, Kettunen sanoo ja jatkaa:

– Nyt meille on tullut muutamia sellaisia tapauksia, että työuraeläkkeestä kiinnostunut on päässyt ikänsä puolesta jo vanhuuseläkkeelle. Mutta kun vanhuuseläkkeen alaraja nousee seuraavina vuosina, työuraeläkkeen merkitys ja hakijamäärä alkaa kasvamaan, Kettunen uskoo.

Kettusen mukaan työuraeläke perustettiin eläkeuudistuksessa sitä varten, että vanhuuseläkeiän lähtiessä nousuun työuraeläke turvaa raskasta työtä tekevien aiemman siirtymisen eläkkeelle.

– Työn raskaus arvioidaan aina yksilöllisesti. Fyysisinä kuormitustekijöinä pidetään esimerkiksi fyysisesti raskasta työtä, kuormittavia työasentoja ja toistuvia, voimaa vaativia työliikkeitä. Henkisiä kuormitustekijöitä ovat puolestaan vaativa vuorovaikutteinen työ tai jatkuva varuillaan olo. Kuormittavina lisätekijöinä työssä voi olla lisäksi epäsäännöllinen työaika, suojavarusteet ja pitkät työvuorot, Kettunen sanoo.

Työelämä ja työn tekemisen välineet ovat muuttuneet. Perinteiset, fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet ja jo osin poistuneetkin. Kettunen arvioi, että jatkossa työuraeläkkeen hakijoita voi löytyä enemmän raskaan henkisen työn tekijöistä.

– Henkisesti raskaissa töissä tekniikan kehittyminen ei yleensä kevennä työn raskautta, hän pohtii.

Työuraeläkkeen saajalla pitää olla myös työkykyyn vaikuttava sairaus. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, pitkäaikaiset mielenterveyden häiriöt sekä hengitys- ja verenkiertoelimen sairaudet.

– Työuraeläkkeessä sairauden ei tarvitse olla niin vaikea kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Ilmarinen arvioi kuitenkin aina työuraeläkkeen hakijan mahdollisuuden myös työkyvyttömyyseläkkeeseen, Kettunen sanoo.

Työuraeläkkeenä maksetaan se eläke, joka on kertynyt työuraeläkkeelle jäädessä. Siksi se on lähtökohtaisesti pienempi kuin vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Kiinnostaako työuraeläke?

  • Oletko täyttämässä piakkoin 63 vuotta ja haluaisit jo eläkkeelle ennen alinta vanhuuseläkeikääsi? Onko sinulla työkykyyn vaikuttava sairaus ja työuraa raskaissa töissä vähintään 38 vuoden verran? Tutustu työuraeläkkeen saamisen edellytyksiin ilmarinen.fi.
  • Tilaa työuraeläkkeen arviolaskelma Ilmarisen asiakaspalvelusta. Selvitä myös vanhuuseläkkeen määrä Ilmarisen verkkopalvelussa ilmarinen.fi.
  • Ota työterveyslääkäriin yhteyttä. Työterveyslääkäri arvioi työuran rasittavuuden ja pituuden työurakriteereiden perusteella yhdessä sinun kanssa. Hän myös tutkii ja kuvaa terveydentilasi.
  • Hae eläkettä.
 
Lisätietoja:

Lue lisää työuraeläkkeestä

Työuraeläkkeen raskaustekijöistä tarkemmin tyoelake.fi-sivustolla

 

Teksti: Milla Kauppila
Kuvat: Eeva Murtoniemi ja Johanna Taskinen