Ilmarisen tutkimus: Korona osoitti vuorovaikutuksen merkityksen työyhteisöissä

24.9.2020
|
Tiedote
image

Moni suomalainen kokee vuorovaikutuksen työkavereiden ja esimiesten kanssa vähentyneen merkittävästi koronan vuoksi. Erityisen suuri muutos on tapahtunut Uudellamaalla sekä ikääntyneempien työntekijöiden kohdalla. Yli neljäsosa kertoo työn määrän lisääntyneen. Toisaalta työt ovat monen kohdalla myös vähentyneet. Tiedot selviävät Ilmarisen tutkimuksesta.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset kokevat koronaepidemian vaikuttaneen omaan työhönsä. Tutkimukseen vastasi 1 000 iältään 18–60-vuotiasta henkilöä. Vastaajajoukko on alueellisesti ja iän mukaisesti edustava otos työikäisistä suomalaisista. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä elokuussa 2020, ja sen teki Innolink Research Oy.  

Työn määrä kasvoi joka neljännellä  

Valtaosa tutkimukseen vastanneista (57 %) kokee, että työn määrä on pysynyt ennallaan koronasta huolimatta. Joka neljäs kokee, että korona on lisännyt työn määrää. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kokevat työmääränsä lisääntyneen. Johtotehtävissä toimivilla ja ylemmillä toimihenkilöillä työn määrä on lisääntynyt hieman enemmän kuin muilla. Vastaajista 17 prosenttia kertoo puolestaan työn määrän vähentyneen.

Korona on vaikuttanut myös työn tehokkuuteen ja laatuun. Vastaajista 21 prosenttia kokee työnsä tehokkuuden lisääntyneen ja 16 prosenttia vastaajista kokee sen vähentyneen. Myös työn laadun koetaan sekä parantuneen että heikentyneen. Vastaajista 14 prosenttia kokee työnsä laadun heikentyneen ja 16 prosenttia parantuneen.

– Koronakriisin yhteydessä on paljon uutisoitu lomautuksista ja irtisanomisista, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jopa neljännes kokee oman työkuormansa kasvaneen. Tässä voi olla taustalla siirtyminen pikavauhdilla etätyöhön. Se on vaatinut uusia työjärjestelyjä ja erilaisten sähköisten työkalujen käyttöönottoa. Lisäksi on tunnistettu, että etätyössä tauotus jää vähemmälle ja päivittäiset työmäärät ovat tästä syystä toisilla kasvaneet. Vaikka työn tehokkuus kasvaa, voi taukojen poisjäänti aiheuttaa työkyvylle sekä merkittävää fyysistä että henkistä kuormitusta ja sitä kautta lisätä työkykyriskiä, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.

Vuorovaikutus työkavereiden kanssa väheni erityisesti Uudellamaalla

Laaja etätöihin siirtyminen keväällä ja poikkeusoloissa työskentely näkyvät tutkimustuloksissa vuorovaikutuksen määrässä. Vastaajista joka kolmas (35 %) kokee, että kanssakäyminen työkavereiden kanssa on vähentynyt.

– Poikkeuksellisissa oloissa sosiaalisten kontaktien ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu paljon enemmän kuin osaamme odottaakaan. Vaikka sähköiset viestintäkanavat ovat mahdollistaneet yhteydenpidon, ei se näytä korvaavan fyysistä kohtaamista työkaverien kanssa vaikkapa kahvikupin ääressä. Työyhteisöön kuulumisen tunne, vaikuttamisen mahdollisuus, palautteen saaminen ja sosiaalisen tuki ovat merkityksellisiä työhyvinvoinnin rakentumisen kannalta, Halonen kuvailee.

Uudellamaalla lähes puolet (46 %) työikäisitä kokee, että vuorovaikutus työkavereiden kanssa on vähentynyt koronan myötä, mikä on selkeästi enemmän kuin muilla alueilla tai koko maassa keskimäärin. Pohjois- ja Itä-Suomessa 32 prosenttia vastaajista kokee vuorovaikutuksen työkavereiden kanssa vähentyneen. Länsi-Suomessa näin kokee 39 prosenttia vastaajista.

– Uudenmaan tilanne poikkesi koronaepidemian alussa merkittävästi muusta maasta. Myös laajamittainen etätyöhön siirtyminen ja sosiaalisten kontaktien vähyys näyttäytyivät voimakkaammin juuri Uudellamaalla, Halonen sanoo.  

Erityisesti yli 55-vuotiaat kokevat vuorovaikutuksen työkavereiden kanssa vähentyneen. Koko maassa 42 prosenttia vastaajista kokee näin ja Uudellamaalla jopa 60 prosenttia.  

– Tutkimustulosten valossa näyttää, että erityisesti yli 55-vuotiaiden kohdalla sähköiset viestintäkanavat tai niiden käyttötavat ja -määrät eivät korvaa kasvokkaista kohtaamista työkavereiden kanssa. Myös huoli koronan terveysvaikutuksista saatettiin kokea nuorempia ikäluokkia voimakkaampana, Halonen jatkaa.  

Esimiestyön tärkeys korostuu poikkeusoloissa

Tutkimuksen mukaan korona on vähentänyt kanssakäymistä paitsi työkavereiden, myös esimiehen kanssa. Vastaajista joka neljäs (25 %) kokee, että vuorovaikutus esimiehen kanssa on vähentynyt koronan myötä. Uudellamaalla tämä korostuu ja 32 prosenttia vastaajista kokee vuorovaikutuksen esimiehen kanssa vähentyneen. Länsi-Suomessa tätä mieltä on 21 prosenttia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa 22 prosenttia vastaajista.   

– Esimieheltä odotetaan poikkeuksellisissa oloissa tavallista aktiivisempaa viestintää. Arjen muuttuminen ja yleinen epävarmuus lisäsivät tarvetta työyhteisöjen vuorovaikutukselle. Etätyöhön siirryttäessä tarvittiin myös paljon tietoa ja ohjeistusta uusista etätyöjärjestelyistä ja pelisäännöistä, Halonen sanoo.

Vuorovaikutuksella on tärkeä rooli uusia työtapoja kehitettäessä

Suomalaiset työpaikat siirtyivät onnistuneesti nopealla aikataululla laajamittaisesti etätyöhön.

– Teimme valtavan digiloikan uudenlaisiin työskentelytapoihin. Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikka työn tehokkuusvaatimuksissa onnistuttiin etätyössä melko hyvin, koetaan vuorovaikutuksen määrän ja laadun niin työkavereiden kuin esimiestenkin kanssa jääneen liian niukaksi.

– Uusia työnteon malleja rakennettaessa on äärimmäisen tärkeää varmistaa riittävä ja laadukas vuorovaikutus. Se tukee työyhteisöön kuulumisen tunnetta ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista sekä vahvistaa työkykyä. On myös tärkeää, että henkilöstö ja työnantajat kehittävät uusia työskentelytapoja yhdessä, Halonen jatkaa.

Lisätiedot:

  • Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi
  • Jouni Vatanen, tutkija, p. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi 

Lue lisää:

Aihepiiri
Työkyky Työelämä