Artikkelit

Eläkkeelle ennen vai jälkeen vuodenvaihteen?

Lähestyvä vuodenvaihde on poikkeuksellinen eläkettä harkitseville ja eläkkeestään jo nauttiville. Korkean inflaation vuoksi ollaan tilanteessa, jossa työeläkkeiden indeksikorotukset ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä vaikuttaa vuodenvaihteessa 2022–2023 siihen, onko kannattavampaa jäädä eläkkeelle joulu- vai tammikuussa.

Voimakkaan hintojen nousun seurauksena työeläkeindeksi kasvaa vuoden 2023 alussa selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän takia vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen yli lykkäävä.

Eniten vaikutat eläkkeeseesi työnteolla

Tyypillisesti puntarointi eläköitymishetken suhteen on täytynyt tehdä sen välillä kannattaako eläkettä hakea vielä kuluvan vuoden puolella, vai jatkaako töissä vielä hetki. Työntekoa jatkamalla nimittäin kartuttaa samalla lisää eläkettä. Mitä pidempään töissä jatkaa, sitä enemmän ansioita ja eläkettä luonnollisesti karttuu.

Aikaisempina vuosina palkkakertoimen vaikutus on ollut suurempi kuin työeläkeindeksin ja ansaittuja palkkoja on korotettu vuodenvaihteessa enemmän kuin maksussa olevaa eläkettä. Palkan, siitä kertyvän eläkkeen, lykkäyskorotuksen ja palkkakertoimen yhteisvaikutus on ollut suosiollisempi, kuin jos eläkkeensä olisi ottanut maksuun jo joulukuussa ja sille olisi saanut työeläkeindeksin mukaisen indeksikorotuksen. Lykkäyskorotus tarkoittaa sitä, että eläke kasvaa 0,4 prosenttia joka kuukausi alimman eläkeiän jälkeen töitä tehdessä.

Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole

Jos työntekoa ei ole kuitenkaan tarkoitus jatkaa useita kuukausia tai vuosia, vaan eläkkeelle jääminen on ajankohtaista nimenomaan tulevana vuodenvaihteena, tämänvuotinen poikkeuksellinen indeksikorotus on hyvä sisäistää suunnitelmia tehdessään.

Päätös on lopulta henkilökohtainen, eikä yhtä oikeaa vastausta ole. Paras hetki jäädä eläkkeelle on jokaiselle eri, sillä se on monen tekijän summa, joista taloudelliset kannustimet on vain yksi osa.

Päätöksen taloudellisella puolella painaa esimerkiksi verotus, joka vie aina osansa. Toisaalta kukaan meistä ei tiedä, kauanko eläkevuosia on edessä, tai jos nauttii työstään, kuinka kauan motivaatiota vielä riittää.

Mihin indeksejä tarvitaan?

Työeläkeindeksin tavoitteena on, että eläkkeet kasvavat palkkojen tapaan, jotta myös eläkkeiden ostovoima säilyy. Molempien indeksien, eläkeindeksin ja palkkakertoimen, suuruus riippuu siitä, kuinka paljon hinta- ja ansiotaso on muuttunut. Työeläkeindeksiin vaikuttaa kuluttajahintojen nousu 80-prosenttisesti ja ansiotason nousu 20-prosenttisesti. Palkkakertoimessa prosenttiosuudet ovat toisinpäin.

Eläketurvakeskuksen tämänhetkinen ennuste työeläkeindeksin kasvusta on noin 6,5 prosenttia. Palkkakertoimen puolestaan arvioidaan kasvavan noin 3,6 prosenttia.

Lue, miten vahvistettu eläkeindeksi vaikuttaa eläkkeisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa inflaatio- ja ansiokehityslukujen perusteella laskettavat työeläkeindeksin ja palkkakertoimen vuosittain loppusyksystä. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Palkkakerroin varmistaa, että alkavan eläkkeen määrä vastaa työuran ansioiden tasoa.

Eläkelajista riippumatta maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan joka vuosi tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Jos olet jo eläkkeellä, työeläkeindeksi vaikuttaa sinulle maksettavaan eläkkeeseen.

OmaEläke-palvelustamme pääset aina katsomaan oman tähänastisen eläkekertymäsi sekä jättämään eläkehakemuksen, kun on sen aika.

Kannattaa lukea myös asiantuntijamme Antti Pietilän blogikirjoitus: 
Eläkkeet nousevat ennätyksellisesti 2023 - Milloin eläkkeelle kannattaa jäädä?

Lue myös toimitusjohtajamme Jouko Pölösen blogikirjoitus: Pidä huolta varallisuudestasi – Omasta eläketurvasta kannattaa nyt kiinnostua!

Vuoden 2023 työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu - Katso vaikutukset eläkkeisiin, työnantajiin ja yrittäjiin

Esimerkkilaskelma palkkakertoimen ja työeläkeindeksin välisistä eroista

Laskelmat perustuvat elokuussa tehtyihin arvioihin ensi vuoden indekseistä. Luvut soveltuvat tapauksiin, joissa yksilöön sovelletaan yleistä vanhuuseläkeikää eikä mahdollisia Kelan eläkkeitä oteta huomioon.

Vanhuuseläke

Henkilön eläkekarttuma joulukuun 2022 alussa on 1 500 euroa (elinaikakerroin huomioituna).

• Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän saa tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen kuukausieläkkeensä on 1 604 euroa.
• Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotetaan hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa ensin palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Alkavan työeläkkeen suuruus riippuu hänen eläkettänsä edeltävästä palkkatasostaan: jos palkka on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, on alkavan työeläkkeen suuruus tällöin tammikuussa 1 565 euroa.

Osittainen vanhuuseläke

Henkilön eläkekarttuma joulukuun 2022 alussa on 1 500 euroa (elinaikakerroin huomioituna). Henkilö täyttää 62 vuotta joulukuun 2022 alussa, ja hänen ikäluokkansa alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta ja 6 kuukautta. Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä (50 %) joulukuussa on 660 euroa.

• Jos henkilö jää osittaiselle vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän saa tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen osittainen vanhuuseläkkeensä on 706 euroa kuukaudessa.
• Jos henkilö jää osittaiselle vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotetaan hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa ensin palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Osittaisen vanhuuseläkkeen suuruus riippuu hänen senhetkisestä palkkatasostaan: jos palkka on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, on alkavan osittaisen vanhuuseläkkeen suuruus tällöin tammikuussa 689 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus

 

Voit lukea lisää aiheesta myös Eläketurvakeskuksen sivuilta:
Tietoa vuodenvaihteessa 2022-2023 eläkkeelle jäämistä suunnittelevalle (etk.fi)


Lisää aiheesta

Artikkelit 18.4.2024

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Napolilaisista pizzoistaan tunnetussa Via Tribunalissa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeää. Nuoressa ja pienessä yrityksessä Ilmarisen kyselyt ja oppimisympäristö ovat HR-päällikkö Hanna Rauhalan tukena työvireen seuraamisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon tiimin paikkaa on täyttänyt Rauhalalle Oma asiantuntija -palvelu, jossa hän on voinut puhua yhteistä ”HR-kieltä” toisen ammattilaisen kanssa.

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Artikkelit 8.4.2024

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?

Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Pitääkö sairauslomasta aina maksaa palkka? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita