Tiedolla johtaminen tarkoittaa arvon yhteistuotantoa myös työkykyjohtamisessa
Digitalisaatiossa ja alustataloudessa tapahtui viime keväänä merkittävä loikka eteenpäin. Myös työkykyjohtamisessa ollaan siirtymässä kohti alustataloutta.
Korona-ajan kiistämättömät voittajat ovat globaalit digijätit. Esimerkiksi Amazon.com palkkaa lisää työntekijöitä ja laajentaa liiketoimintaansa kivijalkaliikkeiden kärsiessä. Vähittäiskaupan alalla on ennustettu, että Amazon.com laajenee lähiaikoina myös Pohjoismaihin ja Suomeen verkkokaupan suosion lisäännyttyä viruspandemian myötä. USA:ssa asiantuntijat puolestaan arvelevat Amazonin laajentavan kohti terveys- ja hyvinvointiliiketoimintaa etälääkäripalveluita kehittämällä.
Alustatalouden toimintamallit levittäytyvät eri aloille
Aika on pitkään ollut kypsä alustatalouden toimintamalleille, jotka ovat levittäytyneet viime vuosina tasaista tahtia toimialarajojen yli. Niitä edeltää kuitenkin pitkä digitalisaation polku, jonka ajatellaan alkaneen vuonna 2007 iPhonen ja siihen liittyvän sovelluskaupan julkistamisesta.
Sen jälkeen muun muassa pankki- ja rahoitusalalla siirryttiin henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta kohti itsepalveluun perustuvaa internetavusteista asiointia ja investoitiin tietojärjestelmiin. Pankkisektorinkin tulevaisuus on alustataloudessa: esimerkiksi maksuliikenteen kohdalla Apple Payn ja Mobile Payn tyyppiset välittäjäorganisaatiot valtaavat alaa perinteisiltä toimijoilta.
Palvelut osaksi asiakkaan arkea
Alustoille luodaan digitaalisia palveluita, jotka yhdistyvät saumattomasti asiakkaan prosesseihin, järjestelmiin ja arkeen. Amazon.comin nopean ja vaivattoman ostotapahtuman mahdollistamiseksi myyjät ottavat usein käyttöön Amazonin logistiikan, maksujärjestelmät, myynnin tuen, analytiikan ja muita palveluita, joiden päälle myyjä voi perustaa koko liiketoimintansa. Samaan tapaan Uber-kuljettaja saa alustalta kaiken tarvitsemansa asiakkaita myöten.
Vastavuoroisesti myyjät ja asiakkaat luovuttavat liiketoiminnasta kertyneen datan alustan käyttöön palvelun parantamiseksi ja parhaassa tapauksessa koko alustaekosysteemin yhteisen kilpailuedun luomiseksi kilpailussa muita alustoja vastaan.
Valitettavasti kehityksen nopeassa nykyvaiheessa kaikkien alustojen ratkaisut eivät välttämättä kestä kriittistä tarkastelua datan siirron, säilyttämisen ja käytön eettisyyden suhteen. Dataa käytetään markkinaosuuden voittamiseksi omille tuotteille tai sitä voidaan käyttää alkuperäisestä tarkoituksesta poiketen.
Alustaratkaisut avuksi myös työkykyjohtamisessa
Myös työkykyriskien hallinnassa ollaan siirtymässä kohti alustataloutta. Kaikki alan keskeiset toimijat, muun muassa työterveyspalvelujen tuottajat ja tietojärjestelmätoimittajat, pyrkivät kerryttämään ja rikastamaan dataa. Tavoitteena on palvella yhä paremmin asiakkaita heidän liiketoimintaansa ja arkeensa yhteensopivilla ratkaisuilla. Tämän lisäksi sekä Suomessa että kansainvälisesti syntyy koko ajan uusia toimijoita, jotka tarjoavat esimerkiksi hyvinvointipalveluja ja henkilöstökyselyjä.
Pyrimme Ilmarisessa työkykyjohtamisen vastuullisten alustaratkaisujen edelläkävijäksi kehittämällä digitaalisia palveluja asiakkaillemme osana lakisääteistä työeläkevakuuttamista. Näissä palveluissa data luo arvoa työeläkejärjestelmän loppukäyttäjälle, eli kansalaiselle, palautuneena työkykynä. Asiakasyritykselle hyödyt näkyvät pienentyneinä työkyvyttömyyskustannuksina.
Visioissamme dataa kerrytetään Ilmarisen omien tietovarantojen lisäksi myös asiakasyrityksistä, palveluntuottajilta ja avoimista tietolähteistä henkilöiden tietosuojaa vaarantamatta. Asiakasyritysten järjestelmien kanssa yhteensopivat digitaaliset palvelut mahdollistavat vastavuoroisen datan siirron ja rikastamisen, jotta tietoa voidaan käyttää päivittäisessä työssä. Näin pitkittyneet työkykyongelmat voidaan nostaa esille yhä aikaisemmassa vaiheessa ja kohdistaa toimenpiteet yhä tarkemmin niitä eniten tarvitseville. Paremmasta työkyvystä hyötyvät niin työntekijät, työnantajat kuin koko yhteiskunta.
Anssi Smedlund
Johtava asiantuntuja, tietojohtaminen
@ASmedlund
Lue lisää
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Kauppalehden Studiossa.
-
Ei ylimääräisiä kuluja 30.8.2020 klo 08.48
Ilmarisen on hyvä muistaa se perustoiminta, mihin yhtiö on velvoitettu. Jos rahaa tuntuu olevan jaettavaksi muuhunkin toimintaan, pitää löytyä jo hyvät perustelut, ettei käy taas kuin Ilmarisen tyky-seikkailuissa taannoin. Mielelläni näkisin yleisemminkin analyysia työeläkeyhtiöiden rahankäytöstä ja etenkin sijoitustoiminnan epäonnistumisista.Vastaa kommenttiin
-
Yhteiskuntavastuu 30.8.2020 klo 16.10
Pitääkö Ilmarisen kilpailla ankarasti alalla, jolla ei tarvitsisi kilpailua olla muualla kuin sijoitustuotoissa, jossa siinäkin kuitenkin pitäisi olla eettinen. Ei niinkään omien eettisten määritelmien mukaan, vaan ihan aidosti eettinen. Ruoholahdessa toimiva huonoa mainetta kerännyt työeläkeyhtiö shorttasi mukavasti Helsingin pörssissä, Koronan riehuessa. Mahtaako sillä selittyä sen verrattain pieni tappio kahdelta ensimmäiseltä kvartaalilta? Rahastoyhtiöiden kautta tehty aktiivinen shorttaus pörssissä, jossa on niiden rahoja, joiden puolesta tämä yhtiö väittää toimivansa, ei ehkä täysin täytä eettisiä kriteereitä. Eettisyys on arvo johon työeläkeyhtiöiden pitäisi sitoutua. Tämä koskee mitä suurimmissa määrin työhyvinvointipalveluita tarjoavia yhtiöitä. Työhyvinvointipuolella vaarana on se, että yhteisillä järjestelmillä voidaan hyvässä vaiheessa päästä kiinni mahdolliseen työkykyriskiin, jolloin sellainen voidaan siivota yhtiön kirjanpidosta ja vahvuudesta ja luoda näin datalla arvoa. Sekään ei ehkä palvelisi sitä yhteiskuntaa, jossa hienoin sanakääntein alustataloudessa toimiva työeläkeyhtiö visioissaan meinaa toimia. Lupaus tietosuojan vaarantumattomuudesta pitäisi myös avata tarkemmin. Haluaisin tietää mitä Ilmarinen tarkoittaa sillä. Itse kyllä mitä tarkoittaisin tällaisella lupauksella. Amazon on ylikansallinen yhtiö ilman yhteiskuntavastuuta. Kannattaa katsoa dokumentti Ylen areenalta. Myöskään Uber tai Apple eivät ole toteuttaneet hyvää yhteiskuntavastuuta. Samaistutteko heihin?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä
Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.