Blogit

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Vuoden 2020 maaliskuussa alkaneen epidemiatilanteen vuoksi kokosimme Ilmariseen koronavalmiusryhmän, joka on siitä lähtien koordinoinut ja linjannut ohjeita yhtiötasoisesti. Viestinnän ja ohjeistuksen tarvetta kuvaa tiedotteiden määrä: olemme viestineet henkilöstölle viime vuonna yli 100 korona-aikaan liittyvää ohjetta ja neuvoa.   

Korona-aika on vaikuttanut jokaiseen henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen

Pelkkä tilanteen toteaminen ja siihen liittyvien ohjeiden antaminen ei kuitenkaan riitä. On myös oltava aktiivinen ja innovatiivinen ote toiminnan ja palveluiden muokkaamiseen tarpeen mukaisiksi.

Koronatilanne on vaikuttanut jokaiseen henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen. On sitten kyse suorituksen tai työkyvyn johtamisesta tai perehdyttämisen ja osaamisen johtamisen käytännöistä, on tilanne tuonut uudistus- ja muutostarpeita aiempiin käytäntöihin. Työkykyjohtamisen sarallakin painottuu tässä ajassa eri asiat kuin aiemmin. Yhteisöllisyys ei enää sisällykään automaattisesti työpäivään, vaan sen saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta.

Yhdessä uuden äärellä

Mennyt vuosi on korostanut myös yhteistyön merkitystä. Paras lopputulos saavutetaan aina yhteistyöllä, joten olemmekin Ilmarisessa valjastaneet myös yhteistyökumppanimme tukemaan henkilöstöämme tässä tilanteessa. Henkilöstöravintola, työterveyshuolto, siivous- sekä liikuntapalveluiden palveluntuottajat kuten myös tilahallintajärjestelmän toimittaja ovat yhdessä kanssamme innovoineet ja toteuttaneet uudenlaisia palveluja ja ratkaisuja tukemaan ja palvelemaan henkilöstöä tässä tilanteessa.

Uusi tilanne on tuonut uudet haasteet. Laajamittainen etätyö on aiheuttanut aiempaa enemmän ergonomiahaasteita. Myös tarve esimiehen tuelle ja sparraukselle töiden priorisointiin ja ajanhallintaan liittyen nousee aiempaa useammin esiin, kun sekä työt että vapaa-aika ovat samoissa tiloissa.

Tilanteen synnyttämät uudet toimintatavat

Kuluneen vuoden aikana olemme Ilmarisessa aktiivisesti kyselleet etätyön sujumisesta ja pyrkineet vastaamaan tarpeisiin sekä tilanteeseen uudistetuin käytännöin ja palveluin. Ratkaisut ovat olleet monenlaisia. Etätyön tueksi on voinut lainata näytön tai muita ergonomiaa parantavia välineitä toimistolta. Keväällä lapsiperheen arkea luotiin tukemaan etälapsiparkki ja kannustettiin työaikajoustojen aktiiviseen käyttöön, kun perheen pienimmätkin olivat kotona. Toimistolta on ollut saatavilla myös etätyölounas mukaan otettavaksi.

Uuden arjen tukemiseksi on järjestetty monenlaisia teemainfoja ja luentoja sekä perehdytystä. Tavoitteena on ollut, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja kohdatuksi arvostavasti, heidän työkykyään tuetaan ja työt sujuvat vallitsevasta poikkeustilanteesta huolimatta. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tunteen kannalta on ollut tärkeää, että kamerat on pidetty päällä Teams-kokouksissa ja videotervehdykset ovat sujuvasti korvanneet aiempaa kirjallista intraviestintää.

Vuoteen 2020 on sisältynyt tiivistä pandemiatilanteen seuraamista, nopeaa reagointia, aktiivista viestintää ja innovatiivista otetta kaikilla henkilöstöjohtamisen osa-alueilla sekä tulevaan varautumista mahdollisuuksien mukaan. Toimitilaan palaamisen periaatteetkin on luotu, mutta niiden aika ei ole vielä.

Myös positiivisia vaikutuksia

Muutos on aina mahdollisuus ja tämäkin poikkeus- ja muutostilanne on tuonut mukanaan myös paljon positiivista. Työmatkatapaturmat ovat työmatkojen vähenemisen myötä vähentyneet aivan minimiin. Aiemmin töihin matkustamiseen käyttämänsä ajan voi nyt käyttää palautumiseen, kukin omalla tavallaan. Moni on myös tuonut esille etätyöpisteen antaman työrauhan ja keskeytyksettömän työskentelyn.

Säilytetään muutosketteryys ja innovatiivinen asenne vastaisuudessakin ja rakennetaan parempaa työelämää.

Eija Kärenaho
HR Business Partner
@e_karenaho (Twitter.com)

Lisätietoja

Työkykyjohtaminen 

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita