Kiikkulaudan seuraava heilahdus – minne valuuttamarkkinat matkaavat?

Kuvittele sirkusesitystä, jossa lavalle astuu sirkuspelle kädessään lauta ja lieriö. Pelle asettaa rullan lattialle ja laudan sen päälle. Tämän jälkeen pelle astuu laudan päälle ja säilyttää tasapainonsa. Mielikuva sopii myös osakemarkkinoihin. Pelle heiluu, mutta pysyy laudan päällä. Heiluminen kuvaa osakemarkkinoiden volatiliteettia, ja laudalla pysyminen tuottojen karttumista ajan saatossa. Yleisö pidättää hengitystään, kun pelle huojuu hankalan näköisesti. Pellen asemaa mutkistaa toinen pelle, joka saapuu lavalle tönimään työtoveriaan. Töniminen on markkinoiden ulkopuolinen sokki, kuten koronavirus tai laajamittainen luonnonkatastrofi.

Kuvittele nyt esitystä, jossa pellellä on kaksi lautaa ja kaksi lieriötä. Ensi pelle asettaa näyttämön lattialle lieriön, sitten laudan, sitten toisen lieriön ja lopuksi toisen laudan. Tämän jälkeen hän kipuaa mitä epästabiileimman rakennelman päälle ja todellakin huojuu. Tämä kuvaa valuuttamarkkinoita. Valuuttakurssissa on aina kaksi osapuolta, kaksi valuutan liikkeeseen laskenutta valtiota. Kumpikin valuutta on erikseen markkinoiden ohjaama kiikkulauta, ja kahden valuutan suhde on kahden kiikkulaudan huojuva rakennelma.

Ulkopuolinen häiriö voi sekoittaa pakan

Valuutta itsessään on huono sijoituskohde, mutta vieraassa valuutassa oleva arvopaperi voi olla hyväkin sijoitus. Välissä on vain tämä kaksinkertainen kiikkulauta, joka esimerkiksi vieraassa valuutassa noteerattuun osakkeeseen linkitettynä muodostaa kolminkertaisen kiikkulaudan. Kuulostaa todella huojuvalta sijoitukselta.

Usein sijoittajat haluavat rajoittaa sijoitustensa heiluntaa. Tästä syystä sijoittajan tyypillinen valinta on hankkia lavan täydeltä sirkuspellejä, jotka huojuvat omaa tahtiaan eri puolilla lavaa. Jotkut pelleistä taituroivat kolminkertaisen rakennelman päällä, jotkut puolestaan yksinkertaisen. On kuitenkin mahdollista, että ulkopuolinen häiriö tiputtaa kaikki pellet laudoiltaan. Jos esimerkiksi sähköt katkeavat ja valot sammuvat, tasapainon pitäminen vaikeutuu ja useimmat pellet putoavat laudoiltaan. Sinne menivät sijoitussalkun tuotot, vaikka kyseessä oli hajautettu sijoitussalkku.

Valuuttariskin suojaus kiehtoo sijoittajia

Kolminkertainen kiikkulauta eli suojaamaton valuuttariski ahdistaa monia sijoittajia. Tästä syystä monet sijoittajat pyrkivät rajoittamaan valuuttakurssiriskiään suojaamalla valuuttariskin joko osittain tai kokonaan.

Ihanteellinen valuuttojen suojausaste on ikuinen keskusteluteema instituutiosijoittajien keskuudessa. Jotkut kannattavat täydellistä suojaamista eli kahden kiikkulaudan poistamista, kun taas jotkut eivät halua mitään suojaa heiluntaa vastaan, koska eri suuntaan heiluvat rullat voivat jopa tasapainottaa keskimääräistä heiluntaa. Useat sijoittajat ovat päätyneet ääripäiden välimaastoon: osa valuuttariskistä suojataan ja osa jätetään auki.

Miten käy euron ja dollarin kurssin?

Valuutta ilman alla olevaa sijoitusta ei monien mielestä ole sijoitus ollenkaan. Valuutta ei tuota kassavirtaa eikä siitä saa osinkoa. Päin vastoin, valuutan liikkeeseen laskenut keskuspankki ajan mittaan ansaitsee valuutalla, joka on nollakorkoinen ikuisuuslaina valtiolle.

Vaikka viime aikoina on pöhisty deflaatiosta – keskimäärin hintataso nousee pitkällä aikavälillä. Valuutan reaaliarvo siis vääjäämättä laskee. Valuuttaparia, esimerkiksi euron ja Yhdysvaltain dollarin välistä vaihtokurssia arvioitaessa on siis mietittävä, kumman reaaliarvo heikkenee nopeammin, dollarin vain euron? Inflaatio ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ole ainoa eikä edes tärkein tekijä valuuttakurssimuutosten arvioimiseksi. Kuluvan kesän aikana dollari on hienoisesti vahvistunut suhteessa euroon, vaikka Yhdysvaltojen yli viiden prosentin inflaatio on ollut selvästi nopeampaa kuin euroalueen noin kahden prosentin inflaatio. Valuutan arvoon vaikuttavat keskeisesti pääomavirrat. Jos ostohalukkuutta valuuttaan löytyy myyntihalukkuutta enemmän, valuutta vahvistuu. Ja päinvastoin. Dollaria on perinteisesti pidetty vastasyklisenä valuuttana. Kun globaali taloussykli vahvistuu, dollari heikkenee. Laman uhatessa dollari pyrkii vahvistumaan.

Minne Suomenkin kannalta tärkeä valuuttapari EUR/USD matkaa seuraavaksi? Ennakoiko dollarin vahvistuminen lamaa vai onko kyse lyhytaikaisesta pääomavirrasta uudelle mantereelle? Entä missä vaiheessa pysyvä inflaatioero alkaa vaikuttaa ja mikä rooli on maiden välisellä korkoerolla? Vain pelle tietää!