Blogit

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Moni lähijohtaja on osallistunut työterveys- eli työkykyneuvotteluihin. Niissä työntekijä, esihenkilö ja työterveyslääkäri istuvat yhdessä alas keskustelemaan työntekijän tilanteesta ja työkyvystä. Tavallisia tapauksia ovat työntekijän palaaminen pitkältä sairauslomalta tai tilanne, jossa työntekijä ei selviydy enää työstään.

Neuvotteluissa ei käydä keskustelua kenenkään henkilökohtaisista terveysasioista, vaan tarkoitus on pohtia yhdessä, miten työhön paluuta tai työssä selviytymistä voidaan työpaikalla helpottaa. Esimerkkejä keinoista ovat vähittäinen työhön paluu osasairauspäivärahan turvin, työn keventäminen tai apuvälineen hankinta. Toisin sanoen, neuvotteluja pidetään usein silloin, kun pitää päättää järjestelyistä, joita lääkäri ja potilas eivät voi sopia keskenään.

Työterveyslääkärin arkea, mutta työntekijää ja lähijohtajaa jännittää joskus

Työterveyshuollolle neuvottelut ovat arkipäivää. Työntekijää ne sen sijaan usein jännittävät etukäteen. Päässä risteilevät monet ajatukset: Mitä siellä puhutaan? Pitääkö paljastaa yksityisasioita? Kertooko pomo kaikille? Mitä jos en uskalla sanoa näkemystäni? Työterveydessä käytetäänkin varsin paljon aikaa siihen, että kerrotaan etukäteen neuvottelun kulusta työntekijälle. Samalla sovitaan, mistä terveysasioista työntekijä sallii puhuttavan ja mitä toivoo pidettävän hänen ja lääkärin välisenä.

Entä lähijohtajat sitten? Usein ajatellaan, että työterveysneuvottelut olisivat heillekin ihan rutiinijuttu. Kuitenkin he hermoilevat ihan samalla tavalla, vaikka huolenaiheet ovatkin toisia: Olenkohan ollut hyvä pomo? Syytetäänkö minua työntekijän sairauslomasta? Mitä jos en osaa vastata, siihen mitä kysytään? Huomaavainen työterveyskumppani evästää esihenkilön etukäteen yhtä huolella kuin työntekijänkin. Viimeistään neuvottelun alussa käydään läpi päivän aiheet ja yhteiset pelisäännöt, jotta kaikkien on luontevaa ja turvallista osallistua.

Miten pomot kokevat työterveysneuvottelut?

Työterveyslääkäri Liisa Lappalainen tutkimusryhmineen selvitti lähijohtajien kokemuksia työterveysneuvotteluista. Valtaosa (86 %) koki, että neuvotteluihin osallistuminen tuki heidän esimiestyötään. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista otti työterveyteen yhteyttä, kun epäili työntekijällä ongelmia työkyvyssä. Yleisimpiä syitä olivat toistuvat sairauspoissaolot ja heikentynyt työsuoritus. Päihteiden käyttö, epäasiallinen käytös tai konfliktit olivat taustalla paljon harvemmin.

Lähijohtajat nostivat esille neljä onnistuneen neuvottelun elementtiä. He kokivat ensisijaisen tärkeäksi saada tietoa ja ymmärrystä, miten työntekijän terveys rajoittaa työskentelyä ja kuinka se pitäisi huomioida työpaikalla. Onnistumista edisti, kun kaikki osapuolet osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät yhteisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Riitti, kun saatiin edes yksi konkreettinen askel eteenpäin. Lähijohtajat myös arvostivat rakentavaa ilmapiiriä neuvotteluissa ja kokivat, että työterveys otti heidän näkemyksensä vakavasti.

Selkeät käytännöt nopeuttavat työhön paluuta

Lähijohtajat, jotka pitivät työpaikkansa työkykyjohtamisen käytäntöjä selkeinä ja jotka kokivat saaneensa kylliksi perehdytystä, olivat selvästi rohkeampia ottamaan puheeksi työntekijän haasteet. He myös osasivat useammin lähettää työntekijän työterveyteen, ja heillä oli realistisemmat odotukset työterveysneuvotteluita kohtaan. Tärkeä tulos oli, että selkeät ohjeet lisäsivät työn muokkauksen käyttöä, mikä puolestaan aikaisti työntekijöiden työhön paluuta sairauslomalta merkittävästi.

Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Mitä enemmän työkykyneuvotteluja esihenkilöllä oli takanaan, sitä enemmän hän koki neuvottelujen johtaneen työn muokkaukseen, työntekijän siirtymiseen työpaikalla terveydelleen sopivampiin tehtäviin ja muihin työkykyä tukeviin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen
lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri 

Lue lisää

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita