Pitkäkestoinen tuki auttaa mielenterveyskuntoutujaa takaisin työelämään
Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useammin eläkkeelle. Yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy on masennus. Viime vuonna masennus vei Suomessa joka päivä eläkkeelle yhdeksän ihmistä.
Valitettavasti nuorten kohdalla psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.
Kun huomioidaan kaikki sairausryhmät, työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keski-ikä on 52 vuotta. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla se on 45 vuotta.
Työkyvyttömyys on paitsi inhimillinen tragedia yksilön kannalta, myös kallis vaihtoehto yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannuksiksi työpanosmenetyksineen on arvioitu Suomessa noin kuusi miljardia euroa vuodessa.
Vankemmalle tuelle on tarvetta
Kun työkyky mielenterveyssyiden takia heikkenee, tarvitaan työhön paluuseen vankempaa tukea ja ohjausta. Tähän tarpeeseen Ilmarinen ja muut työeläkevakuutusyhtiöt tarjoavat yhdessä palveluntuottajaverkostojensa kanssa niin sanottua laajennettua työhön paluun tukea.
Palvelu on tarkoitettu erityisesti mielenterveyssyistä kuntoutustuella oleville henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta palata enää omaan työpaikkaansa. Lisäksi henkilöllä tulee olla oikeus työeläkeyhtiön tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Tiivistä tukea pitkin matkaa, tavoitteena työhön paluu
Laajennettu työhön paluun tuki koostuu useammasta Ilmarisen tukemasta työkokeilusta ja työvalmentajan vankasta tuesta.
Työvalmentaja tukee ja auttaa palveluun ohjattua henkilöä löytämään itselleen soveltuvan työkokeilupaikan. Työvalmentajan rooliin kuuluu osallistua myös yhteispalaveriin henkilön mahdollisen psykiatrisen hoitotahon kanssa ainakin palvelun alkaessa ja päätösvaiheessa. Tavoitteena on yhteistyössä tukea työelämään palaamista.
Työvalmentaja toimi tiiviinä tukena työkokeilun aikana. Työvalmentaja ei kuitenkaan korvaa henkilön mahdollista psykiatrista hoitoa. Palvelun kesto voi olla yhteensä 1,5 vuotta, ja työkokeilujaksot voivat toteutua useammalle eri työnantajalle.
Tavoitteena on aina henkilön paluu joko kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön.
Lupaavia tuloksia pidemmästä kuntoutuksesta
Laajennettu työhön paluun tuki pohjautuu elokuussa 2017 päättyneeseen Ponnahduslauta työelämään -hankkeeseen. Sen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään tavallista pidempien työkokeilujaksojen ja työhönvalmennuksen avulla. Kuntoutujat saivat myös työvalmentajan tukea työllistymiseen sekä tukea työkokeilujen ajaksi.
Ponnahduslauta työelämään oli Live Palveluiden (ent. Orton Pro) ja Ilmarisen ja Varman korkeakoulutetuille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kehittämishanke. Hankkeessa oli mukana parisen kymmentä kuntoutujaa, ja heistä puolet kuntoutui työkykyiseksi. Tulokset olivat siis lupaavia. Hanke sai myös kunniamaininnan Vuoden 2018 ARVO-teko -kilpailussa ansiokkaasta työstään erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi.
Myös vaikeista mielenterveysongelmista on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään, kunhan kuntoutusta räätälöidään ja samalla panostetaan pitkäkestoiseen tukeen. Pidempikestoiselle kuntoutukselle on selkeästi tarvetta, ja tulokset lupaavat hyvää.
Kun työntekijä pääsee laajennetun työhön paluun tuella takaisin kiinni työelämään, kaikki voittavat.
Kaisa Valppu
kuntoutuksen tuotepäällikkö
Ilmarinen
@KValppu
Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta täältä.
-
Kokemuksen kautta oivallettua 14.3.2019 klo 22.00
Tavoite tällä hankkeella on toki hieno. Saivatko työkykyisiksi kuntoutuneet kuitenkaan projektin päätyttyä pysyvämpiä työsuhteita? Oma kokemukseni on että työnantajat mielellään hyödyntävät kuntoutujien tarjoamaa osaamista ja tukevat heidän työssäoloaan niin kauan kun eivät joudu maksamaan tästä mitää, varsinkaan palkkaa. Eläkelaitoksethan maksavat kuntoutujille kuntoutustuen/rahan elämiseen. Kun projektin päättyessä nämä tuet loppuvat ja kuntoutuksesta olisi aika siirtytä työelämään palkansaajaksi - niin Hups, kuinkas sitten kävikään?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä
Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.