Markkinoilla riittää uskoa osakemarkkinan hyvään kehitykseen
”Osakkeet nousevat 10 – 15 prosenttia. Inflaatio nostaa päätään. Lyhyet korot pysyvät alhaalla ja pitkät korot hieman nousevat eli korkokäyrä jyrkentyy maltillisesti. Dollari heikkenee. Keskuspankit tekevät parhaansa, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan markkinoilla”. Näin voisi tiivistetysti kuvata markkinoilla vallitsevan yhteisymmärryksen käynnistyneelle vuodelle ja samalla säästää tuhansien markkinakatsaussivujen lukemisen.
Kaikki markkinakonsensuksessa mainitut asiat ovat sijoittajalle tärkeitä, mutta veikkaisin, että usko osakemarkkinan suotuisan kehityksen jatkumiseen on lopputuloksen kannalta se painavin. On mielestäni tärkeää ymmärtää, mitä olettamia tämän positiivisuuden takana on.
- Koronaviruksen aiheuttama pahin ahdinko on takana. Vuodesta 2021 tulee talouskasvun ja yritysten tuloskasvun näkökulmasta vahvan elpymisen vuosi. Toimivien rokotteiden löytyminen ja niiden toivottavasti nopea globaali jakelu palauttavat kuluttajien ja yritysten luottamuksen.
- Fiskaalipolitiikka pysyy vahvan elvyttävänä. Poliittiset päättäjät ympäri maailmaa saavat kehittyneiden talouksien johdolla tarvittavat päätökset aikaiseksi ja velkarahaa ohjautuu sekä koronaviruksen välittömien vaurioiden korjaamiseen että myös kasvua tukeviin kohteisiin. Ennen joulua USA:ssa päätetyn noin 900 miljardin dollarin elvytyspaketin arvioidaan lisäävän jo tänä vuonna talouskasvua parilla prosenttiyksiköllä, ja tiedä vaikka lisää olisi tulossa, kun senaatin päätösvalta kallistui niukasti demokraattiselle puolueelle. Euroopassa jo päätetyn 750 miljardin euron elvytysrahaston positiivisten vaikutusten uskotaan näkyvän viimeistään jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.
- Inflaatio ei karkaa käsistä. Inflaatio pysyy suotuisaa osakemarkkinakehitystä tukevalla tasolla eikä keskuspankeilta nähdä rahapolitiikkaa kiristäviä toimenpiteitä. Koronaviruksen aiheuttamiin sulkuihin liittyvä patoutunut kulutuskysyntä ei ryöpsähdä markkinoille hallitsemattomasti hintoja nostamaan, vaikka markkinoilta on samaisesta syystä poistunut jonkin verran tuotantokapasiteettia. Toistaiseksi kysynnän lisääntyminen tuotannon pullonkaulojen aikana on näkynyt hinnannousuna lähinnä vain hyödykepuolella, kuten esimerkiksi kuparissa.
- Korkotaso on ja pysyy alhaalla. Osakkeiden suhteellinen kiinnostavuus ei ainakaan vähene, ja osakkeita on vaihtoehtojen puutteessa omistettava tuottotavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä tosiasia kumoaa ainakin lyhyellä aikavälillä argumentit osakemarkkinoiden korkeahkoista arvostuskertoimista. Jatkuvaa osakkeiden houkuttelevuutta kuvaa se, että useiden kyselyiden perusteella varainhoitajat suhtautuvat myönteisemmin lähitulevaisuuden osakemarkkinanäkymiin kuin kertaakaan sitten vuoden 2018 alun.
- Yritysten lisääntynyt velanotto ei muodostu ongelmaksi. Velanhoitokustannukset pysyvät matalan korkotason ja luottoriskipreemioiden kaventumisen seurauksena edelleen alhaalla.
Markkinoiden usko tulevaan näyttää siis hyvinkin optimistiselta vuoden 2021 käynnistyessä. Harmillisesti markkina ei kuitenkaan oikeastaan koskaan ymmärrä käyttäytyä niin kuin enemmistö ajattelee tai uskoo. Varmaa on vain se, että mikä tahansa poikkeama edellä luetelluista olettamista konsensuksen taustalla aiheuttaa heiluntaa ja mahdollisesti isojakin liikkeitä ylös tai alas, riippuen yllätyksen luonteesta.
Huomasin, että taas kerran oli huomattavasti helpompaa listata erilaisia riskejä ja uhkakuvia kuin luetella odotettuakin positiivisempaan markkinakehitykseen johtavia syitä. Positiivisen yllätyksen mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa ja uskon, että paras lopputulema tänäkin vuonna syntyy niin, että kantaa riskinkantokykynsä sallimissa puitteissa riittävästi sijoitusriskiä. Alhaisen koron ympäristössä yleinen sijoitushokema ”ei riskiä, ei tuottoa” on nimittäin entistä ajankohtaisempi.
Menestyksekästä sijoitusvuotta!
Mikko Mursula
varatoimitusjohtaja, sijoitukset
Lisätietoja
- Ilmarisen sijoitukset - Sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja turvaamme nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoitusta.
- Vastuullisuus sijoitustoiminnassa
- Asiakkuus Ilmarisessa kannattaa
Lisää aiheesta
Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä
Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.