Blogit

Miten huoli maailman tilanteesta vaikuttaa työkykyyn?

Ajattelemme työkykyä useimmiten terveydentilan kautta. Pohdimme sitä, miten jokin tietty sairaus rajoittaa työntekoa tai toivottavasti ennemmin sitä, mitä tästä sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Mielenterveyden kohdalla tämän hahmottaminen voi olla vaikeampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla.

Mutta sitten on asioita, jotka eivät ole sairauksia, vaikka mieleen ja työkykyyn vaikuttavatkin. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme pohtineet paljon sitä, miten työnteon muuttuminen etä- ja hybridityöksi tai koronarajoitusten kanssa toimiminen läsnätyössä vaikuttaa ja on vaikuttanut meihin ja työkykyymme. Tässä ei ole kyse sairaudesta ja terveydestä, vaan siitä miten sopeudumme työskentelemään uudenlaisissa olosuhteissa ja epävarmuudessa.

Nyt olemme valitettavasti taas uudenlaisen kriisin ja sopeutumisen tarpeen äärellä. Venäjän pitkään rakentama jännite naapurimaataan Ukrainaa kohtaan on räjähtänyt sodaksi. Tällaisessa tilanteessa hämmennys, epävarmuus, huoli, pelko ja suru nostavat päätään. Kollegoillamme tai meillä itsellämme voi olla perhettä tai ystäviä sotatoimialueella, jolloin huoli on ilmeistä. Aivan yhtä oikeutettua on se, että huoli herää, vaikka olemme itse läheisinemme turvassa.

Tunnereaktiot vaikuttavat kykyymme toimia

Voimakkailla tunteilla on vaikutusta kykyymme toimia. Keskittymiskyky saattaa harhailla ja uutisten päivittymisten seuraaminen viedä huomiota pois muusta tekemisestä. Vaikeista tunteista ei pääse eroon sillä, että yrittää sulkea ne pois, ja keskittyy johonkin muuhun. Vaikeiden tunteiden kanssa pääsee eteenpäin, kun tunnistaa, myöntää, kohtaa ja käsittelee ne. Jos esimerkiksi myöntää itselleen, että sota huolestuttaa tai pelottaa, on tunteen kanssa helpompi toimia. Tunne on viesti siitä, että tapahtumat tavalla tai toisella koskettavat itseä. Kun tunnemme, välitämme.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi heittäytyä tunteiden vietäväksi. Kun vaikeat tunteet ensin tunnistaa, hyväksyy ja tiedostaa, voi huomion suunnata myös muuhun. Usein kriisitilanteista selviämisessä on avuksi tehdä jotain sellaista, johon voi vaikuttaa tai jossa on mahdollista saada aikaiseksi konkreettisia lopputuloksia. Se, mikä on aiemminkin auttanut esimerkiksi stressin käsittelemisessä, on hyvä keino myös nyt. Jollekin toimii lenkkeily ja musiikki, toiselle toiminnan suuntaaminen tekemiseen ja kolmannelle hyvien ystävien seura. Hyviä keinoja kaikki.

Työyhteisön voima on parhaimmillaan siinä, ettei meidän tarvitse jäädä yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Työpaikalla voi olla hyvä keskustella niistä ajatuksista, joita tämä tilanne herättää. Vailla erityisiä oletuksia voi myös kysyä työkavereilta heidän vointiaan ja mietteitään.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat Liisa Puskala ja Barbara Bergbom ovat mielestäni onnistuneet sanoittamaan erittäin osuvasti muutamia käytännön vinkkejä blogissaan (ttl.fi). Käy vilkaisemassa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

  • Juha 7.3.2022 klo 13.43
    Hyviä pointteja. Tähän kiinnitetään liian vähän huomioita.
    Vastaa kommenttiin
  • Sari 8.3.2022 klo 07.26
    Kiitos tästä! Tätä samaa olemme meilläkin miettineet. Meillä on onneksi tarjolla kaikille modulaarinen Tunneälyn opintokokonaisuus ja se tulee nyt todella tarpeeseen. Kaikki esihenkilömme ovat tämän jo käyneet läpi ja nyt se on tarjolla kaikille. Uskon, että auttaa omien ja työkavereiden tunteiden käsittelyssä ja ymmärtämisessä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 31.10.2024

Hyvien uutisten päivä – viestinnän tyylillä on merkitystä

Kielteiset uutiset herättävät huomiomme, päätyvät mediaan herkemmin ja saavat enemmän klikkejä. Tämänkin uhalla kirjoitan blogipostauksen, jossa käännän viimeaikojen uutisoituja tutkimustuloksia toisinpäin positiivisiksi. Katsotaan, ropiseeko lukukertoja.

Hyvien uutisten päivä – viestinnän tyylillä on merkitystä

Blogit 28.10.2024

Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?

Ennen kesätyötäni Ilmarisella käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä oli aika klassinen. Silloin harvoin, kun olin miettinyt eläkettä, ajatukseni olivat suunnilleen tällaisia: eläkkeelle en pääse ikinä ja eläkettä minulle ei riitäkään. Jo nyt nykyisille suurien ikäluokkien eläkeläisille maksetaan eläkkeet tämän päivän työntekijöiden palkoista.

Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?

Blogit 22.10.2024

Iästä on todellakin tehtävä isompi numero

Keskustelu ikääntyneiden asemasta työelämässä käy kuumana. Nykyään puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen, joka jatkaa työssä alimman vanhuuseläkeiän jälkeenkin. Ratkaisu oli minulle itsestään selvä, vaikka ei ongelmaton. Löysinkö suurimman ikärasistin sittenkin peilistä?

Iästä on todellakin tehtävä isompi numero
Lisää ajankohtaisia artikkeleita