Blogit

Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?

Suurin osa työssä käyvistä ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua. Motivoitunutkin työntekijä voi kuitenkin kuormittua työssään liiaksi. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että käännämme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työn voimavarojen tukemiseen.

Otsikot uusiksi: kaksi kolmasosaa suomalaisista työssäkäyvistä kokee työn imua vähintään kerran viikossa! Kaikilta toimialoilta löytyy ihmisiä, jotka kokevat työn imua: he lähtevät aamulla mielellään töihin, ovat tarmokkaita, työlleen omistautuneita ja työhönsä uppoutuneita. He kokevat työnsä mielekkääksi ja nauttivat siitä. 

Mutta – kuten elämä yleensä, myös työelämä on aaltoilevaa: valo ja varjot vaihtelevat, ja välillä motivoituneinkin työntekijä voi kokea uskon puutetta. Ei kuitenkaan ole totta, että työelämä olisi pelkkää uupumusasteista väsymystä aiheuttavaa, vaatimusten täyttämää puurtamista ja tuulimyllyjä vastaan taistelua.

Työhyvinvointi syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa

Työ on keskeinen voimavarojen ja elämän sisällön lähde. Työuupumuksen taustalta löytyy usein alun perin motivoitunut työntekijä, mutta työolosuhteet ovat ajan saatossa muotoutuneet työhyvinvoinnin kannalta epäedullisiksi. 

Miten työ sitten voisi tukea paremmin tekijänsä hyvinvointia? Miten vaatimusten ja voimavarojen välistä vaakaa saataisiin pidettyä tasapainossa? Näitä kysymyksiä lähdimme ratkaisemaan Ilmarisen kanssa Tulevaisuuden työ ja mielenterveys -hackathonissa. Tunnistimme monta työn ja mielenterveyden välistä positiivista yhteyttä vahvistavaa ja voimavaroja lisäävää tekijää.

Ylipäätään jo se, että mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman väheneminen on mahdollistanut vapaamman keskustelun aiheesta, on avannut uusia mahdollisuuksia vaatimusten ja voimavarojen välisen suhteen tarkasteluun. Ymmärrys siitä, että kyseessä on monisyinen, työn ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö, on laajentanut vaikutusmahdollisuuksien avaruutta.

Kun rakennetaan inhimillisesti kestävää työelämää, ajatus työuupumuksen ehkäisystä pitää kääntää työn voimavarojen tukemiseen. Ei siis niin, että ensin annamme työn ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen mennä sellaiseen pisteeseen, että alamme jo olla ongelmissa, vaan niin, että huolehdimme tästä dialogista siten, että voimavaranäkökulma ei pääse siitä missään vaiheessa unohtumaan. Vähän samalla tavoin kuin huolehdimme muistakin elämällemme merkityksellisistä vuorovaikutussuhteista.

Työn tulisi pysyä tekijälleen motivaation lähteenä

Yksi hyvä keino on pitää huolta siitä, että työ pysyy tekijälleen motivaation lähteenä, vaikka muutoksen tuulet välillä puhaltavat eikä jokainen työpäivä voi olla yhtä ruusuilla tanssimista.

Miten sitten huolehtia motivaation säilymisestä? Tutkimusten mukaan ihminen on motivoitunut silloin, kun seuraavat neljä tekijää toteutuvat työn tekemisen arjessa:

  1. Hän kokee autonomiaa, eli hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä asioita omalla tavallaan.
  2. Hän kykenee hyödyntämään omaa osaamistaan ja oppimaan uutta työssään sekä kokee saavansa asioita aikaiseksi.
  3. Hän kokee yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää työyhteisössään.
  4. Hänellä on mahdollisuus tehdä muille hyvää, esimerkiksi auttamalla muita onnistumaan työssään. Toisille hyvän tekeminen on paras tapa lisätä onnellisuutta, kertovat tutkimukset.

Työpaikan sisäinen deittisovellus ratkaisuksi motivaation vahvistamiseen

Miten työolosuhteet voitaisiin luoda sellaiseksi, että meillä jokaisella olisi arjessa mahdollisuus toteuttaa näitä motivaation eri osa-alueita? Ei ehkä jokaista joka päivä, mutta kaikkia näitä siinä määrin, että voimavaravaakamme pysyisi tasapainossa tai plussalla.

Hackathonissa osallistujat kehittivät kiinnostavia ratkaisuja tähän haasteeseen. Syntyi muun muassa ehdotus työpaikan sisäiseen käyttöön tarkoitetusta deittisovelluksesta, jonka avulla ihmiset voisivat löytää itselleen motivoivia ja mielekkäitä työtehtäviä sekä liikkua eri ammattien ja työroolien välillä. Hahmoteltiin myös ratkaisua, jossa työtehtävät olisivat sovelluksen kautta valtakunnallisesti saatavilla. Näistä ihmiset voisivat rakentaa itselleen työkokonaisuuksia, joissa he voisivat loistaa – hyödyntää osaamistaan, oppia uutta sekä valita ja tehdä työtä kulloistenkin voimavarojensa ja kiinnostuksen kohteidensa puitteissa.

Mitä sisäisen motivaation vahvistaminen vaatii johtamiselta?

Johtamiselta ja työn organisoinnilta tällaisten tulevaisuudenkuvien toteutuminen vaatii valmentavaa otetta, ihmisten motivaatiotekijöiden huomioimista mutta myös niiden herättelyä ja kannustusta hakeutua kohti uutta ja ehkä vähän vieraampaakin tekemistä.

Myös psykologinen turvallisuus on tärkeää – työyhteisössä pitää sallia mahdollisuus oppia, kehittyä, yrittää ja erehtyä ilman pelkoa. Epäonnistumiset ovat ennen muuta mainioita tilanteita oppia yhdessä uutta! Lisää vinkkejä sisäisen motivaation vahvistamiseen löydät hackathonin loppuraportista.

Minna Janhonen
organisaatiokehittäjä, Filosofian Akatemia
@minnajanhonen (Twitter.com)

Lue myös

Lähteet

  1. Työterveyslaitos, työn imu 
  2. Terveyskirjasto, työuupumus 
  3. Työpiste-lehti, Työterveyslaitos: Kuusi myyttiä työuupumuksesta 
  4. Raportti: Kohti inhimillisempää työelämää – entä jos työ tukisi mielenterveyttä? 
  5. Deci, Olafsen & Ryan (2017) Self-determination theory in work organizations: The state of a science. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 4, 19–43.  
  • Tietoisuus 25.5.2023 klo 12.22
    Automaatio etenee nyt kiihtyvällä vauhdilla ja tekoäly tulee hoitamaan kaikki suorittavat- ja suurelta osin myös ajatustyöt vielä jo meidän elinaikanamme. Joten vastaus kysymykseesi on "Ei mitenkään". Nyt tapahtuva kapitalismin dekadenssi on loppusuorallaan jo ja vihdoin 20 vuoden päästä tuhkasta nousee uusi ja parempi talousjärjestelmä koko ihmiskunnalle, ei siis pelkästään röyhkeimmille. Eli, kannattaa keskittyä sitä odotellessa vain itsensä ja itse itselleen valitsemien läheistensä parhaaseen. Resurssipohjainen talous niin mikro-, kuin makrotasolle on pian täällä, yksi kysymys ratkaisee. Oletko valmis?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä

Blogit 23.4.2024

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita