Tuki- ja liikuntaelinten terveys eli TULE-terveys

Kun kehitätte työpaikallanne osaamista, työtapoja, -tiloja, -laitteita ja välineitä, voitte hallita työn fyysistä kuormittavuutta ja samalla edistää tuki- ja liikuntaelinten (TULE) terveyttä sekä ehkäistä mahdollisia TULE-oireita ja sairauksia. Meiltä Ilmarisesta saat tietoa ja tukea tuki- ja liikuntaelinten terveyden sekä fyysisen työ- ja toimintakyvyn edistämiseen työpaikallasi.

Mitä tarkoittaa tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky ja terveys?

Toimintakyvyllä tarkoitetaan laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisen selviytymisestä hänelle tärkeistä arjen toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää ja toimii. (WHO 2001.)

Fyysinen työ- ja toimintakyky tarkoittaa työntekijän ominaisuuksia ja valmiuksia selviytyä jokapäiväisen elämän fyysisistä vaatimuksista työssä ja vapaa-aikana.

Fyysisen toimintakyvyn voi jaotella yleiskestävyyteen, lihaskuntoon ja motoriseen taitoon. Erilaiset arjen toiminnot ja työtehtävät edellyttävät näiden osa-alueiden toimintakykyä vaihtelevasti. Työntekijän fyysinen toimintakyky voi olla riittävä, vaikka hänellä olisikin jokin TULE-sairaus tai vamma. Toisaalta tilanne voi olla myös päinvastainen. Vaikka työntekijällä ei olisi mitään TULE-sairautta tai vammaa, hänen fyysinen työ- ja toimintakykynsä voi olla selkeästi alentunut eikä riitä fyysisesti kuormittavaan työhön.

Liikunta edistää terveyttä

Tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky ja terveys edellyttävät säännöllistä huoltoa ja liikettä, jotta ne kestävät kymmeniä vuosia jatkuvaa, päivittäistä käyttöä. TULE-terveyden edistäminen liikunnalla vaikuttaa myös yleisimpiin kansansairauksiimme. Tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että liikunta on myös keskeinen keino pienentää merkittävästi yli 20 sairauden riskiä sekä hoitaa niitä. Liikunta tukee myös mielenterveyttä ja on yksi mielenterveyden häiriöiden lääkkeetön hoitomuoto, joka tukee muuta hoitoa.

Toisaalta on myös hyvä muistaa, että hyvät elintavat ja säännöllinen liikunta eivät suojaa TULE-oireilta, jos työssä on paljon fyysisiä kuormitustekijöitä.

Tiesitkö?

TULE-oireet ovat yleisiä. Esimerkiksi selkäkipua oli kokenut FinTerveys2017 tutkimuksen mukaan miehistä 44 % ja naisista 48 % viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana. Työpaikalla voidaan monin tavoin vaikuttaa siihen, miten oireet vaikuttavat työkykyyn.

Ei kannata tyytyä pelkkään työpisteen säätämiseen. Kun yrityksessä otetaan ergonomian keinot käyttöön ja halutaan kehittää työtä yhdessä laaja-alaisesti, voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia työn sujuvuuteen ja työntekijöitten työkykyyn.

Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia – ohimeneviä oireita vai TULE-sairauksia?

Lähes kaikki meistä kokevat elämänsä aikana joitakin tuki- ja liikuntaelinten oireita. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat pääosin rappeuman (esim. nivelrikko), tulehduksen (esim. reuma) ja tapaturmien aiheuttamia sairauksia. Rappeuman aiheuttamat TULE-oireet tai -sairaudet kehittyvät tyypillisesti vähitellen ja ilmenevät vasta vanhempana. Vaikka TULE-oireet vaikuttavat alkavan yhtäkkiä, niiden ilmenemisen taustalla on sekä vapaa-ajalla että työssä pidempään jatkuneita yksipuolisesti kuormittavia asentoja ja liikkeitä, voimankäyttöä, tapaturman aiheuttamia kudosvaurioita ja useiden kuormitustekijöiden yhdistelmiä sekä hyvin usein myös riittämätön liikunta. Myös hetkellinen huippukuormitus (esimerkiksi raskas nosto) tai tapaturma voi aiheuttaa liikuntaelinten vaurioita.

TULE-oireet ja työkyky

TULE-oireet vaikuttavat työkykyyn eri tavoin. Tyypillisesti ne ovat muutamassa tunnissa ohimeneviä vähäisiä oireita tai lyhyitä sairauspoissaoloja vaativia. Joissakin tilanteissa oireet voivat olla vakavia tai saattavat kroonistua, jolloin ne aiheuttavat pidempää tai jopa pysyvää työkyvyttömyyttä. Liikuntaelinkivut heikentävät työn sujuvuutta ja siten alentavat työn tuottavuutta. Ne lisäävät myös tapaturmariskiä.

Lue alta lisää fyysisistä oireista ja miten suhtautua niihin.

  1. Oireista tavallisimmat ovat kipu ja erilaiset liikerajoitukset. Työntekijän voi olla esimerkiksi vaikea nostaa tai kiertää yläraajaansa, taivuttaa selkäänsä eteen tai kyykistyä. Kipu ja liikerajoitukset voivat olla alkuvaiheessa todella voimakkaat, vaikka kyseessä ei olisikaan vakava sairaus. Kipu tulkitaan usein viestiksi siitä, että kipeää kehonosaa ei saa lainkaan liikuttaa. Voimakas kipu aiheuttaa myös usein pelkoa ja huolta. Kun lääkäri on poissulkenut vakavan sairauden, TULE-oireissa paikallaanolo ei tavallisesti vähennä ongelmia vaan pidemmällä aikavälillä jopa lisää niitä. Paikallaanolo on siksi yleensä huono vaihtoehto.

  2. Toipumista voi edistää sekä työssä että vapaa-ajalla. Suosituksena tavallisesti on, että oireilevan tulee vähentää haitallista tai kipua aiheuttavaa kuormitusta, mutta pyrkiä liikkumaan ja toimimaan kuitenkin mahdollisimman normaalisti.

    1. Työpaikalla tätä voidaan tukea muokkaamalla työtä siten, että haitallista kuormitusta vähennetään tai se poistetaan kokonaan toipumisen ajaksi. Työterveydestä saa tähän tukea. Työfysioterapeutti soveltaa ergonomiaratkaisuja työn muokkauksessa ja auttaa sekä esihenkilöä että työntekijää.
    2. Jos normaali liikkuminen on kivun ja liikerajoituksen vuoksi vaikeaa, työntekijä voi kääntyä fysioterapeutin puoleen. Hän osaa ohjata turvalliseen ja mahdollisimman kivuttomaan normaaliin liikkumiseen sekä myös lääkkeettömään kivunhoitoon.
    3. Kivuliaana liikkuminen vaatii motivaatiota. Motivaation ylläpitämiseen vaikuttavat myös psykososiaaliset tekijät. Negatiivisia tekijöitä ovat esimerkiksi työn ja muun elämän kuormituksen tai unihäiriöiden aiheuttama väsyminen. Positiivisia tekijöitä ovat puolestaan työyhteisön ja läheisten antama tuki.

     

    Mitä varhaisemmassa vaiheessa oireisiin saa apua ja paranemiseen tukea, sitä vähemmän syntyy hankalia noidankehämäisiä tilanteita, jotka voivat osaltaan johtaa pysyviin haittoihin ja kroonistuvaan kipuun.

    Lue lisää varhaisesta tuesta

  3. Monet TULE-sairaudet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden oireet vaihtelevat sekä henkilöiden välillä että ajallisesti. Kivun ja liikerajoitusten vaikutus työ- ja toimintakykyyn vaihtelee siten hyvin paljon. Samantyyppinen kudoksen vaurio, esimerkiksi selän välilevytyrä, aiheuttaa eri yksilöille erilaisia oireita tai ei lainkaan oireita. Fyysinen kunto vaikuttaa usein oireisiin ja oikean tyyppisellä harjoittelulla voidaan parantaa toimintakykyä.  Lisäksi kaksi eri sairautta voi aiheuttaa työ- ja toimintakykyyn samanlaisen rajoitteen. Esimerkiksi murtuman jälkitila ja reuma voivat rajoittaa ranteen tai käden liikkeitä samalla tavalla.

    Työpaikalla TULE-oireita ja -sairauksia kannattaa lähestyä työ- ja toimintakyvyn näkökulmasta.

    Pohtikaa

    • mitä työntekijä pystyy edelleen tekemään. 
    • onko tilanne väliaikainen vai pysyvä.

    Kun toimintakykyä on jäljellä ja sitä voi käyttää, se vaikuttaa hyvin usein myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Viisi yleistä väärinkäsitystä

Lähde: Kendall, Burton, Main & Watson, 2009. Tackling musculoskeletal problems.

Edistä TULE-terveyttä työpaikalla

Fyysinen kuormittuminen on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Siksi fyysistä kuormitusta ei ole tarpeen työstäkään täysin poistaa. Fyysisesti monipuolinen ja vaihteleva työ ylläpitää ja edistää terveyttä. Tavoitteena onkin sopiva fyysinen kuormitus, joka vaihtelee jonkin verran esimerkiksi ruumiinrakenteen, sukupuolen ja iän mukaan.

Ergonomia on työpaikan keskeinen keino

Ergonomiaa on käytetty työn, työvälineiden ja -olosuhteiden kehittämiseen jo yli sadan vuoden ajan. Sen merkitys näkyy käyttämissämme laitteissa, kalusteissa ja työvälineissä ihan kaikilla työpaikoilla. Silti vielä on paljon tehtävää.

Ergonomiaratkaisujen avulla voidaan työpaikoilla parantaa työn sujuvuutta ja laatua. Samalla ergonomia on työpaikan keskeinen keino edistää TULE-terveyttä. Sen avulla voi myös ehkäistä oireita, sairauksia ja tapaturmia, joista kaikista syntyy yritykselle ylimääräisiä kuluja.

Ergonomian avulla hallittavia työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi

  • runsas taakkojen käsittely 
  • runsas staattinen, yhdessä asennossa tehtävä lihastyö  
  • toistuvat samanlaiset työliikkeet tai -asennot ja voimankäyttö 
  • kehotärinä ja käsiin kohdistuva tärinä  
  • näihin yhdistyvät psykososiaaliset kuormitustekijät, kuten työn suuret vaatimukset ja vähäiset vaikuttamismahdollisuudet. 

Ota ergonomia osaksi kehitystyötä

Työn kehittäminen ergonomian avulla on osa työpaikan jatkuvaa kehittämistoimintaa. Työnantaja luo siihen puitteet ja resurssit. Kehittämisen lähtökohtana on yhteistyö esihenkilöiden, työntekijöitten, työsuojelun ja työterveyden kanssa. Sen perustana on jatkuva työn fyysisten kuormitustekijöiden ja riskien arviointi. Kuormittavat ja epäergonomiset työvaiheet dokumentoidaan järjestelmällisesti ja niitä vähennetään tavoitteellisesti. Jos työntekijä kuitenkin huomaa kuormittuvansa tai saa oireita, kannattaa työn muokkauksen keinot ottaa käyttöön mahdollisimman varhain. Työterveyskumppanilta ja erityisesti työfysioterapeutilta saa tukea ergonomiaratkaisujen soveltamiseen yrityksenne tarpeisiin sopivaksi.