Työntekijä, näin tuet  fyysistä toimintakykyäsi työssä

Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) toimintakyky on tärkeä osa työkykyäsi. Fyysiseen toimintakykyysi vaikuttavat sekä oma toimintasi että työolosuhteet. Pidä huolta toiminta- ja työkyvystäsi. Jos työ kuormittaa liikaa, ota se puheeksi esihenkilösi kanssa.

TULE-terveys on osa työkykyäsi

Työkyky tarkoittaa sitä, että onnistut työssäsi omien ja työnantajasi odotusten mukaisesti. Tämä edellyttää, että sinulla on riittävästi voimavaroja (mm. toimintakyky, osaaminen) työn vaatimuksiin nähden. Fyysinen työ- ja toimintakykysi tarkoittaa ominaisuuksiasi ja valmiuksiasi selviytyä fyysisistä vaatimuksista työssäsi sekä työn jälkeen kotona ja vapaa-aikana. TULE-terveyden edistäminen ja tukeminen on siis tärkeä osa työkykyäsi. Sen merkitys korostuu erityisesti töissä, joihin sisältyy ruumiillisesti kuormittavia tehtäviä.

Tuo esiin haitallinen kuormitus

Työnantajallasi on velvollisuus huolehtia siitä, että sinun terveytesi tai turvallisuutesi ei vaarannu työssä. Hänen tulee huolehtia myös siitä, että työsi kuormitustekijät ja vaarat tunnistetaan ja niitä hallitaan sopivilla työkaluilla, toimenpiteillä ja ohjeistuksilla. Työntekijänä sinulla on puolestasi vastuu turvallisesta työskentelystä, toimenpiteiden ja ohjeistusten noudattamisesta, tarjottujen työkalujen käyttämisestä sekä ongelmakohtien esille nostamisesta.

Työterveyspalveluiden edustajat tekevät työpaikallanne työpaikkaselvityksen ja arvioivat silloin myös sinun työsi fyysisen kuormittavuuden. Se tarkoittaa sitä, että he selvittävät tuki- ja liikuntaelimiin sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvan kuormituksen. He arvioivat myös, mitä kuormitus merkitsee työkyvyn ja terveyden kannalta. Sinun kannattaa kertoa heille työstäsi ja osallistua näin aktiivisesti selvitykseen.

Ota kuormitustekijät puheeksi matalalla kynnyksellä

Keskustele haitallisiksi kokemistasi työn kuormitustekijöistä esihenkilösi kanssa ja ota ne puheeksi ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Tämä on tärkeää erityisesti, jos työskentelet sellaisissa tehtävissä, joissa on toistuvaa tai jatkuvaa 

  • taakkojen käsittelyä
  • yhtäjaksoista lihasten jännittämistä edellyttävää lihastyötä, esimerkiksi käsien kannattelua ylhäällä
  • yksipuolisia työliikkeitä tai -asentoja 
  • voimankäyttöä vaativia työvaiheita 
  • koko kehoon tai käsiin kohdistuvaa tärinää
  • psykososiaalisia kuormitustekijöitä, kuten vaativa työ, siihen nähden vähäiset vaikuttamismahdollisuudet tai heikko tuki työyhteisöltä tai esihenkilöltä.

Sinun kannattaa toimia mieluiten jo ennen kuin vaivoja ilmenee. Älä jää odottamaan, että tilanne muuttuu hankalammaksi. Älä myöskään lannistu, vaikkei ensimmäinen keskustelu johda vielä toimenpiteisiin.

Haluatko oppia lisää fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä?

Huolehdi fyysisestä toimintakyvystäsi työssä -kurssilla opit, miten voit huolehtia tuki- ja liikuntaelintesi terveydestä työssä. Kurssi koostuu tiiviistä 10-15 minuutin minikoulutuksista. Oppimisympäristöä voi käyttää Ilmarisen asiakkaana.

Kirjaudu oppimisympäristöön

Varhainen tuki on sinua varten

Kaikilla työpaikoilla tulee olla sovittuna varhaisen tuen käytännöt. Se tarkoittaa, että jos työkykysi huolestuttaa sinua tai esihenkilöäsi, voitte ottaa asian yhdessä puheeksi. Parhaassa tapauksessa näitä keskusteluja käydään hyvin matalalla kynnyksellä ja niiden käyminen on työpaikan toimintakulttuurin mukaista arjen toimintaa. Varhaisen tuen tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset jaksamiseen ja työkykyyn liittyvät ongelmat varhaisessa vaiheessa ja löytää niihin sopivia ratkaisuja. Sopivia ratkaisukeinoja ovat esimerkiksi työkuorman keventäminen sekä työnjaon tai työaikojen muokkaaminen. Joskus mukaan kannattaa ottaa työterveyshuolto, josta sinulla on perustellusta syystä oikeus saada asiantuntijan arvio työkuormituksestasi.

Työssä ilmenevien tai työhön vaikuttavien ongelmien käsitteleminen kannattaa aloittaa työpaikalta. Tämän lisäksi yli 10 työntekijän työpaikoilla on aina työsuojeluvaltuutettu, jonka kanssa voi keskustella työn kuormitustekijöistä.

    1. Keskustele esihenkilösi kanssa asiasta mahdollisimman pian ongelmien ilmaannuttua. Useissa tapauksissa hän voi työjärjestelyillä auttaa sinua selviytymään työstäsi.

    2. Jos työntekosi on hankaloitunut kivun ja toimintakyvyn alentumisen vuoksi, hae apua työterveyden ammattilaisilta, työterveyslääkäriltä tai työfysioterapeutilta. Saat heiltä tukea työkykyysi, vaikka työnantajasi ei olisi hankkinut työterveyden sairaanhoitopalveluja. Työkyvyn tukeminen kuuluu työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan.

    3. Usein on hyödyllistä pyytää työfysioterapeuttia työpaikalle arvioimaan työsi kuormittavuutta ja tarvetta muokata työtäsi. Näin varmistatte, että pystyt jatkamaan työssä tai palaamaan sairauslomalta työhön onnistuneesti.

    4. Jos työssä selviytymisen ongelmat jatkuvat, voit ehdottaa työkykyneuvottelun järjestämistä. Työkykyneuvotteluun osallistuvat sinun lisäksi esihenkilösi ja työterveyden edustaja. Tarvittaessa voit pyytää mukaan luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Työkykyneuvottelussa käytte yhdessä läpi, mikä toimintakykysi on ja mitä työtä pystyt tekemään. Sairauteesi liittyvistä yksityiskohdista ei tarvitse keskustella. Neuvottelussa saat tietää, miten esihenkilö voi tukea työhön paluutasi ja työssä onnistumistasi tai vähentää tarvettasi jäädä sairauslomalle.

    5. Tavallista on, että voit palata sairauslomalta töihin jo siinä vaiheessa, kun pahin kipu on hellittänyt ja toimintakykysi on palautunut riittävästi. Se vaatii kuitenkin usein sitä, että esihenkilösi on valmis muokkaamaan työtäsi tai tekemään muita järjestelyjä. On tärkeää, että työtehtävän vaatimukset ja mahdollisuudet sopivat työkykyysi, ja voit jatkaa toipumista työssäsi. 

Rytmitä, tauota ja palaudu

Huolehdi siitä, että palaudut riittävästi. Palautuminen muodostuu työpäivän aikaisesta palautumisesta ja työstä palautumisesta. Pohdi, mikä sopii sinulle ja sinun työhösi. 

Työpäivän aikana palautumisessa on kyse siitä, että pidät riittävästi taukoja ja palaudut niiden aikana. Esimerkiksi jos teet seisomatyötä, voit tauoilla kävellä, jolloin saat alaraajojen verenkierron liikkeelle ja istua, jolloin voit antaa jalkojen levätä. Jos taas teet työtä käsillä, sinun kannattaa tauolla tehdä joitakin palauttavia venytysliikkeitä käsille ja antaa käsien levätä. Mukava taukoliikunta voi olla osa työssä palautumista. Jos sinulla on mahdollisuus ajoittaa ulkoilu tai jokin muu palauttava aktiviteetti keskelle päivää, se voi tuoda lisäenergiaa. Työssä palautuminen tarkoittaa myös työn järkevää rytmittämistä siten, että kuormitus jakautuu tasaisemmin. Voit esimerkiksi jakaa työliikkeitä molemmille käsille ja työskennellä vuorokäsin. Voit myös vuorotella istumista ja seisomista vaativia työvaiheita tai tehdä aamupäivällä enemmän voimaa vaativia työvaiheita ja iltapäivällä lihasten väsyttyä kevyempiä.

Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, miten palaudut työvuorojesi välillä. Suositus on, että sinulla on vähintään 11 tuntia aikaa palautua työvuorojen välillä. Näin pystyt sisällyttämään palautumiseesi riittävästi unta, liikuntaa, rentoutumista ja muita sinulle tärkeitä vapaa-ajan toimia sekä sosiaalisista suhteita.

Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehto työkyvyn heiketessä

Ammatillinen kuntoutus voi olla vaihtoehto silloin, jos työkykysi on heikentynyt, etkä pysty tekemään työtäsi kunnolla. Tämän työeläkeyhtiösi tarjoaman kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt jatkamaan työelämässä tai palaamaan työhön sairauslomasi jälkeen. Voit hakea ammatillista kuntoutusta, vaikka et olisi ollut vielä sairauslomallakaan, mutta sairaus haittaa työntekoasi pysyvästi.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta