Työntekijän työterveys

Työterveyshuolto on paljon muutakin kuin paikka, johon hakeudut, kun sairastut. Työterveyshuolto tukee ja edistää työ- ja toimintakykyäsi ja on kumppanisi kuntoutusasioissa.

Työterveys on paljon muutakin kuin sairauden hoitoa

Työterveyshuolto on Suomessa lakisääteistä. Ennalta ehkäisevä, työkykyä tukeva työterveyshuolto (ns. lakisääteinen työterveyshuolto) kuuluu kaikille työsuhteessa oleville riippumatta siitä, onko työsuhteesi vakituinen, määräaikainen, koko- vai osa-aikainen. Työnantajasi voi lakisääteisten palvelujen lisäksi ostaa myös sairaanhoidon palvelut haluamassaan laajuudessa.

Sairauksia ja työkyvyttömyyttä ennalta ehkäisevään ja työkykyäsi tukevaan työterveyshuoltoon kuuluvat

  • työpaikkaselvitykset 
  • terveystarkastukset ja kuntoutusasiat 
  • työkyvyn ja työhön paluun tuki.  

Vaikka työnantajasi olisi hankkinut vain niin sanotun lakisääteisen työterveyshuollon, voit ja sinun myös kannattaa mennä työterveyslääkärin vastaanotolle, jos työkykysi on uhattuna. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vakavat uupumis- tai selkäoireet sekä kaikki työhön liittyvät sairaudet ja ammattitaudit. Nämä ovat tilanteita, jotka kuuluvat työterveyshuollon arvioitavaksi. Terveydenhuollon ammattilaisista ainoastaan he tuntevat myös työolosuhteesi.

Työterveystarkastuksia on erilaisia 

Monille terveystarkastus on tutuin työterveyshuollon toimista. Osa terveystarkastuksista tehdään vastaanotolla ja osa voi olla kyselyitä. Alla on kuvattu erilaisia tarkastustyyppejä.

Altistelähtöiset tarkastukset ovat pakollisia sekä työnantajalle että työntekijälle, jos työpaikalla on tiettyjä vaaratekijöitä, kuten melua, erilaisia kemikaaleja, pölyjä, tärinää, yötyötä tai väkivallan uhkaa. Näissä tarkastuksissa arvioidaan, soveltuuko työntekijä aiottuun työhön, annetaan ohjeita suojaimista ja työsuojelusta sekä tutkitaan, onko työntekijällä mahdollisesti ammattitautiin tai muihin työperäisiin sairauksiin sopivia oireita.

Työn terveysvaatimuksiin perustuvat tarkastukset ovat myös pakollisia. Näitä tarkastuksia tehdään töissä, jotka asettavat työturvallisuuden kannalta erityisvaatimuksia terveydelle. Tarkastuksissa arvioidaan, sopiiko työntekijä terveydentilansa puolesta työhön. Tällaisia tarkastuksia tehdään muun muassa palomiehille, merimiehille, lentäjille ja poliiseille.

Terveyden ja työkyvyn edistämiseen liittyvät tarkastukset ovat vapaaehtoisia. Niitä ovat esimerkiksi työhöntulotarkastukset töissä, jotka eivät sisällä erityisiä vaaratekijöitä, sekä ikäkausitarkastukset. 

Muita työterveystarkastuksia ovat tarkastukset, joissa seurataan pitkällä sairauslomalla olevan työntekijän toipumista, kuntoutustarvearviot, osatyökykyisten henkilöiden tarkastukset, työkykyarviot ja erilaisten lääkärinlausuntojen saamiseksi tehtävät tarkastukset.

Työterveyden moniammatillinen tiimi on tukenasi

Työterveyshuollossa työpaikallesi on oma nimetty työterveystiimi. Siihen kuuluu monen eri alan ammattilaisia, jotka kaikki ovat käytössäsi tarpeittesi mukaan.

Työterveyshoitaja

Työterveyshoitaja on yhteyshenkilösi työterveyshuollossa. Hänen kanssaan asioit monissa käytännön asioissa, kuten terveystarkastuksessa ja rokotuksissa. 

Työterveyslääkäri

Työterveyslääkäri hoitaa tarvittaessa sairauksiasi, arvioi työkykyäsi ja mahdollista kuntoutustarvetta sekä tekee lähetteitä ja kirjoittaa lääkärinlausuntoja, jos niitä tarvitset. Työterveyslääkäriä tarvitaan myös silloin, jos työsi sisältää sellaisia vaaratekijöitä, joiden terveysvaikutusten arvioimisessa tarvitaan työlääketieteellistä osaamista. Sellaisia ovat esimerkiksi vaaralliset kemikaalit, pölyt tai käsiin kohdistuva tärinä.

Työterveyspsykologi

Työn hallinnan, henkisen jaksamisen, mielenterveyden sekä psyykkisen kuormituksen asioissa työterveyshoitaja tai -lääkäri saattaa ohjata sinut työterveyspsykologille. Voit ja sinun kannattaa hakeutua työterveyspsykologin vastaanotolle, vaikkei sinulla olisi vakavia mielenterveyden oireita. Työterveyspsykologi on erikoistunut tukemaan työssä jaksamisessa ja antamaan neuvoja, kuinka voit pitää yllä henkistä työkykyäsi. Lue lisää mielenterveydestä.

Työfysioterapeutti

Voit itse hakeutua tai joku muu työterveyden ammattihenkilö voi ohjata sinut työfysioterapeutille erilaisissa työn fyysiseen kuormittavuuteen, tuki- ja liikuntaelinoireiluun sekä kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Työfysioterapeutti antaa neuvoja ja ohjausta työasennoista ja -tavoista, työ- ja apuvälineistä sekä siitä, kuinka kannattaa ylläpitää fyysistä työkuntoa. Esimerkiksi leikkausten jälkeen työfysioterapeutti voi laatia sinulle kuntoutumisohjelman.  Lue lisää tuki- ja liikuntaelinten terveydestä.

Sosiaalialan asiantuntija

Sosiaalialan asiantuntija neuvoo, jos tarvitset ohjeita erilaisten etuuksien hakemisessa, hakemusten täyttämisessä tai kuntoutukseen hakeutumisessa. 

Haluatko oppia lisää työterveyden toiminnasta?

Työterveys työkykysi tukena -kurssin avulla syvennät osaamistasi työterveyden toimintaan liittyen ja tiedät, missä tilanteissa ja millä tavoin työterveys on tukenasi. Oppimisympäristöä voi käyttää Ilmarisen asiakkaana.

Kirjaudu oppimisympäristöön

Mikä on työpaikkaselvitys?

Työterveyshuolto tekee työpaikallasi työpaikkaselvityksiä. Niihin kuuluvat tavallisesti esikysely, käynti työpaikallasi, palautetilaisuus tuloksista sekä kirjallinen raportti. Voimassa oleva työpaikkaselvitysraportti tulee olla kaikkien työntekijöiden nähtävillä.

Työterveyshoitaja ja/tai -lääkäri (joskus myös työfysioterapeutti tai –psykologi) tulevat työpaikallesi ja ehkä myös sinun työpisteeseesi käymään. He pyrkivät saamaan mahdollisimman laajan käsityksen teidän työstänne ja työoloistanne.

He arvioivat työpaikallasi tehtävän työn ja työympäristön 

  • vaara- ja kuormitustekijät  
  • voimavarat  
  • niiden merkityksen terveydelle ja työkyvylle.

Lisäksi työpaikkaselvityksessä annetaan sellaisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voitte vähentää ja kokonaan poistaa mahdollisia vaara- ja kuormitustekijöitä työstänne. 

Työpaikkaselvitys luo pohjan työterveyshuollon toiminnalle

Työpaikkaselvityksen perusteella työnantajasi suunnittelee yhdessä työterveyden kanssa koko toiminnan sisällön. He myös kirjaavat sen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. He suunnittelevat muun muassa, millaisia terveystarkastuksia on tarpeen tehdä ja millaista ohjausta ja neuvontaa työpaikallasi tarvitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että vastaat työpaikkaselvitykseen liittyviin kysymyksiin sekä kerrot työstäsi ja siihen liittyvistä asioista. Mitä enemmän työterveyshuolto tietää työstäsi ja työoloistasi, sitä parempaa ja osuvampaa apua voit sieltä saada.

Jos et tiedä, millaiset ja miten laajat työterveyspalvelut työpaikallasi on, millaista toimintaa on suunniteltu tai mitä vaara- ja kuormitustekijöitä työssäsi on, voit kysyä esihenkilöltäsi, mistä tiedot löytyvät.

Varhainen tuki on sinua varten

Varhaisen tuen, joka tunnetaan myös termeillä varhainen välittäminen tai varhainen puuttuminen, toiminnan tarkoitus on tukea työntekijöiden, myös sinun, työkykyä ja ehkäistä sen heikkenemistä. Isolla osalla työpaikoista on käytössä niin sanottu varhaisen tuen malli, jossa kuvataan toimintatavat ja jokaisen tehtävät. Varhainen tuki toimii parhaiten, kun siihen osallistuvat esihenkilöt, työterveyshuolto ja työntekijät kaikki yhdessä.

Työkykypulmiin on helpointa löytää ratkaisuja ongelmien ollessa vielä pieniä. Siksi varhaisen tuen tavoitteena on havaita työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhain ja pyrkiä vaikuttamaan niihin järjestelmällisesti. Sitä ei ole kehitetty kenenkään kiusaksi, vaan kyse on välittämisestä ja tuesta.

Lue lisää työkyvyn varhaisesta tuesta

Mitä ovat työkykyarvio ja
-neuvottelu?

Jos työnantajallasi herää huoli terveydentilastasi, työkyvystäsi ja sen riittävyydestä työhön, hän voi pyytää työterveyshuollosta työkykyarviota sinusta. Tämä on tehtävä viimeistään silloin, jos olet ollut sairauslomalla vähintään 90 päivää yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa. Moni voi säikähtää, kun esihenkilö pyytää keskustelemaan, kertoo huolestaan sekä ohjaa työkykyarvioon. Siihen ei ole syytä, sillä työkykyarvio on varsin tavallinen toimi, jonka päämäärä on tukea sinua ja työkykyäsi.

Työkykyarvio on kokonaisvaltainen selvitys

Arvio alkaa yleensä sillä, että tapaat työpaikkasi oman työterveyshoitajan, joka haastattelee sinut perusteellisesti ja tilaa tarvittaessa sairauskertomuksia sinua hoitaneista terveydenhuoltoyksiköistä. Varsinaisen työkykyarvion tekee työterveyslääkäri. Työterveyslääkäri tekee kokonaisvaltaisen arvion työkyvystäsi ja terveydentilastasi. Joskus se sujuu nopeasti, toisinaan tarvitaan muiden erikoislääkärien arviota, jolloin selvitys voi viedä pidempään. On tärkeää, että kerrot lääkärillesi oman näkemyksesi työstä ja siinä pärjäämisestä. Olet oman itsesi ja työsi paras asiantuntija. Työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus myös työkykyarvioita tehdessä. Voit siis kertoa avoimesti asioistasi pelkäämättä, että terveystietosi menevät työnantajalle ilman lupaasi. Työterveyslääkäri voi kirjata lausuntoon ehdotuksia työsi muokkaamiseksi. Hän voi ehdottaa esimerkiksi jonkin apuvälineen hankkimista tai työtehtävien keventämistä.

Työkykyneuvottelussa keskitytään työkykysi tukemiseen

Tavallinen käytäntö on, että keskustelette työkykyarvion tuloksesta ja tarpeellisista toimenpiteistä työkyky- eli työterveysneuvottelussa yhdessä esihenkilösi ja työterveystiimin edustajan kanssa. Työterveydestä neuvotteluun osallistuu tavallisesti työterveyslääkäri, joskus -hoitaja. Tilanteen mukaan neuvotteluun voi osallistua myös työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Saat ottaa mukaan tukihenkilön, jos haluat. 

Työterveysneuvottelussa ei keskustella sinun terveydentilastasi ja sairauksistasi, ellet itse anna siihen lupaa. Pääpaino keskustelussa on siinä, millaisin työjärjestelyin voidaan tukea työkykyäsi. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi osasairauspäiväraha, työn keventäminen ja muokkaaminen tai jonkin apuvälineen hankinta. Tavallinen tilanne, joissa työkykyneuvotteluja käydään, on työkykyarvion lisäksi pitkältä sairauslomalta palaaminen. Aloitteen työterveysneuvottelun pitämiseen voi tehdä itse, esihenkilösi tai työterveys.

Katso video tyypillisestä työterveysneuvottelutilanteesta (youtube.com)

Työterveys organisoi kuntoutusasioita

Jos sairastut tai terveydentilasi heikkenee muista syistä, saatat tarvita erilaisia kuntoutuspalveluita. Työterveyslääkäri arvioi kuntoutustarpeesi ja miettii yhdessä muun tiimin kanssa, millaista kuntoutusta juuri sinä tarvitset sekä laatii lähetteet ja tarvittavat lääkärilausunnot.

Kuntoutus voi olla esimerkiksi  

  • murtuman jälkeisestä fysioterapiaa 
  • lääkinnällistä kuntoutusta jonkin sairauden vuoksi 
  • päihdekuntoutusta 
  • ammatillista kuntoutusta työkokeilun muodossa tai jopa uudelleen koulutusta, jos sairaus tai ammattitauti estää jatkamisen nykyisessä työssäsi.  

Osa kuntoutuksesta tapahtuu työterveyshuollossa, osa työpaikalla, ja joskus tarvitaan ulkopuolisia kuntoutuspalveluiden tuottajia. Työterveyshuolto organisoi ja seuraa kuntoutumistasi yhdessä kanssasi.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

Tutustu myös muihin teemoihin

  1. Pidä huolta mielenterveydestäsi

    Mielenterveys ja sen edistäminen ovat tärkeä osa työkykyäsi.

    Lue lisää mielenterveyden tukemisesta

  2. Keskustele esihenkilösi kanssa

    Jos työkykysi huolestuttaa sinua, ota asia puheeksi esihenkilösi kanssa.

    Lue lisää varhaisesta tuesta

  3. Tue fyysistä toimintakykyäsi

    Pidä huolta tuki- ja liikuntaelinten (TULE) terveydestä.

    Lue tuki- ja liikuntaelinten terveydestä

Artikkeleita sinulle

  1. Sairausloma – mitä työntekijän tulisi tietää?

    Sairauslomista puhutaan paljon ja sanoma riippuu paljon siitä, kuka puhuu. Lue lisää sairauden vuoksi töistä poisjääneen työntekijän näkökulmasta.

    Lue artikkeli

  2. Työkokeilu – mitä, milloin ja kenelle?

    Työssä jatkamista ja työhön paluuta voi tukea monin tavoin. Työkokeilu on hyvä vaihtoehto monessa tilanteessa. Mitä työkokeilu tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi tietää?

    Lue artikkeli

  3. Pesulayrittäjäksi pystymetsästä – Kuntoutus auttoi uudelle uralle

    Kun terveysongelmat pakottivat jäämään pois palkkatöistä, uusi yrittäjäura alkoi entuudestaan täysin oudolla alalla. Ammatillinen kuntoutus auttoi muokkaamaan työtä omaan terveyteen sopivaksi.

    Lue artikkeli