Toimenpiteet työpaikalla, kun työntekijäsi sairastuu

Jos työntekijäsi jää pitkälle sairauslomalle, pidä häneen yhteyttä. Kysele hänen kuulumisiaan ja kerro työpaikan kuulumisia. Osoita, että sinulle on tärkeää, että kun hän palaa takaisin työhön, hän pystyy tekemään työnsä ja onnistumaan siinä. Näin hän kokee, että arvostat häntä ja hänen työpanostaan ja sitä, että hän on työyhteisönne jäsen tulevaisuudessakin.

Sovi työntekijäsi kanssa heti hänen sairauspoissaolonsa alussa, miten ja kuinka usein pidätte yhteyttä. Muuten työntekijäsi ei välttämättä ymmärrä, miksi soitat tai kirjoitat hänelle, ja hän saattaa kokea yhteydenpitosi ahdistavana tai tulkita sen muuten väärin. Valitkaa yhteydenpitoonne tapa, joka sopii työntekijällesi parhaiten.

Myös työterveyshuolto voi osallistua yhteydenpitoon

Sinun lisäksesi myös työterveyshuoltonne voi olla yhteydessä työntekijään. Tämä on järkevää varsinkin sairauspoissaolon alussa tai jos työntekijäsi on uupunut tai masentunut. Sovi työterveyshuoltonne osallistumisesta yhteydenpitoon heti, kun työntekijäsi jää sairauslomalle, ja kerro työntekijällesi myös tästä.

Kun pidät säännöllisesti yhteyttä työntekijääsi, teidän on luontevaa keskustella myös hänen työhön paluustaan. Puhukaa siitä hyvissä ajoin ennen kuin hänen sairauspoissaolonsa päättyy. Suunnitelkaa, miten muokkaatte hänen työtään ja mitä muita tukitoimia mahdollisesti teet. Pyytäkää tarvittaessa tukea työterveydestä.

Voit pyytää työterveydestä arvion työntekijän työkyvystä, jos hänen työkykynsä on heikentynyt terveydentilan vuoksi.  Pyydä työkykyarviota kirjallisesti ja täytä sitä koskeva lomake. Lomakkeen saat työpaikaltasi tai työterveyskumppaniltanne. 

Kirjaa lomakkeeseen  

1. tilanne tai tapahtumat, jotka ovat herättäneet huolesi   
2. asiat, joista olet keskustellut työntekijäsi kanssa  
3. työntekijäsi näkemys tilanteesta.  

Pyyntösi saatuaan työterveyslääkärinne tekee kokonaisvaltaisen arvion työntekijäsi työkyvystä ja siihen vaikuttavasta terveydentilasta. Joskus arviointi sujuu nopeasti, mutta toisinaan tarvitaan erikoislääkäreiden ja muiden ammattilaisten näkemystä, jolloin arviointi voi viedä pidempään.  

Saat työterveyshuollosta tietoa työntekijäsi terveydentilasta vain, jos hän on antanut siihen luvan. Työkykyarvion saat joka tapauksessa. Työterveysyhteistyöhön kuuluu, että työkykyarvion tuloksista keskustellaan yhdessä työkyky- eli työterveysneuvottelussa, jossa läsnä ovat esihenkilö, työntekijä sekä työterveyden edustaja.

Lue tarkemmin, milloin ja miten työkykyä arvioidaan. Artikkelissa kysymyksiin vastaa Ilmarisen johtava asiantuntija, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi Furu.

Työkyky- eli työterveysneuvottelussa keskustelet työntekijän ja työterveyden edustajan kanssa työntekijän työ- ja toimintakyvystä suhteessa työn vaatimuksiin.

Mieti ennen työkykyneuvottelua, miten voit muokata työntekijäsi työtä ja mitä muita tukitoimia voit tehdä. Mieti näitä avoimin mielin, niin sinun on helppo löytää ratkaisuja, jotka sopivat työntekijällesi ja työpaikallenne.

Kuuntele neuvottelussa herkällä korvalla työntekijääsi ja työterveyden edustajaa. Kuvaa vaihtoehdot, joita olit miettinyt etukäteen. Arvioikaa niitä yhdessä ja ideoikaa uusia.

Työkyvyn tukemiseen on monia keinoja

Tuet työntekijäsi työkykyä, kun teet esimerkiksi seuraavaa:  

• muokkaat työntekijäsi työtä ja työympäristöä tilapäisesti tai pysyvästi​ 
• hankit työn tekemiseen apuvälineitä tai sopivat työvälineet 
• järjestät työtekijällesi työaikajoustoja  
• edistät työkokeilua  
• arvioit yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa osasairauspäivärahan ja korvaavan työn käytön mahdollisuutta 
• arvioit yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa ammatillisen ja muun kuntoutuksen vaihtoehdot. 

Keskustelu voi sujua helpommin, jos käytössänne on työkykyarvio. Arvio auttaa teitä ymmärtämään työntekijäsi tilannetta ja miettimään vaihtoehtoja, jotka sopivat hänen työkykyynsä ja terveydentilaansa parhaiten. Voit järjestää työkykyneuvottelun myös ilman työkykyarviota.

Työntekijäsi ei pysty aina palaamaan entisiin työtehtäviinsä. Mieti siksi muiden tiimien tai osastojen kanssa, voisiko hän alkaa tehdä työtä uudessa tiimissä tai uudella osastolla. Mieti työntekijäsi tilannetta laajasti ja pohdi, mitä seurauksia sillä on hänelle, sinulle ja työnantajallenne, jos hän ei pysty jatkamaan työpaikallanne eikä työelämässä. Yksi työnantajia koskevista seurauksista on työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset.

Työn muokkaus tarkoittaa niitä työpaikan toimia, joilla työ saadaan vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä. Muokkaaminen on yksi tärkeimmistä toimista, joilla tuet sitä, että työntekijäsi pystyy jatkamaan työssään tai palaamaan siihen pitkältä sairauspoissaololta.

Voit muokata työtä ensin tilapäisesti. Tilapäinen muokkaaminen on järkevää, kun työntekijäsi on palaamassa töihin toipilaana tai kun sinä ja hän ette ole vielä varmoja, miten hän selviytyy työssään. Näin edistätte sitä, että hän pystyy toipumaan työnsä ohessa. Jos tiedätte, että työntekijälläsi on pysyvä vamma tai haitta, muokkaa työtä pysyvästi alusta alkaen.

Sinun on hyvä tiedostaa, että esteettömäksi suunniteltu työympäristö ja saavutettavuuden huomioiminen tukevat kaikkien työntekijöiden työssä selviytymistä ja työhön paluuta. Silloin yksilöllisiä työn muokkaustoimenpiteitä tarvitaan vähemmän.

Diagnoosi ei määritä työkykyä

Kun ryhdyt pohtimaan työntekijäsi työn muokkaamista, älä keskity hänen sairauteensa. Keskity sen sijaan niihin työtehtäviin ja tilanteisiin, joista hän edelleen selviytyy ja niihin, joista hänen on vaikea selviytyä heikentyneen työkykynsä takia. Diagnoosi ei ratkaise. Jos työntekijälläsi on esimerkiksi reuma tai MS-tauti, hänen voi olla yhtä hankala suoriutua tietystä tehtävästä kuin luunmurtumasta toipumassa olevan työntekijän. Sama voi koskea myös mielenterveyden häiriöstä kärsivää.

Mieti siis, mitkä tehtävät onnistuvat ja mitkä eivät ja miten voit muokata niitä sopiviksi. Mieti myös, ovatko muokkaukset tilapäisiä vai pysyviä. Esihenkilönä olet avainasemassa ja vaikutat ratkaisevasti siihen, miten työtä muokataan ja miten se onnistuu.

Esimerkkejä työn muokkauksen keinoista

Muokkaat työntekijäsi työtä, kun teet esimerkiksi seuraavaa:  

• Rajaa työtehtäviä niin että työntekijäsi keskittyy vain tiettyyn tai tiettyihin työtehtäviin.  
• Pilko työtehtävät pienempiin osiin.  
• Muokkaa tavoitteita, jotta työntekijäsi kuormittuu aiempaa vähemmän.  
• Anna työntekijäsi tehdä työnsä ilman aikataulua tai takarajaa.  
• Nimeä työntekijällesi työpari tai tukihenkilö.  
• Rauhoita työympäristö niin että työntekijälläsi on oma työtila ja mahdollisuus keskittyä työhön ilman jatkuvia keskeytyksiä.  
• Järjestä työaika: säännöllinen tai lyhennetty työaika, ylitöiden välttäminen, siirtyminen ilta- tai yövuorotyöstä päivätyöhön.   
• Edistä työstä joustamista eli anna mahdollisuus etätyöhön ja lomapäivien jaksottamiseen.   
• Edistä sitä, että työntekijäsi kehittää osaamistaan.  
• Varmista, että työympäristö on esteetön.  
• Hae vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen.  
• Hanki työn tekemiseen apuvälineitä tai sopivat työvälineet.  

Tukea työn muokkaamiseen 

Työ- ja elinkeinotoimistosta voit saada työolosuhteiden järjestelytukea. Lue lisää TE-toimiston tuesta (tyomarkkinatori.fi)

Kelasta voi hakea tukea työntekoa tukevien työvälineiden hankkimiseen. Lue lisää Kelan tuesta (kela.fi)

Kun työntekijäsi palaa töihin pitkältä sairauspoissaololta, hän tarvitsee sinun ja koko työyhteisön tukea. Esihenkilönä sinä vaikutat ratkaisevasti työpaikkanne asenteisiin ja tunnelmaan.

Tunnet työhön liittyvät vaatimukset ja mahdollisuudet. Sinun tehtäväsi on selvittää, mitkä rajoitteet työssä on ja pyrkiä ratkaisemaan työpaikalla tarvittavat toimenpiteet sekä informoida työyhteisöä muuttuneista työjärjestelyistä. Esimerkiksi kun työntekijä palaa osa-aikaisena työhönsä tai hänen työtään muokataan, tehtäviä joudutaan siirtämään muille työntekijöille. Näistä muutoksista sinun tulee keskustella työyhteisön muiden jäsenten kanssa.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa arvioitte osasairauspäivärahan, työterveyshuollon työkokeilun ja kuntoutuksen tarvetta työntekijän työhön paluun tukemiseksi.

Osasairauspäiväraha 

Osasairauspäiväraha on yleisimmin hyödynnetty työhön paluun tukikeino. Osa-aikaiseen työhön paluu on aina vapaaehtoista sekä työntekijälle että työnantajalle, ja sen käytön arvioitte yhdessä työterveyshuollon kanssa. Osa-aikaisen työn aloittaminen on mahdollista jo sairauspoissaolon omavastuuajalla.

Työntekijä voi saada osasairauspäivärahaa, kun  

1. hän on työkyvytön sairautensa vuoksi, mutta lääkäri on arvioinut, että hän voi työskennellä osa-aikaisesti ilman että hänen toipumisensa vaarantuu
2. hän työskentelee kokoaikaisesti tai vähintään 30 tuntia viikossa 
3. hänen työaikansa vähenee 40–60 prosenttiin aiemmasta 
4. hänen osa-aikatyönsä kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 ja enintään 150 arkipäivää (lauantait mukaan luettuina). 

Järjestelyn tavoitteena on, että työntekijäsi pystyy sen jälkeen siirtymään kokoaikatyöhön. Kun lääkäri on arvioinut työntekijän tilanteen, lääkäri kirjoittaa B-lausunnon. Lisäksi työnantajan ja työntekijän tulee täyttää Ilmoitus osasairauspäivärahasta -lomake (SV 28). Lomakkeen voi täyttää sähköisesti ja toimittaa Kelaan. Täytä lomake (kela.fi).

Sinun vastuullasi on, että kun osa-aikatyö alkaa, työntekijäsi työtehtävät ovat hänen työkykynsä mukaisia ja hänelle mielekkäitä. Jos hänen työkykynsä sallii, työtehtävät voivat olla samoja kuin ennen; jos ei salli, muokkaa niitä. Arvioi realistisesti, mihin työntekijäsi pystyy ja mihin ei.

Osasairauspäiväraha on työhön paluun tukikeinoista yleisin. Lisätietoa osasairauspäivärahasta saat Kelan sivuilta (kela.fi).

Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä 

Työkokeilussa työntekijäsi kokeilee työnsä tekemistä muokattuna tai kokonaan uusia työtehtäviä. Työkokeilu kestää enintään 45 arkipäivää eli kaksi kuukautta. Työterveyden työkokeilua käytetään työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa silloin, kun työntekijällä ei ole vielä todettu työkyvyttömyyden uhkaa, mutta ette ole varmoja, pystyykö hän palaamaan työhönsä. Työntekijä tekee työkokeilun joko omaan muokattuun työhön tai johonkin toiseen työtehtävään. 

Työterveyshuolto neuvottelee työkokeilun järjestämisestä työntekijän ja työnantajan kanssa. Työnantaja päättää työkokeilun järjestämisestä sekä maksaa työkokeilun ajalta palkan, pakolliset vakuutukset, luontaisetuudet ja osallistuu mahdollisiin muihin kustannuksiin. Kela maksaa työnantajalle kuntoutusrahan työkokeilun ajalta. 

Kuntoutusmahdollisuudet

Kelan kuntoutuksen ja työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on aina se, että työntekijäsi jatkaa työelämässä.  Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ja siihen hakeutumisen suunnittelette yhteistyössä työterveyden kanssa.

1. Kelan kuntoutus

Kela järjestää erilaisia kuntoutuskursseja, jotka koskevat fyysistä ja psyykkistä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja palauttamista sekä työelämässä jatkamista. Lue lisää Kelan kuntoutusvaihtoehdoista (kela.fi). 

2. Ammatillinen kuntoutus Ilmarisesta  

Jos työhön paluun tukitoimet eivät riitä, voi Ilmarisen ammatillinen kuntoutus olla työntekijällesi sopiva vaihtoehto. Hän voi hakea sitä Ilmarisesta. Ammatillisesta kuntoutuksesta hän saa tukea siihen, että hän voi palata terveydentilaansa sopivaan työhön. Lue lisää Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen tarjoamasta tuesta työntekijöille.

Jos et löydä työpaikaltanne työtehtäviä, jotka sopivat työntekijäsi terveydentilaan, hän saattaa työllistyä työkokeilun jälkeen uusiin työtehtäviin uudelle työnantajalle. Jos hän opiskelee ammatillisen kuntoutuksen tuella itselleen uuden ammatin eikä löydä heti valmistumisensa jälkeen työtä, hän saa apua työnhakuun ja työllistymiseen muun muassa TE-palveluista.