Mitä korona on opettanut meille sairauspoissaoloista?

Sairauden vuoksi työstä poisjäämiseen vaikuttavat monet tekijät, joista itse sairaus on vain yksi. Koronan myötä sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Mitä syitä on muutoksen taustalla?

Useissa Ilmarisen asiakasyrityksissä on huomattu, että viime kevään jälkeen sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi. Laajemmin yhteiskunnassa muutoksen on todettu olevan ainakin 30 prosenttia ja valtiolla lähes 50 prosenttia. Tällä on jo taloudellisestikin merkittävä positiivinen vaikutus.

Todetun pudotuksen takana on tietysti Covid-19-virus tai tarkemmin sanottuna sen aiheuttamat muutokset yhteiskunnassa. Vaikka tutkimustietoa sairauspoissaolojen vähenemisen todellisista syistä ei vielä ole käytettävissä, positiivisen muutoksen taustalla olevia oletettavia syitä on hyvä pohtia jo nyt.

Miksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet?

Sairauden vuoksi työstä poisjäämiseen vaikuttavat monet tekijät. Sairaus on näistä vain yksi. Tiedämme, että pandemia-aikana parantunut käsihygienia ja turvallisen etäisyyden pitäminen ovat ehkäisseet muitakin tartuntatauteja kuin koronaa. Tämä on varmasti omalta osaltaan myötävaikuttanut sairauspoissaolojen vähenemiseen. Yrityksistä saamieni tietojen perusteella sairauspoissaolot ovat kuitenkin vähentyneet myös muissa sairausryhmissä.

Suomessa oli jo ennestään hyvät valmiudet etätyöhön, ja epidemian alettua olemme tilastoissa Euroopan ykkönen. Jos aikaisemmin mahdollisuus etätyöhön annettiin vain harvoille ja valituille, pakon edessä etu demokratisoitui ja se tuotiin huomattavasti useampien ulottuville. Aikaisemmin etätyön mahdollisuus oli ehkä osoitus työntekijää kohtaan tunnetusta luottamuksesta. Nyt luottamus ulotettiin kaikkiin, joilla työ vain mahdollistaa etätyön.

Luottamus on myös kantanut hedelmää. Joka puolelta kuuluu viestejä, että työn tuottavuus ei ole ainakaan huonontunut, mahdollisesti jopa päinvastoin. Tämä ei varmasti päde aivan kaikilla työpaikoilla, mutta valtaosa työpaikoista on jo miettimässä mahdollisuuksia tehdä etätyöstä ”uusi normaali” ja lisäksi säästää tilakustannuksista. Kun tähän lisätään vielä henkilöstön tyytyväisyys ja vähentyneet sairauspoissaolot, on varsin mahdollista, että näin käykin.

Etätyöstä tukea työkyvylle

Etätyössä yhden sairauspoissaolotarpeeseen vaikuttavan tekijän tiedetään varmuudella vähentyneen. Matka kotoa töihin ja työpäivän jälkeen toiseen suuntaan voi joissain terveysongelmissa olla merkittävä syy työkyvyttömyyteen. Kun etätyössä tämä kuormitustekijä poistuu ja aamukiireet helpottuvat työmatkaan kuluvan ajan säästyessä, voi mahdollisista vaivoista huolimatta ryhtyä työhön eikä sairauspoissaolo ole ainut vaihtoehto.

Kotona työn tekemisessä on omat hyvät puolensa. Aamulla voi aamiaisen jälkeen istahtaa työn ääreen sen kummemmin ulkonäköään pohtimatta, kun Teams-kokouksissa videon käytöstä ei ole vielä tullut valtavirtaa. Kotiympäristössä työnteon voi keskeyttää lastenhoito tai pienet kotiaskareet. Ne toimivat päätetyöstä palauttavina taukoina ja estävät liian pitkään samassa asennossa työskentelyn. Lisäksi, kun aikaisemmin työpäivän jälkeen kotona odottivat kaikki velvollisuudet, etätyössä näitä voi joustavasti tehdä jo päivän aikana. Jälleen yksi kuormittava tekijä vähemmän.

Työpaikalla voi olla vaikeaa pitää palauttavia taukoja, käydä välillä vaikka pitkäkseen tai kävelyllä ulkona. Monissa terveysongelmissa näiden mahdollistuminen kotona etätyössä auttaa jaksamaan ja tekemään töitä oireilusta huolimatta. Onko lisäksi niin, että näin poikkeuksellisessa ajassa työnteko edustaa turvallista normaaliutta, josta halutaan pitää kiinni aikaisempaa hanakammin myös silloin, kun etätyö ei ole mahdollista?

Hyötyjen lisäksi on huomioitava riskit

Suomalainen sananlasku ”itku pitkästä ilosta” on opettanut meidät kaiken tämän hyvän keskellä myös näkemään riskejä. Johtaako kotona sairaana tai ainakin oireiden kanssa työskentely mahdollisesti entistä pahempiin sairauksiin jatkossa? Ongelma ei liene kuitenkaan itse etätyöskentely, vaan mahdollisesti hoitoon hakeutumisen viivästyminen. Tarvittaessa jokaisella tulee olla mahdollisuus ottaa (etä)yhteys työterveyshuoltoonsa ja saada sieltä neuvoja.

Mielenterveyden ongelmien yksi tyypillinen oire on syrjään vetäytyminen, jota etätyö voi pahentaa. Jos kuvaan liittyvät myös päihteet, fyysinen etäisyys työkavereista voi johtaa ongelman pitkittymiseen ja sitä myöten hankaloitumiseen. Olisiko sittenkin syytä pyytää työntekijät välillä käymään työpaikalla ja suosia videon käyttöä Teams-kokouksissa – ei kontrollin vuoksi, vaan välittämisen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi?

Tässä muutamia oletuksia, miten koronavirusepidemia on onnistunut mahdottomassa, eli vähentämään merkittävästi sairauspoissaoloja. Lähes kaikki näistä oletetuista syistä ovat sellaisia, joiden hyödyntämistä voisi harkita jatkettavaksi myös pysyvämmin. Kun luottamus on nyt annettu ja otettu vastuullisesti vastaan, etätyön ja yksilöllisten muokkausten työnteossa soisi jatkuvan. Vaikka sairauksia ei voida täysin ehkäistä, niiden aiheuttamien työkyvyn esteiden suhteen on paljon tehtävissä niin, ettei sairauspoissaolo ole välttämätön. 

Kari-Pekka Martimo
osastonjohtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen
@kp_martimo