Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluu työntekijöiden mahdollisuus olla pois työstä sairauden vuoksi. Kela maksaa sairauspäivärahaa korkeintaan vuoden, minkä jälkeen työntekijällä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen – joko määräaikaiseen tai pysyvään. Määräaikaista etuutta kutsutaan kuntoutustueksi, eikä sillä ole enimmäispituutta.

Jatkossa yli kaksi vuotta kestäneet kuntoutustuet vaikuttavat työnantajan maksuluokkaan, jos meneillään ei ole aktiivista kuntoutusta. Ensimmäisen kerran pitkittyneitä kuntoutus- ja osakuntoutustukia tarkastellaan vuoden 2026 lopussa. Silloin yli kaksi vuotta jatkuneista määräaikaisista etuuksista lankeaa isolle työnantajalle sama laskennallinen kustannus kuin työkyvyttömyyseläkkeistäkin. Vaikutus pysyy samana, vaikka työntekijän myöhemmin onnistuisi palata työhön. Kuntoutustuki ei kuitenkaan vaikuta maksuluokkaan, jos työntekijä on kahden vuoden tarkasteluhetkellä myös työeläkeyhtiön ammatillisessa kuntoutuksessa.

Arvioimme Ilmarisessa oikeutta kuntoutukseen automaattisesti aina, kun teemme kuntoutustukipäätöstä. Kuntoutuksen kriteereissä ei ole tapahtunut muutoksia.

Ennaltaehkäisy edellyttää yhteistyötä

Jo myönnetty kuntoutustuki on kuin ammuttu nuoli – siihen ei voi enää vaikuttaa. Kun etuudelle haetaan jatkoa, työeläkeyhtiön täytyy se myös myöntää, jos hakijan terveydentila ei ole selkeästi parantunut. Tätä kutsutaan luottamuksen suojaksi: viranomainen ei voi peruuttaa tekemäänsä päätöstä, jos sen perusteet eivät ole muuttuneet.

Paras mahdollisuus vaikuttaa kuntoutustukiin on toimia hyvissä ajoin. Sairauspoissaolon sijaan osasairauspäiväraha ja osa-aikaisessa työssä jatkaminen ovat erinomainen ratkaisu erityisesti tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveyden ongelmissa. Jos oma työ ei osa-aikaisenakaan sovi, työssä jatkamista voi tukea työterveyshuollon työkokeilulla. Kokeilun ajalta Kela maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa ja kompensoi näin palkanmaksua.

Kuntoutustuelle ei saa unohtaa ketään. Vaikka hoitovastuu voi olla muualla kuin työterveyshuollossa, säännöllisellä yhteydenpidolla varmistetaan, että hoito toteutuu kuntoutustuen edellytyksenä olevan kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Erikoissairaanhoidon yhteistyö työterveyshuollon kanssa lyhentää todistetusti leikkauksen jälkeisen työkyvyttömyyden pituutta.

Vaihtoehtoja työkyvyttömyydelle

Joskus on selvää, ettei työntekijä sairauden takia pysty enää jatkamaan työssään. Silloin ei pidä jäädä odottamaan työkyvyttömyyden pitkittymistä, vaan työeläkekuntoutuksella voidaan välttää kuntoutustuelle joutuminen. Myös muuta kuntoutusta tulee työterveyshuollossa suunnitella toimintakyvyn palauttamiseksi. Kelan kuntoutusvalikoimasta löytyy jokaiselle sopiva kuntoutusmuoto.

Lakiin on kirjattu sairauspäivärahakauden tarkistuspisteet. Kun 90 korvattua päivää täyttyy, työterveyslääkäri kirjoittaa Kelaan lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun edellytyksistä samoin kuin työpaikan mahdollisuuksista tarjota terveydentilalle sopivia työtehtäviä. Samanlainen velvollisuus työterveyshuollolla on myös 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Silloin viimeistään on hyvä hyödyntää työterveyshuollossa sosiaalialan asiantuntijaa.

Jos sairauspäivärahakauden lähestyessä loppuaan kokopäiväiseen työhön paluu ei ole työntekijälle mahdollista, aina pitäisi ensisijaisesti harkita osaetuutta. Sen turvin työntekijä voisi jatkaa osa-aikaisesti sopivassa työssä. Osakuntoutustuen, kuten osatyökyvyttömyyseläkkeenkin, laskennallinen maksuluokkaan vaikuttava kustannus työnantajalle on puolet täydestä etuudesta.

Työuran aikaisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu

Kun alin vanhuuseläkeikä nousee, työpaikoilla tulee olemaan yhä enemmän yli 60-vuotiaita. Heillä työkyvyttömyyseläkkeen saaminen on helpompaa kuin alle 60-vuotiailla. Tämä johtuu siitä, että yli 60-vuotiaalla etuuteen riittää se, ettei terveydentilansa vuoksi pysty enää omaan työhönsä. Nuoremmalla hakijalla jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan sen sijaan aina suhteessa mihin tahansa työhön. Yhä useampi eläkeikää lähestyvä on kuitenkin halukas jatkamaan työssä, jos hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan niin työn ruumiillisten kuin henkistenkin vaatimusten osalta.

Kuten työkykyjohtamisessa, myös työterveysyhteistyössä tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus sekä seuranta ovat keskeisiä edellytyksiä vaikuttavalle toiminnalle. Jos ja kun edellä mainittuja toimenpiteitä työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi pidetään tärkeinä, niistä on tehtävä mitattavia ja seurattavia tavoitteita. Tämä lisää keskinäistä luottamusta yhteistyössä ja antaa mahdollisuuden työkyvyttömyysriskin hallintaan, jonka tavoitteena on kustannusten hillinnän lisäksi vastuullinen ja inhimillinen henkilöstöjohtaminen.

Kari-Pekka Martimo
johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo

Lue lisää:

• Maksuluokkamalli uudistuu – lue, mikä muuttuu » 
• Mitä on hyvä tietää uudistetusta maksuluokkamallista? » 
• Ilmoittaudu koulutukseen: Maksuluokkamallin uudistus 7.2. »