Työkyky

Esihenkilötyössä kohtaa koko elämän kirjon. Näin totesin, kun pidin viime vuonna eri puolella Suomea yritysten esimiehille suunnattuja keskustelutilaisuuksia esihenkilötyön haasteellisista tilanteista ja varhaisesta tuesta. Kun nyt summaan edellisen vuoden kokemuksia, mieleeni piirtyy esihenkilöiden arjessa oleva tuska siitä riittämättömyyden tunteesta, jota kovin moni tuntuu työssään potevan.

Ilmarisen työkykyjohtamisen teemat tarjoavat tietoa, asiantuntemusta ja työkaluja työkyvyn johtamiseen. Tutustu vuoden 2020 teemoihin ja hyödynnä työpaikan arjessa.

Onko ihminen aina työkykyinen, jos hänellä ei ole todettu toimintakykyä alentavaa sairautta?

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Minulle kävi niin kuin monelle meistä: hukkasin itseni kiireiseen työelämään. Pieni paussi auttoi minua ymmärtämään, miten hyvä työyhteisö rakentuu pienistä teoista. Tajusin, että oma energia kannattaa suunnata hyviin asioihin ja samalla auttaa muita onnistumaan työssään.

Aloitin vastikään Ilmarisessa vastuualueenani työkykyriskien ennakointi ja tutkimus. Tutkimus on helppo ymmärtää olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisenä, tutkimusyhteistyönä Ilmarisen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä sen valtavan tietomassan analysointina, joka Ilmariseen suomalaisista työntekijöistä kertyy. Mutta miten työkykyriskien ennakointi liittyy työeläkeyhtiön toimintaan? 

Isossa organisaatiossa asiantunteva työkykyjohtaminen on hyvinvoinnin perusta. HOK-Elanto on saanut pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella ja Virettä duuniin -hankkeella aikaan konkreettisia muutoksia henkilöstön hyvinvointiin ja sen myötä isoja säästöjä.

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.

Kollektiivinen älykkyys, yhdessä oppiminen, tiimiäly...yhteistyön eri ilmiöiden ympärillä käy kova pöhinä. Työelämän uudistuessa ja mm. etätyön yleistyessä on helppo oivaltaa, miksi työtä kannattaa tehdä myös porukalla ja kuinka työyhteisö voi parhaimmillaan olla enemmän kuin osiensa summa.