Työntekijä, näin tuet omaa mielenterveyttäsi työssä

Mielenterveys ja sen edistäminen ovat tärkeä osa työkykyäsi. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä oma toimintasi että ympäröivät olosuhteet. Pidä huolta omista voimavaroistasi. Jos työ kuormittaa liikaa, ota se puheeksi esimiehesi kanssa.

Mielenterveys on osa työkykyä

Työkyky on voimavarojen (mm. terveys, osaaminen, arvot, motivaatio) riittävyyttä työn vaatimuksiin nähden. Mielenterveys puolestaan on kykyä selviytyä normaaleista elämään kuuluvista paineista, työskennellä tuloksellisesti ja ottaa osaa oman työyhteisönsä toimintaan. Mielenterveyden vaaliminen ja tukeminen on siis tärkeä osa työkykyä.

Tunnista ja tuo esiin kuormitustekijät

Työn vaatimukset aiheuttavat kuormitusta. Sopiva kuormittuminen kuuluu työntekoon eikä kuormituksesta voi tai kannata yrittää täysin hankkiutua eroon. Työn kuuluukin kuormittaa. Pitkään jatkunut haitallinen kuormitus voi kuitenkin uhata työkykyäsi. Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen työmäärä, puutteelliset mahdollisuudet työn hallitsemiseksi tai rytmittämiseksi tai hankalat olosuhteet.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työntekijän terveys tai turvallisuus tarpeettomasti vaarannu, että työn riskit on tunnistettu ja että riskejä hallitaan sopivilla työkaluilla, toimenpiteillä ja ohjeistuksilla. Työntekijänä sinulla on puolestasi vastuu ongelmakohtien esille nostamisesta, tarjottujen työkalujen käyttämisestä sekä toimenpiteiden ja ohjeistusten noudattamisesta.

Työn kuormituksesta kannattaa keskustella esimiehen kanssa ja ongelmalliselta tuntuvat tilanteet on hyvä ottaa puheeksi ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Älä jää odottamaan, että tilanne kuormittaa kohtuuttomasti. Älä myöskään lannistu, vaikkei ensimmäinen keskustelu johda vielä toimenpiteisiin. Henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea arvioida ja havaita, erityisesti kun työt kuormituksesta huolimatta tulevat tehdyksi.

Pidä huolta omista voimavaroistasi

Kuormituksen tunnistaminen ja hallitseminen on sekä sinun että työnantajasi vastuulla. Työnantajasi, lähipiirisi ja sosiaaliset verkostosi voivat tukea omia voimavarojasi, mutta he eivät voi pitää niistä huolta sinun puolestasi.

Mielenterveyttä tukevia keskeisiä voimavaroja ovat muu muassa  

  • terveet elintavat, kuten uni, ruokavalio ja liikunta 
  • riittävä palautuminen ja rentoutuminen 
  • mielekäs vapaa-aika 
  • merkityksellisyyden kokemukset  
  • sosiaalinen tuki, esimerkiksi perhe ja ystävät.

Mielenterveyttä tukevia taitoja voi myös opetella ja kehittää. Stressin- ja ajankäytön hallinnan taidot ovat työelämässä tarpeellisia taitoja. Myös vuorovaikutusta ja tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoittaa. Hyvä mielenterveys ei tarkoita ongelmattomuutta ja huolettomuutta. Mielenterveys on onnistumisista nauttimisen lisäksi valmiutta ja kykyä selvitä elämässä eteen tulevista vaikeuksista, ahdistuksen ja muiden vaikeiden tunteiden riittävää hallintaa sekä valmiutta kohdata muutoksia.

Varhainen tuki on sinua varten

Kaikilla työpaikoilla tulee olla sovittuna varhaisen tuen käytännöt. Se tarkoittaa, että jos työkykysi huolestuttaa esimiestäsi, hän ottaa asian kanssasi puheeksi. Parhaassa tapauksessa näitä keskusteluja käydään hyvin matalalla kynnyksellä ja työpaikan toimintakulttuurin mukaista on välittää työntekijöistä ja kysyä kuulumisia. Varhaisen tuen tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset jaksamiseen ja työkykyyn liittyvä ongelmat varhaisessa vaiheessa ja löytää niihin sopivia ratkaisuja. Sopivia ratkaisukeinoja ovat esimerkiksi työkuorman keventäminen sekä työnjaon tai työaikojen muokkaaminen.

Kynnys keskustella työssä jaksamisesta voi joskus olla korkea, kun kyse on mielenterveyden ongelmista. Harva meistä on kovin innokas myöntämään, että ei jaksa tai pärjää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että varhaisen tuen käytäntöjen tarkoitus on tukea sinun työkykyäsi ja ehkäistä ennalta vakavammat työkykyongelmat. Tarkoituksena ei ole arvioida työsuoritustasi tai sinua työntekijänä. Muista, että voit myös itse avata keskustelun esimiehesi kanssa, jos huolestut omasta voinnistasi ja jaksamisestasi.

Varhaiselle tuelle on tarvetta, kun sinä itse, läheisesi, esimiehesi tai työkaverisi huomaavat, että sinulla on

  • keskittymisvaikeuksia ja enemmän huolimattomuusvirheitä 
  • hankaluuksia vuorovaikutuksessa 
  • vaikeutta oppia uusia asioita 
  • vaikeutta muistaa tai hahmottaa asioita  
  • haasteita saada työt tehtyä normaalissa työajassa  
  • haasteita pitää aikatauluja ja lupauksiasi 
  • heikentynyt työmotivaatio 
  • epätavallista väsymystä työpäivän jälkeen  
  • haluttomuutta pitää itsestäsi huolta.

Lue lisää varhaisen tuen käytännöistä

Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehto työkyvyn heiketessä

Ammatillinen kuntoutus voi olla vaihtoehto silloin, jos työkykysi on mielenterveyden ongelmien vuoksi heikentynyt, etkä pysty tekemään työtäsi kunnolla. Kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt jatkamaan työelämässä tai palaamaan työhön sairauslomasi jälkeen.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

Tutustu myös muihin teemoihin