Työkaverin veto loppuu ja pinna katkeaa – Mikä avuksi?
”Masentaa tulla töihin. Tulisipa pian perjantai.” ”Mä teen niin paljon enemmän töitä kuin nuo muut.” "Ne vaan ajattelee itseään eikä muita, epäoikeudenmukaista!” Me kaikki kuulemme silloin tällöin vastaavia kommentteja ja voimme ajatella, että ”toi nyt jaksaa aina valittaa ja tuoda itseään esille”. Entä jos kyseessä onkin avunhuuto työkavereille?
Hyvin usein työkaverin ärsyttäviltä tuntuvien valitusten taustalla voikin olla ihan oikea syy, josta pitäisi olla kiinnostunut. Tämä syy voi olla yhtä hyvin liialliselta tuntuva työmäärä kuin kaoottinen tilanne yksityiselämässä. Kamelin selkä voi olla katkeamassa ja tunne työpaikalta löytyvästä tuesta todella merkityksellinen.
Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto on todennut: ”Mielenterveys on sitä, että selviää arjen ja elämän hankalista tilanteista.” Kuormittuneen mielen kanssa näin ei ole. Suomessa eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat mielenterveydelliset syyt. Ne ovat myös suurin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtaneista tekijöistä.
Hyvin useasti työkaverin haasteisiin herätään vasta sairauspoissaolojen ilmaantumisen myötä. Toistuvat lyhyet poissaolot kertovat, että taustalla oleva haaste hankaloittaa työntekoa ja pakottaa pidentämään viikkolepoa. Olisiko kuitenkin joitain uupumisen merkkejä pitänyt huomata jo aikaisemmin? Avun pyytäminen ei ole meille ihan itsestäänselvyys. Miten olisin osannut tarjota sitä aikaisemmin?
Varhainen välittäminen on koko työyhteisön asia
Jos työkaveri on silmin nähden väsynyt ja alavireinen tai hänen käyttäytymisensä muuttuu totutusta, tiedustele, onko jotain, missä voisit auttaa. Jos hänen tunnekontrollinsa pettää, älä pelästy tai provosoidu vaan osoita, että olet tarvittaessa ne korvat, jotka kuuntelevat ja käsi, joka on ojennettu auttamaan.
Kannusta uupuneelta vaikuttavaa työkaveria matalalla kynnyksellä juttelemaan esihenkilön tai jonkun muun ulkopuolisen kanssa. On myös vastuullista kertoa esihenkilölle omasta huolestansa työkaveriin liittyen.
Muista, että varhainen välittäminen on koko työyhteisön asia ja jokaisella työyhteisössä on siitä vastuu. Meistä jokainen on luomassa välittämisen ja empatian kulttuuria työpaikoillemme – omien sanojemme ja tekojemme kautta.
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
Lue lisää
- TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen.
- Työntekijä, varhaisen tuen käytännöt ovat sinua varten
- Varhainen tuki esihenkilön arjessa
- Työnantaja luo puitteet varhaisen tuen toiminnalle
- Varhainen tuki | Ehkäise työkyvyn heikkenemistä
-
Tietoisuus 20.2.2023 klo 13.34
Meditaatiota kummallekkin päivittäin seuraavat 30 vuotta vähintään. Jaksaa tehdä ja jaksaa kuunnella valitusta siinä sivussa myös joka päivä seuraavat 50 vuotta.Vastaa kommenttiin
-
Reiska Korpinen 21.2.2023 klo 01.30
Toinen vaihto-ehto on mennä johonkin miesvaltaiselle alalle jossa pidetään yhtä kokoajan, vaikka kuten ahtaajat. Ja kun kunnon sopimus on taas saatu, tehdään töitä valittamatta taas seuraavaan sopimusvaiheeseen jossa taas ollaan valmiita taistelemaan yhteisen hyvän puolesta ilman akkamaisia jatkuvia naukumisia ja selkään puukottamisia.Vastaa kommenttiin
-
R.P 21.2.2023 klo 18.09
"Kannusta uupuneelta vaikuttavaa työkaveria matalalla kynnyksellä juttelemaan esihenkilön tai jonkun muun ulkopuolisen kanssa." Mutta... miksi säätää vaan päätä jos vika onkin oikeasti todellisuudessa (työpaikalla) jossa harvoin oikeat syyt ketään kiinnostavat ja oireet taas kuuluvat, lakaistaan työterveyshuoltoon.. No suuri vaihtuvuus kertoo sekin kyllä jotain..Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 21.2.2023 klo 20.44
Ei auta enää vieläkään suurempi vaihtuvuus tässä kapitalismin dekadenssissa jossa hoidetaan vain sairaan systeemin oireita. Muutoksen vauhti tulee nousemaan potenssiin eikä pian enää mikään ole niinkuin on totuttu. 20 vuotta mennään siis vielä negatiivisuuden voimalla, sitten helpottaa. Tuhkasta nousee uusi ja parempi järjestelmä niin mikro- kuin makrotasolle. Resurssipohjainen talous. Siinä pureudutaan ongelmien juurisyihin heti alussa. Mitä nopeammin tähän kukin sopeutuu, sen helpompaa on siirtymävaihe itse kullekkin.Vastaa kommenttiin
-
Hannu Siltala 23.2.2023 klo 06.08
Joissain yrityksissä varhainenvälittäminen tarkoittaa sitä ,että masentunut painostetaan työkykyyn vedoten pois töistä kuten esim. M....gissaVastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 23.2.2023 klo 14.55
Eiköhän vanha mantra panna taas täytäntöön, eli käärikää töissä olevat nyt vuorostaan hihat ja alkakaa painaa vaan hommia. Silleen minäkin tein tasan 42 vuotta putkeen 5 päivää viikossa miinus lomat. Työ vapautti minut ja vapauttaa nykyiset lökäpöksytkin kunhan käärivät vain hihansa myös ilman vikinöitä. Ilmarinen hoitaa hienosti nyt hommansa meidän terveiden työeläkeläisten iloksi👍Vastaa kommenttiin
-
Matti ja Maija 24.2.2023 klo 16.00
En mie ainakaan jaksa kääriä, kunnan sosiaalihuolto maksaa asumisen ja kelalta saadaan vaimokkeen kanssa sen verran että kaljoissa pysytään. Turha mennä tappelemaan muualta tuodun halpatyövoiman kanssa paskatöistä joista maksetaan vähemmän kuin kelalta saa. Mut ei myö valiteta.Vastaa kommenttiin
-
Eija Wickholm 7.7.2023 klo 13.43
Kiitos hyvistä kirjoituksista KatiVastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?