Työkyky

Työelämässä koetuilla häpeällä voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Toistuvat häpeän kokemukset voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään. Työhäpeän ja työkykyriskien välillä onkin olemassa yhteys.

Kesäloma tarjoaa monelle meistä hartaasti odotettuja mahdollisuuksia työkevään kuormituksista palautumiseen, rentoutumiseen ja virkistymiseen. Tässä auttaa työajatuksista irtautuminen. Elämää ei kuitenkaan kannata elää vain lomia odotellen. Viimeistään loman lopulla voikin olla hyvä pohtia, miten myös arki voisi olla palauttavaa.

Kun työkyky horjuu, ei pitäisi joutua odottamaan kuukausia vastauksia. Miltä tuntuu jäädä epävarmuuden tilaan juuri silloin, kun elämässä on muutenkin tarpeeksi huolta? Lean-ajattelu tuo Ilmarisessa sujuvuutta työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

Työelämän kehittämiseen ja työurien pidentämiseen liittyvät kysymykset nousevat entistä tärkeämmiksi yhteiskuntamme vanhetessa ja työvoiman monimuotoistuessa. Miten voimme tukea kaikkien työkykyä, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua työelämään ja rakentaa kestävän työuran?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.

Oletko huolissasi nuorten työelämätaidoista ja vastoinkäymisten sietokyvystä? Tuntuuko siltä, että työelämässä tarvittavia taitoja ja sinnikkyyttä ei opeteta kotona tai koulussa? Jokaisen sukupolven mielestä nuoriso on ollut pilalla, ja tämä vanha totuus tuntuu tälläkin hetkellä värittävän keskustelua nuorten työelämätaidoista.