Työkyky
Tässä kaikki blogimme ja artikkelimme valitsemastasi aihepiiristä, ole hyvä!
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Tekoäly vie rutiinit – Jääkö ihmiselle vain vaikeat tehtävät?
Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla. Mitä muutoksesta seuraa työkyvylle? Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskusteli aiheesta EY:n HR Enablement Lead Mirjami Ojan kanssa. Teemoina olivat työn kuormittavuus, osaamisvaatimusten muutos ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.
Tekoäly vie rutiinit – Jääkö ihmiselle vain vaikeat tehtävät?
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Nuorten tulevaisuususko rakentuu mahdollisuuksista
Nuorten tulevaisuususko puhuttaa juuri nyt hyvästä syystä. Epävarmuus työmarkkinoilla, mielenterveyden haasteet ja huoli omasta toimeentulosta varjostavat monen nuoren näkymiä tulevaisuuteen. Silti sekä työelämässä että yhteiskunnassa on paljon syitä uskoa parempaan.
Nuorten tulevaisuususko rakentuu mahdollisuuksista
Työkyky ei synny täydellisestä aamurutiinista
Aikainen herätys, lasi vettä, hengitysharjoitus, treeni ja kylmä suihku ennen työpäivää. Vielä muutama vuosi sitten lähes kilpailtiin siitä, kuka herää aikaisimmin, mittaa eniten ja optimoi tehokkaimmin. Jos omasta täydellisesti optimoidusta aamurutiinista poikkeaa, onko päivä jo epäonnistunut?
Työkyky ei synny täydellisestä aamurutiinista
Työuupumus – mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä?
Työuupumus kehittyy pitkäkestoisen stressin seurauksena. Mikä työelämässä uuvuttaa? Miten tunnistaa työuupumus ja miten ehkäistä sitä työpaikalla?
Työuupumus – mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä?
Tuleeko loma aina tarpeeseen?
Entä jos tuleva vuosi olisi sellainen, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?
Tuleeko loma aina tarpeeseen?
Liikuntaetu ei pelasta, jos työpäivä kuluu paikallaan
Moni työpaikka haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin liikuntaa ja liikkumista tukemalla. Ilmiö on pelkästään positiivinen, sillä fyysisen aktiivisuuden tiedetään tukevan jaksamista, vireyttä, palautumista ja työkykyä. Keinoja on olemassa lukuisia, mutta mihin olisi syytä panostaa ja mitä näkökulmia kannattaa huomioida?
Liikuntaetu ei pelasta, jos työpäivä kuluu paikallaan
Miten arvioida ja mitata työkykyä?
Työkyky ei ole sama asia kuin terveys, vaikka terveydentila työkykyyn vaikuttaakin. Ihminen voi sairaudestaan huolimatta olla työkykyinen sopivaan työhön. Työkykyä arvioidaan monissa erilaisissa tilanteissa, kuten sairastumisen, kuntoutuksen tai eläkkeen hakemisen yhteydessä. Miten työkykyä voi mitata ja miten arviointi etenee?
Miten arvioida ja mitata työkykyä?