Työkyky

Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Kirjallisen ja allekirjoitetun työsopimuksen lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee sanattomia odotuksia, joihin vastaaminen määrittää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Työelämän muuttuessa tämä psykologinen sopimus on murroksessa. Jotta voimme rakentaa enemmän, parempia ja pidempiä työuria, meidän täytyy löytää tapoja neuvotella myös sanattomat sopimukset uusia olosuhteita vastaaviksi.

Schneider Electric on valittu kahdesti maailman vastuullisimmaksi yritykseksi, eikä titteli ole sattumaa. Yhtiö rakentaa systemaattisesi vahvaa vastuullisuuskulttuuria, jossa strategia muuttuu käytännön teoiksi. Tärkeintä on varmistaa, että kaikki tulevat töiden jälkeen terveinä kotiin.

Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?

Katso video ja kuule, mitä harjoittelijamme ovat oivaltaneet syksyn aikana ja miltä nykyajan työelämä heidän silmissään näyttäytyy.

Työkyvyn johtaminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan koko organisaation strateginen kysymys. Outi Sivonen korostaa, että työkyky rakentuu selkeistä rooleista, yhteisestä ymmärryksestä ja inhimillisestä johtamisesta.

Aloitin työni Ilmarisessa työkyvyttömyyseläkkeiden parissa keväällä 2025. Olen siis vielä suhteellisen uusi ilmarislainen, joka suhtautui etukäteen hiukan epäillen työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyn prosessiin. Nyt voin sanoa, että jo lyhyessä ajassa silmäni ovat avautuneet aivan uudella tavalla.