Työkyky

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Tilastot ovat tärkeä tietolähde, mutta niiden tulkitseminen voi olla yllättävän haastavaa. Olemme luonnostamme tarinankertojia, ja tilastot haastavat meidän intuitiivisen ajattelumme. Tarjoan blogissani ohjeita tilastojen kriittiseen tarkasteluun ja esittelen esimerkkejä siitä, miten tarinankerronta voi hämärtää tilastojen objektiivista tarkastelua.

Viime vuonna julkaisimme lähes 50 blogia, jotka käsittelivät muun muassa eläkkeitä, eläkevakuuttamista, yrittämistä, työkykyjohtamista, kuntoutusta ja taloutta. Kokosimme oheen vuoden 2024 mielenkiintoisimpia julkaisuja kuukausittain

Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Tässä on jo osittain onnistuttukin, kun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu. Tällä hetkellä puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen eläkeiän ylittäneistä, jotka jatkavat työssä. Pakottavien tekijöiden rinnalle tarvitaan myös kannustimia jatkaa työssä mahdollisimman pitkään.

Puhelin soi. Ruudulla näkyy, että pomo soittaa. Mikä on ensimmäinen ajatuksesi – ilahdutko vai ahdistutko?

Alkoholi aiheuttaa edelleen suomalaisille työnantajille puolen miljardin euron kustannukset vuosittain. Alentuneeseen tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin uppoavalle rahalle olisi takuulla muutakin käyttöä.

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.