Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?
Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.
Pitkän aikavälin hyötyjen lisäksi työkykyjohtaminen vahvistaa tutkitusti työtyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutumista ja työnantajamielikuvaa. Hyödyt jäävät kuitenkin usein toteutumatta, jos turvaudutaan yksittäisiin toimiin.
Huippupalautetta asiakkailtamme
Olemme Ilmarisessa kehittäneet johtamismallin, joka luo rakenteen työkykyjohtamiselle: se auttaa tunnistamaan nykytilan ja olennaiset kehityskohteet, kirkastamaan tavoitteet ja viemään toimenpiteet osaksi arkea.
Kysymme säännöllisesti asiakkailtamme, miten yhteistyö ja työkykyjohtamisen kehittäminen ovat tukeneet heidän arkeaan. Tulokset puhuvat puolestaan (12/25): lähes kaksi kolmesta (63 %) kokee Ilmarisen johtamismallin ja yhteistyön ylittäneen odotukset! Lisäksi 94 prosenttia pitää Ilmarisen asiantuntemusta työkykyjohtamiseen liittyvissä asioissa hyvänä tai erittäin hyvänä, ja suositteluhalukkuutta kuvaava NPS on erinomainen 86.
Kiitosta saavat myös työkykypalvelumme: 97 prosenttia vastaajista kokee ne hyödyllisiksi tai erittäin hyödyllisiksi.
Kun pyysimme asiakkaitamme mainitsemaan erikseen yhteistyön onnistumisia, avoimet palautteet korostivat kumppanuutta ja konkreettista tukea:
- ”Asiantuntijoiden sparraus erilaisissa ajankohtaisissa haasteissa on ollut todella tärkeää ja hyödyllistä. Huipputiimi!”
- ”Matalakynnyksisyys: jalkaudutte työpaikoille, tulette rinnalle. Asiantuntemusta, osaamista, elämänmakuisuutta.”
- ”Työkykypäällikön henkilökohtaiset ohjaukset ovat olleet kultaakin kalliimpia, erinomainen ammattitaito ja osaaminen.”
Yhteistyöllä on arvoa
lmarisen työkykyjohtamisen palveluista vastaava osastonjohtaja Kati Huoponen iloitsee palautteesta.
– On todella palkitsevaa, että asiakkaamme kokevat yhteistyön arvon näin merkittävänä. Vaikuttava työkykyjohtaminen syntyy tavoitteellisesta tekemisestä, arkeen jalkautuvasta asiantuntijatuesta ja aidosta kumppanuudesta. Kun työkykyä johdetaan systemaattisesti, hyödyt näkyvät ihmisissä, työyhteisössä ja lopulta myös liiketoiminnan tuloksissa, Huoponen sanoo.
Haluatko kehittää työkykyjohtamisen osaamistasi? Asiantuntijoidemme tekemissä oppaissa etenet työkykyjohtamisen perusteista kohti vaikuttavaa ja strategista kokonaisuutta.
Lue lisää
Lähde:
Bültmann et. al. (2009); Tompa et. al. (2008); Wendt et. al. (2010)
Lisää aiheesta
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.
Tekoälyaikana osaamista ja työkykyä rakennetaan yhdessä
Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.