Pieni porukka on työkykyjohtamisen vahvuus – ja haavoittuvuus
Työkyvyn johtamista lähestytään usein isojen työpaikkojen näkökulmasta. Vaikka suurin osa suomalaista yrityksistä on pieniä, niin tietoa työkyvyn johtamisesta niissä on yllättävän vähän. Me Ilmarisessa tahdomme tukea työkyvyn johtamista kaikissa asiakasyrityksissämme, joten käynnistimme tutkimuksen ymmärtääksemme entistä paremmin työkyvyn johtamista pienten yritysten arjessa. Alustavien tulosten mukaan yrittäjät kääntävät työporukan pienuuden voimavarakseen, mutta näkevät myös kehittämisen ja tuen tarpeita.
Osana Ilmarisen ensi vuoden puolella julkaistavaa tutkimusta, keräsimme haastatteluaineiston alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten johtamistyöstä. Pyysimme yrittäjiä kertomaan kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten he johtavat arjessa. Vaikka yrittäjät eivät itse puhu työkyvyn johtamisesta, tunnistimme kertomuksista monenlaisia tapoja, joilla he vahvistavat työntekijöidensä työkykyä.
Luokittelimme yrittäjien kertomuksissa toistuneita arjen esimerkkejä kuvan nelikenttään. Analyysissamme erotettiin toisistaan muodolliset ja epämuodolliset käytännöt. Lisäksi tutkimme, kuvaavatko yrittäjät esimerkeissään ennakoivaa johtamista vai reagointia jo syntyneisiin työkykyongelmiin.
Työkyvyn johtaminen mikroyrityksissä

Pienessä porukassa työkykyä johdetaan arjen keskellä
Haastattelujen perusteella epämuodollinen johtaminen korostui sekä ennakoivassa että reagoivassa työkyvyn johtamisessa. Osana epämuodollista ja ennakoivaa johtamista yrittäjät pyrkivät pysymään kartalla työntekijöidensä työn vaatimuksista, seuraamaan heidän jaksamistaan, organisoimaan työtä, ja ylläpitämään yhteisiä rutiineja.
Reagoinnin tarpeita pienyrityksiin syntyy, kun joku sairastuu, saadaan iso tilaus tai tapahtuu muu yllättävä, joko iloinen tai ikävä, tapahtuma. Koska työporukka on jo alun alkaen pieni, vaikuttaa yhdenkin työntekijän puuttuminen huomattavasti koko yrityksen toimintaan.
Varhaisiin työkykyongelmiin ja kuormituksen merkkeihin reagoiva johtaminen on sekin ennen kaikkea epämuodollista. Ennalta määriteltyjä ja kirjallisia prosesseja oli harvalla. Eniten niitä oli fyysisten työturvallisuusriskien hallinnassa ja työkykyongelmiin reagoinnissa. Usein käytännöt liittyivät yhteistyöhön työterveyshuollon tai tapaturmavakuuttajan kanssa.
Kun yrittäjä toimii työporukan kuormituspuskurina
Yritystensä arjessa tiiviisti mukana elävät yrittäjät saavat usein henkilökohtaisella venymisellä paikattua esimerkiksi sairauspoissaolojen aiheuttamaa työvoimavajetta.
– Työkyvyn johtamisen näkökulmasta yrittäjät toimivat ikään kuin henkilöstön kuormituspuskurina. Tämä tuo toimintaan joustavuutta, mutta myös kuormittaa yrittäjää, sanoo tutkimusta Ilmarisessa koordinoinut tutkimuspäällikkö Sara Lindström.
Kun työkyvyn johtamisen käytännöt ovat hyvin yrittäjäkeskeisiä ja epämuodollisia, voivat ne yrittäjän kuormittuessa jäädä sivuosaan. Tästä seuraava johtamisvaje voi puolestaan lisätä kuormitusriskiä työporukassa laajemminkin. Kuormittunut yrittäjä esihenkilönä voi siis olla jopa työturvallisuusriski alaistensa näkökulmasta.
Toisaalta mikroyrittäjät kokivat epämuodollisen työkyvyn johtamisen omaan tilanteeseensa luontevana. Vaikka kirjalliset ja ennalta sovitut käytännöt ovat arvokkaita toiminnan ennakoitavuudelle, ne voivat olla työläitä kehittää, viestiä ja pitää yllä.
Epämuodollisuus ei välttämättä tarkoita johtamisen puutetta, vaan erilaista johtamisen logiikkaa. Porukan ollessa pieni, yrittäjän on mahdollista tuntea työntekijänsä ja pysyä kartalla siitä mitä yrityksessä tapahtuu. Muodollisten ja kirjattujen käytäntöjen kehittämistä ja ylläpitoon käytettyä aikaa ei myöskään nähdä panostamisen arvoisena.
Pienikin porukka hyötyy yhteisistä pelisäännöistä
Yrittäjät ovat aktiivisia, monipuolisia ja työteliäitä yritystensä kannattelijoita. Osa yrittäjistä tiedostaa, että epämuodollinen, hetkessä johtaminen voi myös olla riski. Piirun verran suunnitelmallisempi ote työkyvyn johtamisessa lisäisi myös mahdollisuutta tukea työntekijöitä ennen kuin tilanne kehittyy huonompaan suuntaan.
Haastatteluissa he esittivätkin joitain toiveita valmiista materiaaleista ja sellaisinaan sovellettavissa olevista muodollisista käytännöistä. Voit tutustua Ilmarisen sivuilla sisältöihin ja materiaaleihin pienyrityksen työkyvyn johtamisen tueksi. Lataa myös pienten yritysten johtamisopas Pieni porukka, iso vastuu.
Julkaisemme työkyvyn johtaminen, työolosuhteet ja työkyvyttömyyseläkkeet pienissä yrityksissä -tutkimuksen 2027 alussa.

Lisää aiheesta
Pieni porukka on työkykyjohtamisen vahvuus – ja haavoittuvuus
Työkyvyn johtamista lähestytään usein isojen työpaikkojen näkökulmasta. Vaikka suurin osa suomalaista yrityksistä on pieniä, niin tietoa työkyvyn johtamisesta niissä on yllättävän vähän. Me Ilmarisessa tahdomme tukea työkyvyn johtamista kaikissa asiakasyrityksissämme, joten käynnistimme tutkimuksen ymmärtääksemme entistä paremmin työkyvyn johtamista pienten yritysten arjessa. Alustavien tulosten mukaan yrittäjät kääntävät työporukan pienuuden voimavarakseen, mutta näkevät myös kehittämisen ja tuen tarpeita.
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.