Johtaminen

Muistatko ensimmäisen kesätyösi ensimmäisen päivän? Saatoit olla innokas, mutta myös pelokas ja ihmeissäsi. Todennäköisesti sinua jännitti mahdottomasti. Se, miten asiat lähtivät lutviutumaan, riippui varmasti paljon siitä, miten sinut otettiin vastaan.

Ajatustyöhön on tarjolla paljon vinkkejä, joilla jokainen voi viilata omaa arkea: sulje ilmoitukset, priorisoi tehtäviä, lyhennä palavereita ja karsi viestintäkanavia. Entä jos parhaat ajatustyön parannukset eivät synnykään yksilön päätöksistä vaan yhteisestä kehittämisestä?

Pienessä yrityksessä arki on tehokasta ja joustavaa. Samalla se on myös haavoittuvaa. Yhdenkin ihmisen poissaolo näkyy nopeasti – aikatauluissa, asiakastyössä tai yrittäjän omassa jaksamisessa.

Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.

Vastuullisuus on yksi tärkeimmistä syistä yrityksissä johtaa työkykyä. Tämä käy ilmi Ilmarisen uudesta Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksesta, jossa kysyimme yrityksiltä myös, miten sosiaalista vastuullisuutta johdetaan ja miten se heijastuu työkyvyn johtamiseen.

Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.

Yritysten henkilöstöhallinnon ammattilaiset törmäävät työkykyjohtamisessa usein kahteen todellisuuteen yhtä aikaa. Ensimmäinen on työhyvinvoinnin ja työkyvyn keinojen runsaus: malleja, viitekehyksiä, koulutuksia, oppaita, työterveysyhteistyötä ja kyselyjä. Toinen maailma on taloudellisen tuloksellisuuden osoittamisen vaikeus muuttuvassa yrityksessä ja markkinassa.

Työkyvyn johtaminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan koko organisaation strateginen kysymys. Outi Sivonen korostaa, että työkyky rakentuu selkeistä rooleista, yhteisestä ymmärryksestä ja inhimillisestä johtamisesta.

Pitkät työurat tuovat vakautta ja jatkuvuutta sekä työntekijöille että työnantajille ja ovat jo sen vuoksi tavoiteltava asia. Pidemmät työurat ovat myös keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Sekä työntekijät että työnantajat voivat omalla toiminnallaan luoda edellytyksiä pidemmille työurille.