Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.
Osaamisen kehittäminen osaksi työn arkea
OECD:n tekoälyä ja osaamista käsittelevä raportti (www.oecd.ai, 2026) nostaa esiin, että tekoälyn yleistyessä tarvitaan sekä yleisiä perustason tekoälytaitoja että syvälle erikoistunutta tekoälyosaamista. Jokaisella tulisi olla vähintään ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista, rajoitteista ja riskeistä.
Joissakin tehtävissä painottuu tekoälyn käytännön hyödyntäminen, toisissa tiedon kriittinen arviointi, uusien toimintatapojen kehittäminen tai muutoksen johtaminen. Siksi tarvitsemme edelleen oppimisen tapoja, joissa työntekijä muodostaa ensin oman näkemyksensä, perustelee ratkaisunsa ja vertaa sitä vasta sen jälkeen tekoälyn ehdotukseen. Myös tekoälyn tuotosten haastaminen on osa ammattitaitoa.
Uskon, että tekoälystä syntyy eniten arvoa silloin, kun se on luonteva osa arjen työtä ja auttaa ratkaisemaan arjen haasteita. Siksi myös osaamista kannattaa kehittää siellä, missä työtä tehdään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa organisaatioissa esimerkiksi seuraavia asioita:
1. Rakentakaa oppimiselle tehtävien ja tarpeiden mukaiset tasot
- Varmistakaa kaikille perustason osaaminen ja kootkaa koulutukset sekä viestintä yhteen paikkaan. (Yksilötaso)
- Keskustelkaa roolikohtaisesti työn muutoksesta, jakakaa oppeja, kokeilkaa ja harjoitelkaa yhdessä sekä rakentakaa tiimikohtaisia perehdytys- ja oppimispolkuja. (Tiimitaso)
- Tarkastelkaa yhdessä, miten tekoäly muuttaa työtä, ja kehittäkää palveluja loppukäyttäjien ja asiakkaiden kanssa. (Yhteisötaso)
2. Tehkää vertaisoppimisesta systemaattinen käytäntö
- Sopikaa säännölliset kohtaamiset, joissa opitaan yhdessä konkreettisiin työtehtäviin liittyen.
- Aikatauluttakaa oppimisvartteja, kykytunteja, retroja, työpajoja tai muita oppimistuokioita, joissa yhteiselle oppimiselle on varattu aikaa ja tilaa.
- Asettakaa tekemällä oppimiselle konkreettinen tavoite, kuten työn sujuvoittaminen, toimivan kehotteen laatiminen, tekoälyagentin rakentaminen tai käytännön työtilanteen ratkaiseminen.Rakentakaa vertaisverkostoja tai chaptereita samaa työtä tekeville ja yhteisten haasteiden parissa työskenteleville.
- Kootkaa opit yhteiseen paikkaan ja sopikaa, miten niitä hyödynnetään jatkossa. Tehkää oppimisesta jatkuva osa työtä.
3. Vahvistakaa esihenkilöiden roolia oppimisen mahdollistajina
- Muistakaa esimerkin voima. Esihenkilön oma tapa suhtautua tekoälyyn, oppimiseen ja kokeiluihin vaikuttaa paljon siihen, miten muut lähtevät mukaan.
- Esihenkilön tehtävänä on näyttää suuntaa, varata oppimiselle aikaa, huolehtia tarvittavista resursseista ja raivata esteitä oppimisen tieltä.
Rakenteet ja kulttuuri tukevat muutoksessa onnistumista
Olen pohtinut, miten osaaminen, työn tekemisen tavat, johtaminen ja työkyvystä huolehtiminen rakennetaan tekoälyn ympärille? Tekoälystä tulee toimiva osa arkea, kun koko henkilöstön tekoälylukutaitoa vahvistetaan tehtävien tarpeiden mukaan ja oppiminen liitetään kokeiluihin, vertaisoppimiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun. Työprosesseja uudistetaan sitä mukaa, kun ymmärrys ja osaaminen kasvavat.
Samalla tarvitaan yhteinen suunta, selkeät tavoitteet, vastuut ja eettiset periaatteet sekä henkilöstön jatkuvaa osallistumista uusien toimintatapojen kehittämiseen. Esihenkilön tehtävänä on tukea tätä muutosta ja seurata työn sujuvuutta, kuormitusta, hallinnan tunteen säilymistä sekä oppimista.
Tekoälyn hyödyntäminen tarvitsee tuekseen rakenteita, jotka helpottavat oppimista, yhteistyötä ja työn jatkuvaa kehittämistä. Oppiminen voi alkaa yksilöstä, mutta melko nopeasti sen on siirryttävä myös työyhteisön tasolle. Osaaminen on oppimisen lopputulos. Parhaimmillaan tekoäly auttaa ihmistä käyttämään osaamistaan mielekkäästi ja vahvistaa samalla työkykyä.
Uskon, että tekoälyn onnistunut käyttöönotto näkyy lopulta hyvin arkisissa asioissa: työ sujuu paremmin, osaaminen kasvaa ja ihmiset tietävät, mihin tekoälyä kannattaa käyttää. Parhaiten tekoäly palvelee työelämää silloin, kun se vahvistaa ihmisen asiantuntijuutta ja tunnetta siitä, että työ pysyy omissa käsissä. Samalla herää kiinnostava kysymys: jos tekoäly vähentää työmäärää ja muuttaa työn vaativuutta sekä asiantuntijuutta, millä perusteella työn arvo ja palkka jatkossa määritellään, kun osaaminen ei olekaan enää vain ihmisen osaamista ja kenelle tuottavuushyöty kuuluu?
Lue lisää:
- Johanna Laitila: Tekoäly työkaverina
Lähteet:
- OECD.AI: Skills. Sivustolla Skills - OECD.AI (www.oecd.ai,viitattu 12.10.2026).

Lisää aiheesta
Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.