Vakuuttaminen

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Rantalan selvityksen valmistuttua keskustelu on painottunut eläkemaksuihin; kenen kuuluisi maksaa ja kuinka paljon. Olisi tärkeää keskustella, millainen turva yrittäjillä tulisi olla ja millainen se on tällä hetkellä.

Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Kirjallisen ja allekirjoitetun työsopimuksen lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee sanattomia odotuksia, joihin vastaaminen määrittää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Työelämän muuttuessa tämä psykologinen sopimus on murroksessa. Jotta voimme rakentaa enemmän, parempia ja pidempiä työuria, meidän täytyy löytää tapoja neuvotella myös sanattomat sopimukset uusia olosuhteita vastaaviksi.

Kaipaatko sähköpostiisi hyvää luettavaa? Tilaa uutiskirjeemme, niin tuomme arkeasi auttavan tiedon suoraan sinulle.

Suomessa työntekeminen vakuutetaan aina, jotta sinulla olisi tukenasi vahva sosiaaliturva. Kun maksat eläkemaksua, säästät omiin eläkepäiviisi ja varaudut tulevaan. Oli tälle turvalle tarvetta jo huomenna tai vasta vuosien päästä.

Aloitin työni Ilmarisessa työkyvyttömyyseläkkeiden parissa keväällä 2025. Olen siis vielä suhteellisen uusi ilmarislainen, joka suhtautui etukäteen hiukan epäillen työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyn prosessiin. Nyt voin sanoa, että jo lyhyessä ajassa silmäni ovat avautuneet aivan uudella tavalla.

Käymme Ilmarisessa päivittäin keskusteluja yli sadan yrittäjän kanssa. Useimmiten YEL-vakuuttaminen sujuu mutkattomasti. Kuitenkin kaksi merkittävää haastetta nousee esiin: YEL-työtulon määrittelyn tulkinnanvaraisuus sekä rahastoinnin puute. Nämä ovat nousseet myös julkisessa keskustelussa esiin syksyn mittaan.

Lokakuun 20. päivänä vietetään vuosittain Euroopan tilastopäivää. Se on EU:n tilastoviranomaisten vuonna 2016 aloittama perinne, jonka tavoitteena on korostaa hyvän datan ja luotettavien tilastojen roolia päätöksenteossa. Päivän kunniaksi nostimme esiin Ilmarisen laajasta datasta hyviä uutisia.