Mielenterveyden tapausesimerkit

Voit tukea työntekijöittesi työkykyä monin keinoin. Tälle sivulle olemme koonneet havainnollistavia käytännön esimerkkejä siitä, miten voit edistää työntekijöittesi työkykyä ja auttaa heitä työhön paluussa.

Tapausesimerkit esihenkilölle

  1. Matti siirtyy uuteen tiimiin omassa työpaikassaan. Edellisessä tiimissä on ollut pulaa osaavasta henkilökunnasta, minkä vuoksi Matti ei ole saanut kesällä lomaa kuin pakolliset kaksi viikkoa. Ensimmäisenä työpäivänään uudessa tiimissä Matti kysyy esihenkilöltään (esimies), voisiko pitää lomaa 1–2 viikkoa heti samassa kuussa.

    Vältä tätä

    Esihenkilö toteaa, että perehdytyksen kannalta on tärkeää, että Matti on töissä ensimmäisen kuukauden. Esihenkilö kertoo, että heillä on pulaa työntekijöistä, joten Matti ei voi heti aluksi olla pois. Kolmen viikon kuluttua Matti jää sairauslomalle kuormitusoireiden vuoksi.

    Tee näin

    Esihenkilö pohtii, että perehtymisen ja töiden kannalta olisi tärkeää, että Matti olisi alkuun töissä. Esihenkilö haluaa kuitenkin tietää, miksi Matti toivoo lomaa heti alkuun. Matti kertoo, että ei ole saanut lomaa kuin kaksi viikkoa ja että tunnistaa kuormitusoireita, mm. stressiherkkyyttä ja unihäiriöitä. Siksi hän toivoo lomaa.

    Esihenkilö sopii Matin kanssa viikon lomasta ja siirtää perehdytyksiä eteenpäin. Lisäksi esihenkilö ja Matti keskustelevat mm. työmääristä ja etätyön mahdollisuuksista. Esihenkilö tapaa Mattia heti loman jälkeen, jolloin arvioidaan Matin jaksamista ja suunnitellaan, milloin Matti voisi pitää toisen lomajaksonsa.

  2. Liisan työpaikassa on iso työurakka, ja esihenkilö (esimies) on kannustanut kaikkia saamaan urakka valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kaikki tekevät runsaasti ylitöitä, jotta urakka saataisiin valmiiksi. Liisa kokee kuormitusoireita ylitöiden jatkuessa viikosta toiseen. Liisan äiti on myös vastikään sairastunut ja Liisalla on kaksi alle kouluikäistä lasta.

    Vältä tätä

    Liisa keskustelee esihenkilön kanssa tilanteesta. Hän kertoo, että on alavireinen, uupunut ja kokee, ettei jaksa tehdä ylitöitä. Esihenkilö kannustaa jaksamaan vielä jouluun saakka, jotta urakka saadaan valmiiksi. Liisalle luvataan palkkio hyvästä työstä.

    Urakka saadaan valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Liisa ja kaksi muuta työntekijää jäävät kuitenkin pitkälle sairauspoissaololle uupumus- ja masennusoireiden vuoksi. Lisäksi osa työntekijöistä päättää vaihtaa työpaikkaa.

    Tee näin

    Esihenkilö keskustelee Liisan kanssa. Hän pyrkii keskustelemaan myös muiden työntekijöiden kanssa heidän jaksamisestaan. Esihenkilö toteaa, että kaikkien jaksaminen on äärirajoilla. Esihenkilö pyytää toiselta osastolta apuja, jotta työntekijät voisivat vähentää ylitöitä. Lisäksi työpaikalle palkataan yksi eläkkeelle jäänyt tuttu työntekijä osa-aikaisesti vuodenvaihteeseen saakka.

    Esihenkilö sopii Liisan kanssa muutamasta vapaapäivästä, jonka jälkeen Liisa ei tee ylitöitä. Esihenkilö seuraa Liisan työssä jaksamista keskusteluin. Osa työntekijöistä kokee jaksavansa ylitöitä, ja he jatkavat urakan suorittamista. Osan kanssa sovitaan, että ylitöitä ei tehdä. Esihenkilö keskustelee säännöllisesti työntekijöiden kanssa tilanteesta ja heidän työkuormituksensa määrästä.

  3. Jussi on työskennellyt pitkään tutussa työpaikassa ja tiimissä. Tiimiin tulee uusi työntekijä, jonka Jussi kokee kyseenalaistavan hänen ammattitaitoaan ja osaamistaan. Uusi työntekijä on kysynyt työssä käytettävistä mittareista ja ohjelmistoista. Jussi ei tunne kyseisiä mittareita ja ohjelmistoja, joten hän on kokenut kysymykset arvosteluna omalle osaamiselleen. Jussilla on omassa elämässään meneillään avioero, joka on myös vaikuttanut Jussin yöuniin ja jaksamiseen.

    Vältä tätä

    Jussi on työpaikan kokouksissa ärtynyt ja vähäpuheinen. Kerran esihenkilö (esimies) näkee, kun Jussi melkein nukahtaa kesken palaverin. Esihenkilö on kuullut, että Jussilla on meneillään avioero. Hän kuitenkin ajattelee, että ei halua puuttua kokeneen työntekijän yksityisasioihin.

    Joitakin kuukausia myöhemmin tiimin työntekijät viestivät esihenkilölle Jussin ja uuden työntekijän ristiriidoista. Jussi ei esimerkiksi halua puhua uuden työntekijän kanssa työasioista ollenkaan. Esihenkilö lähettää koko tiimille sähköpostin, jossa kertoo yhteistyön ja tiimityön merkityksestä. Esihenkilö kertoo, että on varannut koko tiimille työhyvinvointipäivän kahden kuukauden päähän. Ennen työhyvinvointipäivää Jussi ilmoittaa jääneensä masennuksen vuoksi kahden kuukauden sairauslomalle ja odottavansa pääsyä psykiatrian poliklinikalle. Jussi sairausloma jatkuu yhteensä 11 kuukautta keskivaikean masennuksen vuoksi. Psykiatri ehdottaa yhteistyöpalaveria työterveyshuollon kanssa, koska Jussille ei tulla todennäköisesti myöntämään kuntoutustukea. Jussi toteaa, että hän ei tule palaamaan kyseiseen työpaikkaan uuden työntekijän vuoksi.

    Tee näin

    Esihenkilö kiinnittää huomiota Jussin ärtymykseen ja siihen, että Jussi lähes nukahtaa palaveriin. Esihenkilö varaa aikaa yhteiseen keskusteluun. Jussi kertoo, että hän on uneton, erokriisi on päällä ja lisäksi tiimin uusi työntekijä on Jussin mukaan kyseenalaistanut hänen osaamistaan. Jussi kokee olevansa hyödytön sekä kotona että työpaikalla.

    Esihenkilö kertoo, että hän arvostaa Jussin osaamista, ja että työpaikan ristiriidat pyritään sopimaan työpaikalla. Esihenkilö järjestää yhteisen keskusteluajan uuden työntekijän ja Jussin kanssa. Uusi työntekijä kertoo arvostavansa Jussin ammattitaitoa ja käy ilmi, että pääasiassa ristiriita Jussin ja uuden työntekijän välillä on väärinkäsitys. Esihenkilö sopii myös Jussin kanssa, että hän voi saada jatkossa koulutusta uusiin ohjelmistoihin. Väärinkäsitys Jussin ja uuden työntekijän kanssa saadaan sovittua.

    Esihenkilö ohjaa Jussin työterveyshuoltoon ja kertoo tulevansa mieluusti mukaan työterveyslääkärin tapaamiseen. Jussi on kolme viikkoa sairauslomalla masennuksen vuoksi, jonka jälkeen työterveysneuvottelussa sovitaan työhön paluusta. Jussin työtä muokataan väliaikaisesti siten, että siihen ei kohdistu pakkotahtisuutta tai asiakastyötä. Työhön paluu toteutetaan osasairauspäivärahalla, jolloin Jussi tekee osa-aikaista työtä kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen Jussi palaa kokoaikaiseen työhön, mutta työtä on muokattu. Esihenkilö keskustelee Jussin kanssa työssä jaksamisesta ja varmistaa, että ristiriidat eivät jatku tiimissä. Jussi palaa omaan työkuvaansa kesälomien jälkeen.

  4. Millalla on taustalla nuoruusiässä sairastettu masennus ja syömishäiriö. Hän on viime vuosina voinut hyvin ja suoriutunut työstään erinomaisesti. Millan työpaikka siirtyy nopealla tahdilla koronaepidemian vuoksi etätöihin.

    Milla vaikuttaa etäpalavereissa muutaman viikon jälkeen poissaolevalta. Hän ei laita kameraa päälle, ja ajoittain hänen käytöksensä on tavanomaisesta poikkeavaa. Joskus Milla ei tule palavereihin kuten on sovittu.

    Vältä tätä

    Millan tilanteeseen ei puututa. Milla hakeutuu päivystykseen. Hänelle kirjoitetaan kahden kuukauden sairausloma ja tehdään lähete erikoissairaanhoitoon, jonne on usean kuukauden jono. Millalla todetaan masennus ja päihdeongelma. Milla kokee epäonnistuneensa eikä haluaisi puhua asiasta esihenkilö (esimies) tai työterveyslääkärin kanssa. Milla miettii irtisanoutumista työpaikastaan.

    Tee näin

    Esihenkilö sopii Millan kanssa palaverin, jossa kamerat ovat päällä. Milla kertoo, että hän on alavireinen ja että hänen on vaikea suoriutua työtehtävistään.

    Esihenkilö sopii, että Milla ja hän pitävät viikoittaiset palaverit. He sopivat myös, että Milla varaa ajan työterveyshuoltoon, ja esihenkilö voi tulla mukaan tapaamiseen. Millan masennus on uusiutunut. Hän on kolmen viikon ajan pois töistä. Sen jälkeen hän palaa työhön osasairauspäivärahalla. Millan hoitoa tehostetaan työterveyshuollossa lyhytinterventiolla ja lääkityksellä.

  5. Jaakko on sairastunut vaikeaan mielenterveyden häiriöön. Oireilu on lievittynyt siinä määrin, että hän on palaamassa ammatillisena kuntoutuksena myönnetyn työkokeilun kautta työpaikkaansa. Jaakon tavoitteena on osatyökykyisyys (työtä enintään 20 h/vko), ja työkokeilu on suunniteltu kestämään noin puoli vuotta. Jaakko aloittaa neljän tunnin työajalla kolmena päivänä viikossa ja pyrkii työkokeilun aikana lisäämään työpäivien määrää. Jaakon työtä on muokattu työkokeilussa niin, että se sisältää vähemmän kiirettä.

    Vältä tätä

    Jaakko tulee työkokeiluun kesällä. Työpaikassa on työvoimapula ja Jaakon työaikaa nostetaan kuukaudessa 30 tuntiin. Jaakko ei esihenkilön (esimies) mukaan suoriudu työstään, ja hän jää pois työstä. Jaakko on kuntoutustuella, vaikka psyykkiset oireet ovat lievittyneet eivätkä oireet aktivoituneet työkokeilun aikana.

    Tee näin

    Jaakon työaika on neljä tuntia kolmena päivänä viikossa ensimmäisen kahden kuukauden ajan. Työkokeilun aikana esihenkilö käy seurantakeskusteluja, joissa keskustellaan työajan nostamisesta asteittain Jaakon voinnin mukaan. Jaakko nostaa työkokeilun lopuksi työpäivien määrää siten, että työaika on 20 tuntia viikossa. Jaakko siirtyy kuntoutustuelta osakuntoutustuelle ja jatkaa nykyisessä työpaikassaan. Jaakon psyykkiset oireet lievittyvät. Hän kokee mielekkäänä, että on takaisin työssä ja saa tukea työyhteisöltään.