Esihenkilö, näin edistät mielenterveyttä työpaikalla

Käytöksesi ratkaisee, miten työntekijäsi kokevat sinun edistävän heidän mielenterveyttään. Sinun ei tarvitse esihenkilönä osata ratkaista ongelmaa, saati ryhtyä lääkäriksi tai psykologiksi. On kuitenkin tärkeää, että osaat ottaa mahdolliset ongelmat puheeksi ja tunnistaa, milloin tarvitsette ulkopuolista apua.

Viisi vinkkiä mielenterveyden tukemiseen

Esihenkilö, ota talteen viisi vinkkiämme mielenterveyden tukemiseen ja lue lisää tältä sivulta! Muista myös syventyä työkykyjohtamisen monipuolisiin sisältöihin TyökykyAreenassa.

  1. Ymmärrä työntekijöitä ja heidän tekemäänsä työtä.
  2. Huolehdi, että työnteon käytännöt ovat sujuvia, vuorovaikutus toimii, osoitatte molemminpuolista luottamusta ja kannatte vastuun niin omista kuin yhteisistä asioistanne.
  3. Vältä onnellisuusharhaa; ikävät kokemukset ja niihin liittyvät ajatukset ja tunteet ovat luonnollisia.
  4. Keskustele työntekijöidesi kanssa säännöllisesti, jotta tiedät, mitä heille kuuluu ja millainen heidän tilanteensa on.
  5. Suhtaudu mielenterveyteen, kuten kaikkeen muuhunkin terveyteen.

Kerää ymmärrystä työn olosuhteista ja työntekijöistä

Pystyt edistämään työntekijöittesi mielenterveyttä vain, kun ymmärrät heitä ja heidän tekemäänsä työtä. Silloin toimit myös lain mukaan, sillä lain mukaan työnantajan on selvitettävä työn kuormitusta ja sovitettava sitä työntekijöiden valmiuksiin sopivaksi. Työpaikkasi arjessa sinä edustat esihenkilönä työnantajaa.

Se, miten edistät työntekijöittesi mielenterveyttä, riippuu siitä, miten käyttäydyt. Työntekijäsi näkevät käytöksesi ennen kaikkea siinä, mistä ja miten puhut heidän kanssaan.

Alla olevasta listasta näet, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon, jotta voit edistää työntekijöittesi mielenterveyttä työpaikallasi.

Esihenkilön muistilista mielenterveyden edistämiseksi työpaikalla

Työn sisältö ja työolosuhteet

  • Mitä työtä työntekijämme tekevät?
  • Kenen kanssa?
  • Millä työvälineillä?
  • Vastaako työntekijöiden käsitys omaani?

Työn tavoitteet, työnjako ja roolitus

  • Ovatko työn tavoitteet, työnjako ja roolitukset kaikille selvät?
  • Ymmärrämmekö me kaikki ne suunnilleen samalla tavalla?
  • Onko meillä ääneen lausumattomia piilotavoitteita tai -rooleja työssä tai -odotuksia työstä?
  • Ovatko tavoitteemme ristiriidassa asiakkaitten tai muiden tahojen odotusten kanssa?

Psykososiaalinen kuormitus

  • Mitkä työn olosuhteista ovat mahdollisia kuormitustekijöitä?
  • Kuuluuko kuormitus olennaisena osana työtehtäviin?
  • Miten kuormitusta voidaan vähentää tai hallita?
  • Miten voimme lisätä työn voimavaratekijöitä?
  • Mitä työn ulkopuolisia kuormitustekijöitä työntekijöilläni on?

Työn hallinta ja voimavaratekijät

  • Mitä mahdollisuuksia työntekijöilläni on oman työn työmäärän ja työtahdin hallitsemiseksi?
  • Käytetäänkö näitä mahdollisuuksia? Jos ei, miksi ei?
  • Mitkä ovat työn voimavaratekijöitä? Mistä meillä innostutaan ja pidetään?

Työpaikkani toimintamallit ja ohjeet

  • Onko meillä käytössä varhaisen tuen malli? Osaanko käyttää sitä?
  • Miten voisin kehittää omia taitojani ottaa puheeksi asioita?
  • Tiedänkö, missä tilanteissa varhaista tukea tarvitaan?
  • Onko meillä ohjeita työn muokkaamisesta?
  • Mitkä ovat valtuuteni sopia työn muokkauksista?

Vuorovaikutus

  • Olenko keskustellut jokaisen työntekijäni kanssa viime aikoina?
  • Tiedänkö, mitä työntekijöilleni kuuluu?
  • Olenko muistanut antaa ja pyytää palautetta?
  • Miten usein annan ja pyydän palautetta?

Toimiva vuorovaikutus on arjen mielenterveystyötä

Suhtaudu mielenterveyden edistämiseen asiana, joka kuuluu päivittäiseen työntekoosi ja siihen, miten johdat työntekijöitäsi. Rakennat mielenterveyden edistämisen perustan, kun huolehdit siitä, että työnteon käytännöt ovat sujuvia, vuorovaikutuksesi työntekijöittesi kanssa toimii, osoitat luottamusta työntekijöihisi ja he sinuun ja kannatte vastuun niin omista kuin yhteisistä asioistanne.

Vältä onnellisuusharhaa eli sitä, että aina on oltava positiivinen ilmapiiri, kaiken on aina onnistuttava ja sujuttava vaivatta. Ikävät kokemukset ja niihin liittyvät ajatukset ja tunteet ovat luonnollisia. Tunnistakaa ja hyväksykää ne, ja keskustelkaa niistä rakentavasti. Edistä omalla toiminnallasi sitä, että työntekijöittesi on helppo tunnistaa ja kohdata myös vastoinkäymiset ja keskustella niistä sinun kanssasi ja myös toistensa kanssa. Tämä on arvokasta arjen mielenterveystyötä.

Kannustavan palautteen merkitys on suuri. Yhtä tärkeää on se, että korjaavan palautteen käsitteleminen on arkipäiväistä. Tärkeintä on, että tiedät, mitä työntekijöillesi kuuluu ja millainen heidän tilanteensa on. Onnistut tässä ainoastaan siten, että keskustelet heidän kanssaan säännöllisesti.

Video: Luottamus ja vuorovaikutus työelämässä

Katso alla olevasta videosta (3:12 min.) kolme vinkkiä, miten esihenkilönä (esimies) voit rakentaa psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Mielenterveyden tukeminen työpaikalla

Työnantajan edustajana sinulla on velvollisuus huolehtia työntekijöittesi terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla. Jos huolestut jostakin, velvollisuutesi on keskustella työntekijäsi kanssa. Jos hänen työnsä järjesteleminen auttaa ongelman ratkaisemisessa, tee niin. Muokkaa hänen työtään mieluummin vähän liian matalalla kynnyksellä kuin korkealla. Kun sinä ja työntekijäsi otatte tavaksi sen, että työtä muokataan ja siinä joustetaan, sitä ei nähdä leimaavana, hankalana tai hävettävänä asiana. Se taas edistää sitä, että työntekijäsi uskaltavat ottaa itse puheeksi tilanteensa ennen kuin se ehtii muodostua pahaksi.

Tunnistat todennäköisesti selvät työkyvyn alenemiseen liittyvät merkit, kuten sairauspoissaolot. Mutta jos alat keskustella työntekijäsi kanssa hänen työssä jaksamisestaan tai mielen oireista vasta sitten, kun ne aiheuttavat poissaoloja, otat riskin siitä, että keskustelu ei johda hyvään lopputulokseen teille kummallekaan. Työntekijälläsi ei ole ehkä voimavaroja sopia muokkauksista, hän saattaa pelätä keskustelua tai suhtautuu siihen liian vakavasti.

Käynnistä sen vuoksi keskusteluja matalalla kynnyksellä. On paljon parempi, että käyt keskusteluja, joissa huolesi osoittautuu aiheettomaksi kuin että keskustelut jäävät käymättä silloin kun niitä tarvittaisiin. Kannusta työntekijöitäsi kertomaan ajatuksistaan, tunteistaan ja kokemuksistaan. Kysy heiltä, mitä heille kuuluu. Toisaalta muista kunnioittaa työntekijöittesi yksityisyyttä ja hyväksy, että kaikki eivät halua kertoa henkilökohtaisista asioistaan tai tilanteestaan.

Edistät mielenterveyttä parhaiten, kun suhtaudut mielenterveyteen kuten kaikkeen muuhunkin terveyteen. Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat toimintakykyyn, mutta ovat monesti ratkaistavissa ja hoidettavissa. Etenkin jos kyse on ohimenevästä oireilusta tai tilanteesta, ei asiasta kannata tehdä liian isoa numeroa. Kiinnitä myös huomiota siihen, miten mielenterveydestä puhutaan työpaikallasi yleisellä tasolla. Kun jokainen suhtautuu siihen kuten muuhunkin terveyteen, ihmiset kokevat, että mielenterveydestä on helppo keskustella ilman pelkoa siitä, että tulee leimatuksi.

Lue lisää, miten voit hyötyä varhaisen tuen toiminnasta

Tiesitkö? 

Onnistunut työhön paluu mielenterveysperusteisen sairauspoissaolon jälkeen on todennäköisempää, kun työpaikalla on toteutettu muokkauksia. Esihenkilönä olet ratkaisevassa roolissa näiden muokkausten toteuttamisessa ja tukemisessa.

Olemme koonneet havainnollistavia käytännön tapausesimerkkejä siitä, miten voit edistää työntekijöittesi työkykyä ja auttaa heitä työhön paluussa.

Siirry tapausesimerkkeihin

Opi lisää: Terve mieli työpaikalla

Opi lisää lyhyessä koulutuksessamme, suoritat sen noin 10-15 minuutissa! Saat koulutuksesta hyödyllistä tietoa mielenterveyden ongelmien käsittelemisestä työpaikalla, sekä käytännön ohjeita arkeen.

Tilaa koulutus sähköpostiisi

Kriisipuhelimet ovat apuna tarvittaessa!

Katso kriisipuhelimien yhteystiedot (puheet.net)